Sibeliukseln ja Deliusin välinen hedelmällinen taiteellinen yhteistyö,alitajuinen ja tiedostamaton "avunanto", ja kumppanuussuhde muistuttaa hämmästyttävällä tavalla mozartin ja Haydnin ystävyyttä ja musiikillista vuorovaikutussuhdetta molempia hyödyttäneine musiikillisine vaikutteineen toistensa taiteellisoia tuloksia projisoiden, mikä putkahtelee tupon tuostakin esille heidän teoksissaan, kuten mitternacht-päätösjakson Sibeliuksen 7. sinfonian keskeistä motiivista aineistoa 20-vuotta aikaisemmin enteilevänä ja sibeliaanista tyylillistä atmosfääriä lähestyvänä, jonka sibba on itselleen ominut persoonalliseksi synteesiksi muovautuneena piirteenään, tai assosiaatiot 4. sinfonian adagiopn ja Deliusin Irmeline-oopperan preludin välillä elliptoisinä ja takkuisina aforistisina melodiapätkinä ja deliusin kaksoiskonserton sibeliaaninen teemamuistuma ennen koraaliaihee kertausta klassoista sonaattimuotoa muistuttavassa 1. osaisessa konsettorakenteessaan.
Deliusin ja Sibeliuksen keskinäinen vuorovaikutus
proffa
2186
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitään noin oivallista ja tarkkanäköistä musiikillista analyysiä en ole saanut kirjoista lukeakaan. On meillä vielä sentään innovatiivisia proffia, jotka eivät polski valtavirtaa myöten samaan suuntaan muodikaiden tyylivirtausten ja taantumuksellisen triviaalien muka pystymetsästä isoon britanniaan saapuneen Sibeliuksen jalanjäljissä, niin kuin hän olisi ollut joku moderni uusi tuulahdus taantumukselliseen ja jäähtyneeseen brittimusiikkiin. Pötyä. Delius on meille ihanne, josta britit saavat olla ylpeitä. Vaiun hän ja Schubert mozartin ohela sa sydämeni avartumaan. kas, kas, musiikkia opiskelematon päihittää säveltäjät, ja proffat mennen tullen, hieno voitto.
Totta kai on, haltioissani maailman unohtaen mä sitä ain kuuntelenkin.