Olen seurustellut jo noin 9kk ja muuten olen suhteellisen tyytyväinen, mutta yksi asia vaivaa mua yhä enemmän ja enemmän. Nimittäin se että vaikka asumme lähellä toisiamme samassa kaupungissa, niin tapaamme vain parisen kertaa viikossa. Homma on melkein aina ollut näin, paitsi alussa näimme ehkä kolme kertaa viikossa. Olen usein ottanut asian puheeksi, mutta seurustelukumppanini ei osaa siitä keskustella. Hän vain vääntää siitä vitsin tai sit sanoo vain ettei ole aikaa (opiskelua, kaupassa käyntiä, ruanlaittoa, kaverit jne.). Kuinka usein te muut samassa kaupungissa asuvat tapaatte rakkaanne? Olenko itsekäs, kun haluaisin viettää enemmän aikaa yhdessä? Olen ehdottanut että aikaa säästääkseen voisimme esimerkiksi tehdä ruokaa ja syödä yhdessä tai että hän voisi joskus opiskella täällä mun kämpillä, mutta kun hän on tottunut tekemään asioita toisin, niin tämä ei käy. En tiedä mitä tehdä tai ajatella. Olen kyllästynyt tekstiviestiparisuhteeseen, kun hän ei tunnu olevan aina erityisen ilahtanut jos soitan ja harvoin itse soittaa, mutta kyllä hän muuten tuntuu rakastavan mua paljon ja ainakin näin sanoo :(
Näemme lian vähän
neuvoja kaipaava
71264
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Olen itsekin hieman samankaltaisessa tilanteessa. Ja päätynyt usein itseltäni kyselemään seuraavaa:
Milloin ihmeessä kiireestä tuli
olevinaan niin uskottava ja
riittävä tekosyy kaikkeen?
ei asuta yhdessä mutta samassa kaupungissa. Ei meilläkään nähdä viikolla kuin pari kertaa. Jos useammin. Eikä asia ole oikeastaan minua häirinnyt. Joskus tietenkin vois kaivata toista vierelle mutta me soitellaan joka päivä. Se lievittää sitten ikävää kun jaetaan arjen asiat yhdessä...Meillä on vaan sen verran erilainen arkirytmi ettei olla toistemme luona kuin harvoin viikolla. Meille tämä sopii... Sinusta taas tuntuu ettei onnistu... Ei sinun tilanteessakaan varmaan auta muu kuin keskustella kumppanisi kanssa... ei sinua oikein kukaan muu pysty auttamaan vaikka haluaisi. =)
Kiire vei miehen,kiireistä tuli selitys joka asiaan.Minä en ollut riittävä syy pidättelemään kiirettä.
Voisihan sitä kysäistä ohimennen, voisiko tavata vast parin kolmen viikon päästä kun on.... ja luettele että on tullut kaikenlaista estettä, mitäpä tuosta tuumaisi. - En viihtyisi tekstari suhteessa, vaikka kuin vannoo pitävänsä.
Mulla on aika tavalla sama homma. Emme asu ydessä mutta samalla paikkakunnalla kylläkin ja näemme keskimäärin aina viikonloppu iltaisin ja päivätkin sillä on aina jotain menoa.
Ollaan oltu kohta jo kaksi vuotta yhdessä aina sama homma. Haluaisin nähdä enemmän mutta poikaystävälläni on joko työkiireitä (niitä tosi harvoin jotka kyllä ymmärrrän) kavereille sille aina löytyy aikaa mutta ei meille.Ei ees viikonloppuisin päivällä vaan mun pitää mennä kotiin ja tulla vasta illalla ja sittenkin sillä on kakki sen kaverit siä kanssa eikä meillä yhteistä aikaa...juuri koskaan..
Mä kyllä oon tottunut jo tähän mutta aina välillä me poikaystävälleni kiukkusesti ilmaisen mielipiteeni asiasta eikä siltikään koskaan mitään muutosta tapahdu.
Joskus mä oon miettinyt että onkohan meillä koskaan yhteitä aikaa ja että olisko aidan toisella puollela asiat toisin. Rakastan poikaystävääni niin paljon että en halua lähteä suhteesta vaikka näemmekin niin kovin vähän.
Kolme kertaa viikossa on ihan hyvä määrä. Eipä ainakaan kyllästy toiseen niin nopeasti. Jos ei miellytä, niin vaihdat miestä.
Kolme kertaa viikossa vielä menisi, mutta että yksi viikonloppuilta yhdessä ja pari tuntia viikolla, ei minusta riitä seurustelussa. Minulle riittäisi jotain 3-4 kertaa viikossa, siinä ois myös aikaa omille harrastuksille ja kavereille.