Tiedätte tilanteen: tapaat jonkun sukulaistädin tai jonkun muun, jota harvoin näet. Sinä nuorempana et kehtaa/viitsi ruveta tenttaamaan, mutta sieltä päin kyllä kysymystä pukkaa... Missä olet, oletko töissä, onko miestä, mitä missä milloin... Ärsyttävää vastailla; miksi minun pitäisi tilittää elämääni ihmiselle, joka ei kuulu minun elämääni? Kuulostaisi tyhmältä, jos minä (27 v) alkaisin tentata häneltä samantyylisiä tietoja... Onko miehesi vielä elossa, miten vaihdevuodet sujuivat, oletko jo maksanut asuntolainasi loppuun, saatko ajaa vielä autolla, joko olet varannut itsellesi hautapaikan...
Mitä sanoa utelijoille?
yteritsipyteritsi
71522
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
hyvin pyyhkii joka lailla. onhan nuo toisaalta raivostuttavia mutta toisaalta haluavat ihan uteliaana kuulla miten sinulla menee.Jotkut sitten hykertelvät onnessaan jotta hienoa että meidän lapsella menee paremmin tms....
yleensä vastaan juuri tuon ettei tässä enää paremmin voisi mennä, olen todella tyytyväinen nyt
Mun yksi vanha opettaja kysyy AINA, kun kohtaamme, että "oletko töissä vai työttömänä?".
Oikein kiva.
Aloita itse keskustelu. Ei se niin helppoa ole.Ihmiset vain yrittävät hakea yhteistä kskustelunaihetta, kun ei tuppisuunakaan viitsi olla. Vanhemmille ihmsille ei yleensä tapahdu mitään, mikä kiinnostaisi nuoria.
Minä olen tuollainen sukulaistäti, joka kyselee nuorten kuulumisia. Minun puoleltani se on halua kuulla, missä heidän elämänsä kulloinkin kulkee. Olen kiinnostunut myös siitä, miten nuoret ylipäätään klaaraavaat elämäänsä ja mitä he ajattelevat tulevaisuudesta jne. Kyselen samanlaisia asioita muiltakin nuorilta, jos vain saan tilaisuuden keskustella ja kysellä heiltä. Minun puoleltani siinä ei ole mitään pahaa tarkoitusta vaan olen vain kiinnostunut nuorten asioista.
Mua ei haittaa jos työstä, opiskelusta yms. kysellään, kunhan ei henkilökohtaisuuksiin mennä. Yhteen aikaan kun olin pidemmän aikaa sinkkuna, isovanhempani kysyivät joka kerta käydessäni, et "oletkos löytäny kaveria?" Minä tietty ensin luulin et tarkoittivat kavereita sen varsinaisessa merkityksessä koska olin muutanu uudelle paikkakunnalle. Mut ei, miestähän ne kyseli. Aikani kuuntelin ja lopulta kun kysymyksistä ei tullu loppua, sanoin, et "jos en mä saa tulla tänne ilman miestä omana itsenäni, niin en tule ollenkaan". Siihen loppui kyselyt. En ole muutenkaan sellainen joka jokaisesta poikaystäväkandidaatista olis sukulaisille hihkumassa, pidän mieluummin omana tietonani ja olen sanonu et ilmoitan kyllä jos jotain kerrottavaa on. Kohta varmaan alkaa vaihe jolloin aletaan kysellä et koskas niitä vauvoja alatte tehdä... Pieninä annoksina sukulaisten seuraa niin jaksaa paremmin nekin rasittavuudet. Sano vaan suoraan jos eivät vähemmällä vihjailulla usko ettet tiettyjä asioita itsestäsi halua kertoa.
On sekin ärsyttävää kun ei kysellä. Anoppi (ja miehen suhku yleesäkin) harrastavat tätä. Ihan niinkuin minua ei olisikaan. Puhuvat vain omista sukulaisistaan ja naapureistaan joita minä en tunne, joten ei ole mitään mahdollisuuksia osallistua keskusteluun. Ja sitten ihmetellään miksi olen niin hiljaa.
vaikka vanhempi ei sinua kunnioitakaan!
niin just ja että kyllä vielä opit tavoille! näin mulle sanoi joku vanha ex-miehen sukulaisakka joka ei ole maailmaa nähnykään. kun en mennyt kättelemään kokosukua. Pyysin exää odottamaan että mennään pariskuntana yhdessä se kättely tekemään. ei se odottanut. ja minusta se oli ihan typerä tapa ja olen ujonpuoleienkin. itse kuitnekin oon matkustellut ja tapoihin tutustunut. kyllä teki mieli sanoa rumasti. ihmiset on niin ajattelemattomia. Pitää tuomita heti jos toisen tavat on vähän erilaiset.
joo ja jos joku vanhempi sukulainen ei osaa kysellä oikealla tavalla kuulumisia niin sitten voit vaikka matkia ja samalla tavalla alkaa häneltä kyselemään. ja katsoo meneekö se perille sitten! tyyliin kyllä sinäkin olisit niin nätti jos ei olisi noita rautoja naamassa. Siihen voisi vastata että anteeksi kuinka?et siis hyväksy minua tällaisena mutta minun tulisi kunnioitaa sinua ja olla kohtelias vaikka juuri loukkasit minua. onko näin että vanhuksilla on oikeus loukat anuorempiaan? tai sitten vain että sinäkin olisit niin nätti jos et olisi noin lihava! se on tyly herätys!