Heips vaan kaikki jotka olette joskus olleet rakastuneita varattuun!
Tapasin muutama kuukausi sitten ihanan miehen joka on varattu ja lapseton. Tiesin tilanteen alusta alkaen.
Varoituksista huolimatta rakastuin syvästi. En osannut arvata millaiseen tunnemyllerrykseen joudun. Olemme molemmat rakastuneita toisiimme. Elämä on ihanaa ja kamalaa.
Riittääkö rakkaus yhteiseen elämäämme vai leikitelläänkö kanssani? Kuinka kauan on kohtuullista odottaa miehen ratkaisua?
Tapasin muutama kuukausi sitten ihanan miehen joka on varattu ja lapseton. Tiesin tilanteen alusta alkaen.
Varoituksista huolimatta rakastuin syvästi. En osannut arvata millaiseen tunnemyllerrykseen joudun. Olemme molemmat rakastuneita toisiimme. Elämä on ihanaa ja kamalaa.
Riittääkö rakkaus yhteiseen elämäämme vai leikitelläänkö kanssani? Kuinka kauan on kohtuullista odottaa miehen ratkaisua?
Vastaukset 15
Vanhimmat
hyvä kärsimätön! aikanani pelattuani vastaavanlaista peliä parin varatun miehen kanssa, voin sinulle kertoa, että tyhjän saa hakemattakin! eli, jos on kysymys tosi rakkaudesta, päätös hyväksesi tulee odottaessa! jos on kysymys renkaiden potkimisesta, voit odottaa päätöstä hamaan kuolemaan! tosi rakkaus ei odota aikaa eikä paikkaa! eli vaimo ei ole este, saatikka hidaste! mikäli parisuhteessa on lapsia, tällä kokemuksella en uhraisi katsettakaan varatulle miehelle!
etta vaimo ei este, ei edes hidaste? etko kunnioita toisen (kun omaasi tuskin arvostat jos naimisissa satut olemaan) avioliittoa ollenkaan?
jo eraalle kirjoitin, etta pitaa kunnioittaa omaa ja toisen avioliittoa. se on kahden toisiaan rakatavan henkilon lupaus rakastaa ja kunnioittaa toisiaan kuolemaan asti. nykyaan valitettavasti silla ei ole sita merkitysta mika silla pitaisi olla.
eli jos yhtaan kunnioitat sen miehen liittoa, annat hanen olla rauhassa. se mies tehkoon mita tekee, oma on liittonsa. jos eroaa, on se sen miehen murhe. ja luottaisitko ylipaansa sellaiseen mieheen, joka jattaa vaimonsa sinun takia? voitko luottaa siihen, ettei han sitten tee samaa temppua sinulle kun loytaa toisen rakkauden kohteen?
meni vain vaaraan paikkaan, sori!
Uskotko todella että toimiva parisuhde voi perustua pelkästään rakkauteen. Ellei teillä ole mitään muuta yhteistä, tai edes yhteisiä tavoitteita tai unelmia, voi olla vaikeaa.
Aloitetaanko Sinun mielestäsi parisuhde yhteisillä tavoitteiden asettelulla ja unelmoimisella? Ja sitten vasta rakastutaan?
Rakastuminen ei ole järjellä säädeltävä asia vaan puhtaasti tunteeseen perustuva juttu. Sitä joko rakastuu tai sitten ei!
Kuten ymmärrät varatun miehen kanssa ei kovin paljon pysty harrastelemaan yhdessä mutta visioita tulevaisuudesta ja kivoista yhteisistä asioista löytyy.
Rakastumisesta rakastamiseen siirryttäessä on hyvä tiukoissa paikoissa palauttaa mieleen rakastumisen huuma ja saada siitä eväitä eteenpäin arjessa.
Enkö sanonut sitä tarpeeksi selvästi? Rakkauden lisäksi, ei ennen rakastumista. Asioista voi varmasti keskustella, vaikkei kaikkea ole mahdollista kokea. Jos todella suunnittelette yhteistä tulevaisuutta, eikä se ole pelkästään ajatusleikki, teillä voi olla mahdollisuus.
Hyvä Dreamer!
Kiitokset Onnentoivotuksesta!
Suunnittelemme yhteistä tulevaisuutta keskusteluissamme mutta miehen on vaikeaa päättää rakastaako hän minua vai tyytyykö entiseen elämäänsä. Kuinka pitkään odotan kunnes lähden jatkamaan matkaani?
No huh huh. Hän ei siis osaa päättää, kumman valitsee; sinut vai vakituisensa. Miksi alennut olemaan valinnan kohteena? Odottelet vain kiltisti kuin kaupan hyllyllä, että kumpi teistää kelpaa, kumpi on parempi. Jos hän pulaa tuollaisten asioiden kanssa, eivät hänen tunteensa sinua kohtaan kovin hääppöiset ole.
Kuinkako pitkään odotat? Niin pitkään kuin haluat olla tuollaisessa alennustilassa.
