Olen eroamassa miehestäni liki 30 vuoden jälkeen. Itse ero sujuu rauhallisesti, mutta ongelmaksi nousi se, että aikuinen tytär katkaisi välit minuun.
Eron syy on se, että olen löytänyt uuden ja muuttamassa yhteen hänen kanssaan. Tosin miehessäkin tietysti on syytä, eihän tähän tilanteeseen muuten olisi tultu.
Tytär on aina ollut isin tyttö. Mies on ollut vuosikaudet kotona, on sairas, masentunut, alkoholisoitunut, äreähkö jne. Hän ehti puhua tyttären kanssa - salaa - ennen kuin minä itse ehdin hänelle kertoa.
No, tytär ei vastaa puheluihin, joten olen laittanut hänelle kirjeitse omaa näkökulmaani asioihin jne. Oli kuulemma kommentoinut isälleen rauhallisesti, että äiti selitti asioita.
Yhteydenottoa ei ole silti kuulunut.
Onko kokemusta? Kestääkö välirikko ehkä muutaman viikon? Muutaman kuukauden? Muutaman vuoden? Ikuisesti?
Eron syy on se, että olen löytänyt uuden ja muuttamassa yhteen hänen kanssaan. Tosin miehessäkin tietysti on syytä, eihän tähän tilanteeseen muuten olisi tultu.
Tytär on aina ollut isin tyttö. Mies on ollut vuosikaudet kotona, on sairas, masentunut, alkoholisoitunut, äreähkö jne. Hän ehti puhua tyttären kanssa - salaa - ennen kuin minä itse ehdin hänelle kertoa.
No, tytär ei vastaa puheluihin, joten olen laittanut hänelle kirjeitse omaa näkökulmaani asioihin jne. Oli kuulemma kommentoinut isälleen rauhallisesti, että äiti selitti asioita.
Yhteydenottoa ei ole silti kuulunut.
Onko kokemusta? Kestääkö välirikko ehkä muutaman viikon? Muutaman kuukauden? Muutaman vuoden? Ikuisesti?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Aika tekee tehtävänsä. Anna tyttären olla rauhassa
ja käsitellä menetystä.
Aikuisille lapsillekin vanhempien ero voi olla
musertava kokemus.
Kun itse jätin silloisen aviomieheni toisen vuoksi kaksi vuotta sitten, äitini oli todella vihainen. Erityisesti uutta kumppaniani kohtaan?! Sanoi silloin ettei halua nähdä häntä koskaan.
Nyt kuitenkin on havaittavissa pienen pientä lämpiämistä. Saattaisi jossain julkisessa tilassa ehkä ihan pikimiten tavatakin...
Odottele sinäkin ihan rauhassa. Kun asiasta on kulunut vuosi tai pari, on varmasti teilläkin välit parantuneet. Ehkä eivät koskaan ihan entiselleen, mutta paremmaksi kuin nyt ainakin.
isänsä tyttö, niin vähän heikkoo on. Jos tytär on isänsä tavoin oikeudenmukainen ja ehdoton, ja sinä olet pettänyt ne molemmat, niin varaudu siihen että saat elellä loppuelämäsi melko rauhassa.
Viestistäsi saa sen vaikutelman, että miehesi on mieleltään sairas ja ollut jo pitkään. Kun olitte naimisissa, olitko ns. hyssyttelevä vaimo, joka piilotteli totuutta esimerkiksi tyttäreltä. Voihan olla, ettei aikuinenkaan tytär ymmärrä, että hänen isänsä ei ole mikään ihanneaviomies. Näytitkö koskaan epämukavaa oloasi, kun olitte vielä yhdessä? Tyttärellä voi olla nyt sellainen mielikuva, että olet ottamassa eroa ilman järkevää ja painavaa syytä ja vielä toisen miehen takia. Jos asia on edes osittain näin, ennuste sinun ja tyttäresi välien korjaantumiseen on huono. Jos taas tyttärelläsi on mahdollisuus ymmärtää, että sinäkin haluat jatkaa elämääsi epäonnistuneen liiton jälkeen, teidänkin välinne varmasti korjaantuvat.
Tyttäresi on aikuinen ja hänellä on oikeus omaan elämäänsä kuten sinullakin omaasi. Eihän tuollainen välien rikkoutuminen hauskaa ole, mutta et taida enää sille mitään voida. Aika hoitaa, jos hoitaa.
Olin tiettyyn rajaan saakka hyssyttelevä ja salaileva äiti, eli en halunnut tehdä tyttärestä itselleni tukihenkilöä. Hän on nuori ihminen, jolla on oma elämä.
Tottakai hän on nähnyt yhtä ja toista, kun esimerkiksi isä sammui lautasensa päälle, kun ensimmäinen vakava poikaystävä tuli meille ensimmäistä kertaa illalliselle...
Mutta en tietenkään kaikkein pahimpia riitoja tms. ole hänelle selittänyt, ennen kuin nyt lyhyesti kirjeitse. Kirje taisi hiukan rauhoittaa tytärtä, luulen.
Eikö aikuisen tyttären pitäisi kuitenkin jo alkaa ymmärtämään, että sinullakin on viimeistään nyt oikeus omaankin elämääsi? Eihän aikuisen enää pidä toisen aikuisen asioihin sotkeutua, vaikka onkin hänen lapsi.
Tuskin tytär fiksuna naisena äitiään hylkää.
Teillä on tähänkin asti olleet lämpimät välit.
Äiti tarvitsee tytärtään ja tytär äitiään.
