Hei.
Olen mies. Tasapainoinen, elämänmyönteinen, normaali, työssäkäyvä ja vastuuntuntoinen. En tiedä, onko seuraavaksi esittämäni asia ongelma vai ulkopuolisten minulle luoma tunnetila, jossa koen, että jokin on vialla. Suhtaudun rakkauteen ja rakastamiseen nimittäin tavallisen arkisesti. Tämä tarkoittaa sitä, etten ole joka välissä kiehnäämässä, tunnustamassa rakkauttani tai sen kummemmin kiinnittämässä huomiota naiskumppaniin. Ajattelen näet näin, että jos tietää ja tuntee rakkauden, kaipuun ja rakastamisen merkityksen, sitä ei tarvitse olla erikseen esittämässä. Sallin siis arjen töineen, omine aikoineen ja tekemisineen tulla elämään mukaan. Tämähän ei sitten käy naiselle. Pitäisi olla aina sitä alkuhuumaa, tulista romantiikkaa, jatkuvaa seikkailua yms. yms. Tämä rasittaa minua suuresti ja saa rakkauden tuntumaan pikemminkin kuorrutetulta ja teennäiseltä.
Uskon, että moni mies ajattelee samoin "arkisesti" ja siitä johtuu pitkälti tämän palstan naisten jatkuva valitus siitä, että mies ei huomioi, rakasta, ole romanttinen jne. jne. Miehelle arki on rakkautta ja arjen teot. Elämä on muutakin kuin sitä jatkuvaa tuhannen ja yhden yön unelmaa.
Kannanottoja?
Olen mies. Tasapainoinen, elämänmyönteinen, normaali, työssäkäyvä ja vastuuntuntoinen. En tiedä, onko seuraavaksi esittämäni asia ongelma vai ulkopuolisten minulle luoma tunnetila, jossa koen, että jokin on vialla. Suhtaudun rakkauteen ja rakastamiseen nimittäin tavallisen arkisesti. Tämä tarkoittaa sitä, etten ole joka välissä kiehnäämässä, tunnustamassa rakkauttani tai sen kummemmin kiinnittämässä huomiota naiskumppaniin. Ajattelen näet näin, että jos tietää ja tuntee rakkauden, kaipuun ja rakastamisen merkityksen, sitä ei tarvitse olla erikseen esittämässä. Sallin siis arjen töineen, omine aikoineen ja tekemisineen tulla elämään mukaan. Tämähän ei sitten käy naiselle. Pitäisi olla aina sitä alkuhuumaa, tulista romantiikkaa, jatkuvaa seikkailua yms. yms. Tämä rasittaa minua suuresti ja saa rakkauden tuntumaan pikemminkin kuorrutetulta ja teennäiseltä.
Uskon, että moni mies ajattelee samoin "arkisesti" ja siitä johtuu pitkälti tämän palstan naisten jatkuva valitus siitä, että mies ei huomioi, rakasta, ole romanttinen jne. jne. Miehelle arki on rakkautta ja arjen teot. Elämä on muutakin kuin sitä jatkuvaa tuhannen ja yhden yön unelmaa.
Kannanottoja?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Juu, mieheni on samalla aaltopituudella kanssasi, minä taas kuvailemasi naisten kanssa samaa mieltä.
Eli olemme erilaisia, mikäs siinä sitten.. turhauttavaa.
Että tässä kannanottoni.
Lueppas tuo edellinen keskustelunavaus.
Heh, siinä sulle sitä toista näkökulmaa... Ei ole elämä helppoa, ei. =)
Luulen että naisten "tarpeet" huomioon ottamisissa sanoissa ja teoissa ovat sellaisia joihin me miehet ei ymmärrys ja tunnetasolla päästä. Toki tunteita ilmaistaan kun siltä tuntuu ja kiehnätään ja mielellään halataan ja sanotaan hellimissanoja, mutta itsetarkoitusta ei niistä tehdä.
Arki on pieniä asioita joissa joistakin asioista löytyy huomioiminen ja sisimmässään voi kokea itsensä tärkeäksi. Mutta jos arki on liian tylsää ei riitäkkään,, se on eriasia. Ehkä silloin ei ole valmis asettumaan paikoilleen..