Niin. Minulle kävi juuri noin, mutta kun kerran yhdessä ollessamme sanoin, että haluaisin syksyllä asua hänen kanssaan, enkä halua enää lähteä minnekään... Hän otti minut syliinsä. Seuraavalla viikolla hän vei avovaimonsa ulos ja kertoi tälle, että nyt on käynyt näin. Hän haluaa jakaa elämänsä minun kanssani. Hän oli jo aiemmin kertonut minusta avolleen ja sanonut, ettei tämä mikään pikkujuttu ole. Riitaa ja itkuahan siitä seurasi, mutta lopulta: me asumme yhdessä, todella onnellisina ja kuulin miehen ystäviltä, että ovat nähneet hänen exänsä uuden miehen kanssa. Hyvinkin voi siis käydä! Lopullista päätöstä minun ei tarvinnut odotella kuin puolitoista kuukautta sen jälkeen, kun olimme ensi kertaa rakastelleet. :)
Ymmärsin aikaisemmasta viestistä, että Te rakastatte toisianne. Nyt kuitenkin sanot että miehen on vaikea päättää rakastaako vai ei???
Taidat olla vain tuon miehen hätävara. Jos mies on toissaan, niin kyllä silloin pitää osata päättää. Minä en koskaan ole edes harkinnut naimisissa olevia ihmisiä avioeroni jälkeen naisia tavattuani. Niin monet ihmiset ovat tavarassa kiinni, että liiton rikkoutuminen tuntuisi heistä mahdottomalta, koska omaisuus olisi jaettava.
Minusta tuntuu, että tämä mies on joko päättämätön tyyppi tai omaisuudestaan innostunut, ja sinä olet ihan mukava hätävara. Jos mies ei osaa toimia, ei hän ole miehinen mies. Kun juttu kolahtaa, niin se kolahtaa, mutta myös molempien on oltava varma. Jos mies ei rakasta, kuten sanot, hän ei ole varma, niin hän haluaa sinulta sitten vain sitä yhtä asiaa. Ei tunnu kovin hyvältä tyypiltä.
Olen itsekin ollut korviani myöten rakastunut varattuun mieheen. Hän tosin ei ollut naimisissa, ei edes kihloissa, mutta varattu kuitenkin. Mutta kun hän epäröi ja puntaroi asiaa loputtomiin, sanoin että se on sitten tästä poikki! Ei mies sinua rakasta, ellei ilman muuta halua vain ja ainoastaan SINUA! Olo oli todella karsea yli vuoden, mutta tiesin että selviän, koska en ollut antanut tapahtua mitään ihmeempiä mitä voisi muistella. Emme edes suudelleet. Sellaisiin suostutaan vasta, kun ollaan ihan varma koko asiasta, sillä aikuisen ihmisen pitää osata ajatella järjellä. Onneksi rakastumisen tunne on aina ohimenevää, joten minä pääsin helpolla, mutta sinulla on vaikeampi tilanne kun olette jo menneet luomaan yhteisen historian, muistot säilyvät ikuisesti.
Montako ämmää mahtuu miehen sydämeen ??
Neuvon annan, jos se on tosirakkautta hänen
puoleltaan, hän tekee ratkaisunsa pian, sillä
kahden tulen välissä on paha elää. Kerro mitä
haluat, mutta älä painosta. Kypsyttele nätisti
- älä painosta. Jos hän haluaa elää sun kanssa
hän tekee päätöksensä. Mutta kestä myös petty-
mys, ellei niin käy. Pitkittäminen ei tee kum-
mallekkaan hyvää. Mieti oletko valmis elämään sen
kanssa, että olet rikkonut jokun suhteen ? Entäs
jos hän alkaa suhteen jonkun toisen kanssa kun
teillä on arki astunut kuvioihin ??
Minä olen tässä elämässä yhden asian oppinut.
Esitänkin sinulle kysymyksen: Miksi hän ei voisi tehdä sinulle samaa minkä tekee nyt avo/vaimolleen? Minulla oli aikoinaan tuohon vastaus: Koska hän rakastaa minua. Silti kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen minulle kävikn ihan samallalailla kun hänen entiselleen. Eli, mies toimii samalla tavalla. Siksi en enää suostu rakastumaan varattuun, vaikkakin hän valitsisi minut. Miksi hän käyttäytyisi eri tavalla kanssasi jos rakastuu palavasti uudestaan? Hän on kuitenkin palavasti rakastanut tätä nykyistäänkin jossain vaiheessa. Miksi hänen tunteensa eivät laimenisi joskus sinun kohdallasi? Tiukkoja kysymyksiä...
ja vielä vaikeampi on niihin löytää järkeviä vastauksia.
Olen minäkin ihastunut nyt yksin ollessani varattuun. En vaan antanut tunteelle mahdollisuutta kasvaa rakkaudeksi. Ihanstumisen voi vielä tukahduttaa suhteellisen helposti, ilman suurempia kärsimyksiä. Mitä enemmän tunteita on mukana sen vaikeampaa se on. Minä en kuitenkaan enää halua miestä, joka on valmis "vehtailemaan" toisen selän takana, koska se voi tapahtua myös itselle....