Tarinasi on tuttua. Meidän tapauksessa mies jätti perheen enkä ole uutta miestä kaivannut tilalle.
Olet ihmeen valoisa tyyppi, kun jaksat kiintyä uuteen mieheen. Toivottavasti saat kunnollisen ja hyvän miehen. Yksi juoppo varmasti riittää yhden osalle.
Kyllä tytär leppyy. Hän ottaa vaaleanpunaiset lasit pois silmiltään ja katsoo asioita realistisesti.
Jos uusi suhde ei kanna, toivottavasti viihdyt edes jonkun aikaa yksin.
"Tytär tarvitsee äitiään, äiti tytärtään"... Juuri tuossa taitaa piillä useimpien avioerojen syy. Moni nainen elää ikuisessa napanuorassa omaan äitiinsä. Ei osaa itsenäistyä, eikä suo sitä edes omalle lapselleen. Jos ei ole kasvanut aikuiseksi, siis irti napanuorasta, ei pysty sitoutumaan aviomieheen, ja hän alkaa voida pahoin. Ehkä tytär näki sen?
joko isään tai äitiin säilyy läheisempänä kuin esim. puolisoonsa, vaikka juuri iso kirjakin sanoo, että mies hyljätköön isänsä ja äitinsä ja vaimo isänsä ja äitinsä ja liittyköön (mieheensä/vaimoonsa) ja olkoot yksi.
eipä ihme jos avioliitot ei onnistu, kerran näin ei toimita
sehän ei silti tarkoita sitä, etteikö vanhempiaan sallittaisi auttaa ja pitää yhteyttä heihin (kyse on LÄHEISIMPÄNÄ pitämisestä, eli siitä, kenelle kerrotaan rehellisesti kaikki, kenen kanssa jaetaan kaikki jne.)
Niin, elämä on valintoja. En tiedä kuinka valoisa olen, mutta olen kiintynyt ihmeen valoisaan tyyppiin! Alkoholi ei ole tekijä, joka hänen elämäänsä suuntaa.
Sillä mielellä yhteen mennään, että tässä on nyt yhteinen loppuelämä. Siihenkin on varauduttu, ettei jostain syystä toimi. Sitten jatketaan yksin, molemmilla on paljon hyviä ystäviä. Siinäkin tapauksessa elämäni kohenee tuntuvasti.
Myös aikuisen tyttären elämä on valintoja. Vaikkapa siinä vaiheessa, kun hän saa lapsen, on harkinnan paikka, haluaako hän lapselleen mummin vai ei. Valinta on joka tapauksessa hänen, ei minun. Minä voin vain tosiaan odottaa ja toivoa parasta.
Kiitos kaikille vastauksista!
Olet ollut todella 'hidas' jos entinen miehesi oli puhunut ennen sinua avioerosta tyttärelleen...ehkäpä hän ei niin 'sairas' ja ymmärtämätön ollutkaan...
Omassa tapauksessani entinen vaimoni oli käynyt kaikki sukulaiseni läpi, lähetellyt heille selittävät kirjeet jne...ennen kuin itse sain asiasta tiedon. Sairautta nimeltä 'valta ja hallinta' on siis monenlaista...
Minä olin reilun vuoden puhumatta äidilleni, kun hän päätti erota isästäni. Ja minä olin aina äidin tyttö. En voinut sulattaa sitä, että äiti löysi niin pian uuden. En suostunut tapaamaan tätä miestäkään useaan vuoteen, he olivat olleet naimisissa vuoden kun suostuin vihdoin kohtaamaan tämän miehen. Nyt olemme todella läheiset sekä äidin että tämän miehen kanssa. Toisaalta olen saanut juuri tietää, että äitini suhde tähän mieheen alkoi jo kun olin pieni, isälleni äiti aina vakuutti, että suhde on ohi mutta jatkui vaan. Isä on katkera, mutta ei ole koskaan yrittänyt saada minua puolelleen, päinvastoin hän patisti minua olemaan äitiin yhteydessä ja muistutti että äitini on silti äitini.
Onko tytär tai sinä aiemmin ehdottanut miehelle antabus kapselia ihon alle ja AA:ta, entä onko masennukseen haettu keskusteluapua ja lääkettä? Onko miehellä mielekästä ja kivaa tekemistä elämässään. --Voisiko sellaisia (apua) ehdottaa jokatapauksessa nyt uudelleen tai ekaksi? Kannattaa jonkun yrittää kertoa, mistä saa apua, mies sitten itse valitsee olisiko jostain apua hänelle.
Muuten en kommentoi nyt ottamisia tai jättämisiä.
Masennukseen on ottanut takavuosina lääkettä, ei kuulemma auttanut. Keskustelemaan on huono, eikä ainakaan ulkopuolisten kanssa. Ei halua luopua alkoholista eikä siten apua siihen, on kuitenkin kohtuullistanut juomistaan hiukan terveyssyistä. Mielekästä tekemistä on ehdotettu useaan otteeseen, mutta on mökkiytynyt kotiin, kaventanut elämänpiirinsä hyvin pieneksi. Ei ole vuosiin halunnut esim. tehdä mitään työtä. En tiedä miten selviää erosta, olisin halunnut mm. juuri tästä keskustella tyttären kanssa, että ehdottaisi aikanaan eroseminaaria. Mies tuskin kuitenkaan suostuu. Mielestäni hän tarvitsisi ehdottomasti ammattiauttajaa, mutta Suomessa ei voi pakottaa hoitoon. Minun sanomiseni ei auta - se on nähty vuosien mittaan - mutta tytärtä ehkä kuuntelisi.