Ei tuollaisella asenteella päästä olympialaisissa mitaleille, ei edes niinkin pienessä lajissa kuin naisten jääkiekossa.
Jos pelaajilta pääsee märy tappion jälkeen, silloin ei ole kaikki kunnossa. Joko pelaajat ovat niin korviaan myöten täynnä jääkiekkoa tai he vain ovat henkisesti vielä kehittymättömiä.
Asennetta, naisjääkiekkoilijat!
Jos pelaajilta pääsee märy tappion jälkeen, silloin ei ole kaikki kunnossa. Joko pelaajat ovat niin korviaan myöten täynnä jääkiekkoa tai he vain ovat henkisesti vielä kehittymättömiä.
Asennetta, naisjääkiekkoilijat!
Vastaukset 10
Vanhimmat
No jaaa.... koita joskus tutustua johonkin vastakkaisen sukupuolen edustajaan (vahvana oletuksena että olet mies, mutta jos olet nainen niin sitten meneekin vähän huonommin). Naiset ovat tunteikkaampia ja myös tuovat tunteensa herkemmin esille kuin miehet. Vertaa vaikkapa siihen, kun Teemu Selänne tekee maalin: hän ei kovinkaan riehakkaasti tuulettele tai tuo iloaan esille. Naiset jopa saattavati itkeä ilosta onnistuessaan ja vaikka onnistumisen paikka olisikin ns. selvän voiton tilanteessa.
Eli henkistä kehittymättömyyttä? Ei vaan aitoja tunteita! Se, että itkee häviön jälkeen osoittaa ainoastaan sen, että on todellakin sydämellä mukana ollut pelissä ja todellakin harmittaa häviö! Jos epäonnistuminen ei näy naamasta, niin siinä vasta mietittävää riittäisi!
Jos urheilu on noin vakavaa, että pitää koko kansan edessä alkaa vääntää itkua, niin olisi pelaajien ehkä aika vähäksi aikaa irrottautua urheilusta ja ajatella jonkin aikaa muita asioita elämässä.
Se, että tuo tunteensa esille ei tarkoita, että ottaa urheilun "liian" vakavasti.
Olympialaisissa, siinä TILANTEESSA, on urheilu vakavaa ja tärkeintä maailmassa. Se kertoo omistautumisesta lajilleen. Ja niin sen täytyykin olla - kilpailutilanteessa täytyy maailmassa olla vain yksi ja ainoa asia ja se on se nimenomainen suoritus. TOTTAKAI se harmittaa, jos epäonnistuu. Ja tässä kohtaa astuu esiin naisten ja miesten tunteiden esiintuomisen ero: naiset voivat itkeä vaikka koko kansan edessä! Miehet voivat ilmaista pettymyksensä jollain muulla tavalla, vaikkapa paiskomalla tavaroita tai kiroilemalla. Tai toisinpäin: on niitä itkeviä miehiäkin nähty ja naisia, jotka "raivoavat". Tällaiset reaktiot ovat ihan ymmärrettäviä huippu-urheilussa.
Tämän kilpailutilanteen jälkeen voi mennä parikin päivää, että epäonnistumisesta toipuu, mutta aivan varmasti nämä naiset osaavat irrottautua urheilusta ja ajatella muitakin asioita. Jos eivät niin tekisi, niin miten selität sen, että suuri osa heistä opiskelee?
Tällaisia asioita on "maallikon", joka ei koskaan ole urheillut kilpatasolla, vaikea ymmärtää...
Ja toisekseen: mistä olet saanut päähäsi, että itkeminen on heikkoutta? Tai että siinä on jotain väärää? Sun pitäisi vähän relata itse ja joskus ilmaista jopa tunteitasi, ettet vaan patoa kaikkea sisääsi!
Tuossapa itsekin taisit huomata, että itkeminen mielletään nykypäivän kiireisessä ja tulostavoitteisessa maailmassa heikkoudeksi. Jos itku pääsee, se on osoitus siitä, että ei usko omiin kykyihin ja itseluottamus on heikko.
Tällöin myös paljastaa sen todellisen itsensä, jota ihmisen oletetaan peittelevän sisällään julkisessa kanssakäymisessä. Itku paljastaa ihmisen heikkouden ja turvattomuuden. Näin asia nyky-yhteiskunnassamme on.
Ja jos ajatellaan naisjääkiekon tulevaisuutta Suomessa, kovin reipasta ja "tsemppari" kuvaa eivät haastatellut pelaajat itsestään antaneet. Itse näen naisjääkiekon kehityksen Suomessa hyvin vaikeaksi, jos maajoukkue on täynnä tällaisia itkuisia ja katkeria pelaajia.
Ja toisekseen, omaa opiskelumenestystäni en vaihtaisi kenenkään muun opiskelijan kanssa. Kansainvälistä huippu-urheilua olen seurannut yli puolet elämästäni ja olen kilpaurheilussa ollut mukana pitkään ja säännöllisesti. Olin mukana mm. viime vuoden suurimmassa urheilutapahtumassa maailmassa.
Ja vielä sen verran, että niitä urheilusaavutuksia en lähtisi sinuna vertailemaan omiin saavutuksiisi.
No sitten vikaa on nykyisessä yhteiskunnassa. Tunteiden näyttämisen pitäisi olla sallittua ja mahdollista kaikille.. sekä naisille että MIEHILLE! Muuten tässä kaikki etääntyvät todellisuudesta ja pahasti, jos edes todellista itseään ei saa paljastaa - sehän kielii huonosta itseluottamuksesta, jos todellista minäänsä ei uskalla tuoda esille. Itseluottamusta on se, että on oma itsensä.. itki tai ei.
Enkä minun tarkoituksena ollut sinun opiskeluun takertua. Se ei kiinnosta, kaikki elävät omaa elämäänsä. Tarkoituksenani oli selventää, että jääkikkonaisten elämä ei ole ainoastaan jääkiekkoa (kuten tietäjä veikkasi), vaan he todellakin osaavat keskittyä myös muihin asioihin kuin lätkään ja irtautua siitä.
Mitä urheilusaavutuksia olen vertaillut? Toisekseen, mistä tiedät minun saavutuksistani?
Puhuin yleisellä tasolla, että monesti ns. maallikkojen on vaikea ymmärtää kilpaurheilua ja sen eri puolia. Sille en voi mitään, jos heikkouksissasi käsitit minun puhuvan sinusta!
Nykyään ihmiset vain vertaavat itseään toisiin hyvinkin äärimmäisten seikkojen kautta. Kun itseltä ajattelee oletettavan tietynlaista käytöstä, samanlaista on vaadittava myös muilta ihmisiltä.
Ja haastatteluissa märiseminen ei tee tähän seikkaan poikkeusta.
Niin vain käsitin, mutta ok, jos puhuit vain yleisellä tasolla.
Joo yleisellä tasolla vaan.. sanavalinnoilla näemmä sain tekstini vaikuttamaan kettuilulta. Ei ollut tarkoitus.