"Miehelle arki on rakkautta ja arjen teot." Myös minulle, naiselle. Ahdistun jatkuvista lepertelyvaatimuksista. Joskus tuntuu että kumppanilla joka vaatii jatkuvia kehuja miehenä, ihmisenä, kumppanina olostaan, on niin huono itsetunto, että vaikka mitä sanoisit tai tekisit se ei riitä. Minulle riittäisi kosketus ohimennessä (= pidän sinusta), joihinkin omiin asioihin mukaan ottaminen (=haluan olla kanssasi), toisen huomioiminen "mitä mieltä sinä olet?" (=olet minulle tärkeä)jne.
Minä puolestani voin sanoa, että tuo ei ole miehille riittänyt minun puoleltani. He vaativat sanoja, lisää jatkuvia vakuutteluita. He taas kyllä lepertelevät minulle, mutta sanat eivät kohtaa todellisuutta, arjessa mikään ei näy :((.
Niin. Itsetunto on varmaan tässä se avainsana. Itse koen itseni hyvinkin voimakkaaksi tuossa suhteessa ja en tarvitse todistelua siitä, että asiat on ok. yms. Harmittaa vain se, että normaali oleminen pilaantuu sillä, että syntyy konflikti tämän asian selvittelyjen kanssa. Ja mielestäni vielä ihan turhaan.
Naisten kanssa on ihanaa mutta joskus sitä miettii, että tietyt miesten mentaaliasiat kun saisi siirrettyä naiseen, niin elämä voisi olla todella harmoniassa.
"tietyt miesten mentaaliasiat kun saisi siirrettyä naiseen, niin elämä voisi olla todella harmoniassa"
Niinpä niin. Ja moni nainen ajattelee samalla, että kun tietyt naisten mentaaliasiat kun saisi siirrettyä mieheen, niin johan elämä sujuisi :D.
Oikeasti kaikki naiset eivät ole romantiikan nälkäisiä hupsuja ;) vaan mieleltään ihan arkisia... Ja romantiikan kaipuu taas on käsittääkseni ainakin joihinkin etelämaalaisiin miehiin iskenyt....
linjoilla kuin hän eli se mies......
Niinpä ymmärrän täysin...
Hän on vain niin paras.....
...eikä rakkautta. Arkea voi viettää myös yksin, eikä sitä tarvitse erikseen tuoda parisuhteeseen. Kyllä suhteeseen kuuluu myös romantiikka ja rakkaudentunnustukset! Ei nainen koe, että pelkkä arki on sitä miehen rakkautta. Huomioi se, että tavallista välittämistä on myös ystävien ja kavereiden kesken, eikä se siksi riitä parisuhteen ylläpitoon. Toki jokaisen suhteen tulee kestää arkeakin, mutta pitää olla muutakin!
Sanon tämän kokemuksella, koska mieheni on kaltaisesi arkinen eläjä. Kovasti mietin, lähteäkö vai jäädä. Rakastan miestäni, mutta hän ei osaa ilmaista omaa rakkauttaan -- hänelle juuri tuo arkinen eläminen riittää. Minä kaipaisin sitä, että tuntisin olevani enemmän kuin kämppis.
Romantiikkaa ja rakkauden tunnustuksiakin voit harjoittaa yksin. Rakkaus arjessa on minulle sitä todellista rakkautta.
Mitäpä jos tässä nyt pyrittäisiin surullisen kuuluisaan kompromissiin... että arkea ikään kuin kuorrutettaisiin rakkaudenosoituksilla ja hempeilyllä (vaikkapa ihan huomaamatta telkkaria katsoessa tms.).. kumpikin olisi tyytyväinen?? Loppujen lopuksi ainakin itse naisena olen ns. vähään tyytyväinen, JOS tunnen, että mies yleisesti ottaa minut ja mielipiteeni huomioon. Olen myös sitä mieltä, että teot puhuvat enemmän kuin sanat, joten yliampuva lirkuttelu on mielestäni lähinnä oksettavaa.
Meillä taas mies kerjää huomiota ja tunnustuksia. Minä en halua niitä, tiedän muutenkin välittääkö toinen, kyllä se näkyy. Teot merkitsevät. Ei se mitään osoita, että latelee rakkaudentunnustuksia tuosta vaan kuin vessassa kävis.
