Luulin jo päässeeni eromme yli, mutta taas tänään tunteet surusta raivoon ovat riepotelleet minua. Yksin oleminen nostaa kaipuun ja ajatukset alkavat pyöriä exässä ja sen jälkeen hänen uudessa miehessään. Perkele. Uusi nainen voisi olla pelastus, mutta ei minusta ole vielä uuteen suhteeseen.
Kauanko tämä kestää?
Jussi
81496
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
..hoida itseäsi ja selvittele eron syitä ja sitten uutta katseleen.. se on paras lohdutus kurjuuteen..
sinä selviät!!
itsehän olet soppasi keittänyt
Kyllä tämän sopan keitti exäni. Tai onhan minussakin syytä, kun 5 vuotta sitten hairahduin kyseiseen naiseen ja saan nyt kärsiä sen takia.
jos ei sinun sisältäsi? Mille raivoat itsessäsi?
Joskus on katsottava itseään silmästä silmään, eikä sieltä suinkaan aina löydy kivaa. Löytymisen jälkeen helpottaa. Kokemus on tuhannesti osoittanut, että uutta suhdetta ei kannata alkaa, ennen kuin entinen on selvitetty. Sama on muutoin edessä, samat tunteet. Jossain mielessä vanhassa suhteessa heränneet voimakkaat tunteet kertovat siitä, että hän on merkinnyt sinulle paljon. Näin ainakin itsellä, ja homo sapiensseilla yleensä. Ugd.
Tunnen tulleeni petetyksi ja siitä raivo. Toisaalta raivoan myös itselleni, koska tiedän töppäilleeni suhteen aikana. Joihinkin asioihin olisi pitänyt puuttua ajoissa. Exäni merkitsi ja merkitsee minulle edelleenkin erittäin paljon ja juuri sen takia ero ja varsinkin exän uusi suhde satuttaa.
valita: muureja vai siltoja...?...
Ensin tulee suru, sitten viha, anteeksi antaminen ja luopuminen. Sen jälkeen olet valmis uuteen suhteeseen. Näin se menee, ovat viisaammat kirjoittaneet j onpahan tuo tullut koettuakin. Älä välitä, on se muillekin välillä vaikeaa luopua entisestä, mutta kyllä se ajan kanssa ohi menee. Aikaa kuinka kauan se kestää, ei voi kukaan valitettavasti sanoa.
Niin, minullakin on ikävä häntä...
Kyllähän tämä varmasti joskus ohi menee, mutta se aika tuntuu liian pitkältä. Pitää vaan jaksaa.