Jotain olen kokenut parisuhteesta minäkin - ja kokemusta on myös tuosta Sinun tyylistäsi - tai niinkuin sen tulkitsen.
Toisen pitää vaan tietää että kaikki on hyvin kun arkiasiat sujuvat... Kunnes yksi kaunis päivä se loppuukin siihen että "olisihan sinun nyt pitänyt nähdä ettei kaikki ole kunnossa".
Anyway, itse en kaipaa mitään huumaa tai jatkuvaa rakkaudesta puhumista. Se mitä kaipaan on se arjessa lähellä oleminen: ohikävellessä kosketus, hiusten sipaisu, tulee viereen sohvalle töllöä katsomaan, ehdottaa lenkille lähtöä edes joskus, kuorii perunat kun toinen kokkaa...ihan tommoista vaan. Ettei eletä kuin kaksi kaverusta samassa kämpässä. Jostain pitää ihan konkreettisesti nhdä että kysymyksessä on rakkaussuhde!
mies, taidat osua villakoiran ytimeen tuossa "kummemmin kiinnittämässä huomiota naiskumppaniin" -lauseessa. Et sinä tarvitse naista kumppaniksi, hanki kämppis jonka kanssa voit elää ystävyyssuhteessa. Mieluummin samaa sukupuolta, koska eihän siitä naisen kanssa mitään tule. Nainen kun aina kaipaa huomiota ja mitä kaikkea rasittavaa...
tavallaan pohja suhteelle, mutta pelkkä pohja ei aina riitä..
Harva nainen haluaa sitä "joka välissä" kiehnäämistä, rakkauden tunnustamista jne. Mutta ymmärrä nyt hyvä mies että JOSKUS nainen (ja miksei yhtälailla mieskin) kaipaa sellaista. Niinkuin jotkut tähän ovat kirjoittaneet, niin miksi naisen pitäisi olla tyytyväinen siihen, että oma puoliso ei ota huomioon tai käyttäytyy kuin kämppis!?
Olisikin kiva tietää että kuinka teillä arki menee? Luistaako seksielämä, onko se kiihkeää vai enemmän suoritus? Mitä teette yhdessä(siis muita asioita kuin tv:n katselu)? "Miehelle arki on rakkautta ja arjen teot" -mitä tarkoitat arjen teoilla? Toivottavasti et tarkoita asioita, kuten tiskaus, lapsen hoito tai roskien vieminen ulos...
Kyllä se arjen rakkauden osoitus on sitä, että tiskaa, imuroi, vie roskat, käy kaupassa yms. sillä jos ei olisi rakkautta, kuka helvetti ylipäänsä viitsisi vaivautua toisen puolesta mihinkään? Maailmassa kun on asioita, jota voi tehdä vain itselleen.
Kukkapuskan tuominen joskus riittää korvaamaan tämän gäpin, mikä sinänsä on minusta ihmeellistä, että miten naisia voi noin huijata... :)
"vaivautua toisen puolesta mihinkään"?? Tiskauksella jne. tarkoitin nimenomaan asioita jotka kumminkin kuuluvat molemmille jos asutaan yhdessä! Kyllä hyvään suhteeseen kuuluu rakkauden osoitukset muutenkin kuin tekemällä kotitöitä.
Suhde on hyvällä pohjalla jos arkiset askareet sujuvat ongelmitta, mutta kuten edellisessä viestissä kirjoitin niin pelkkä pohja ei aina riitä. Välillä täytyy muistaa kumppaniaan myös muutenkin. Roskien vieminen, kukkapuskien tuominen ja hellät sanat eivät poissulje toisiaan.
Itse osoitan rakkauteni esim. tekemällä ruoan valmiiksi kun mieheni tulee töistä tai yllättämällä hänet jollakin pienellä asialla, kuten hänen vaatekaappinsa järjestämisellä. Mutta tämän kaiken voi tehdä hyvälle ystävällekin. Hipaisu selkään tai suukon antaminen ohimennen ovat ekstra-asioita, joilla suhde pysyy virkeänä. Muutenhan asuisimme vain sovussa ja harmoniassa keskenämme kuin hyvät kämppikset.