Klikkaa ja ihmettele

Nämä viestit on tarkoitettu teille työssäkäyville. Jos omaatte vähääkään kaveria ei jätetä-tyylin, vaatisitte muutoksia, koska juuri Sinä perheinesi voit olla seuraava uhri. Ei kannata ylenkatsoa vammaista, koska juuri te nyt duunissa olette tulette itkien luoksemme, neuvo, mitä nyt teen, rahat loppuu, ay-lakimies ei autakaan, jäät tyhjän päälle ja sinne menivät maksamasi jäsenmaksutkin lupauksineen.

Kantasi on juuri sitä samaa ylimielisyyttä, mitä laillisuusvalvojat ja SAK ovat tässä maassa tehneet ja pitkään. Mielettömyys alkoi Lipposen 1. hallituksen aikana ja jatkuuuuu....

Ja luepa vielä tästä:
EU-perustuslain kiirehtiminen – lakaistaanko vakuutuslääkäriongelmaa piiloon?
Ennen EU-perustuslain viimeisimmän version voimaantuloa Suomessa, mielestäni pitää saada ainakin yksi kunnon varauma kansalliseen lainsäädäntöön. Kaikki ennen sen ratifiointia vireille laitetut mm. virkamiehiin, valtioneuvoston jäseneen/jäseniin, erityistuomioistuimiin, laillisuusvalvojiin ja lainsäädäntöelimiin kohdistuvat valitukset, tutkimuspyynnöt jne. on tutkittava niiden vireillepanon aikaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Ryhmäkannemahdollisuus Suomen perustuslain vastaisiksi katsottuja erityistuomioistuimien liitepäätöksiä (ns. puolueeton vakuutuslääketieteellinen näyttö) vastaan on taloudelliselta arvoltaan varauma numero 1. Ryhmäkannemahdollisuus pitää saada ko. päätöksille voimaan takautuvasti vuodesta 1985 alkaen. Ehtona tietysti se, että Suomen perustuslain 21 artiklan vastaisesti laittoman liitepäätöksen esimerkiksi vakuutusoikeudesta saanut henkilö on vielä elossa.

Pekka Pihlannon (professori emeritus Turku) mukaan EU:n perustuslain vahvistamisella ei ole mitään kiirettä. Näin hän mm. kirjoitti Hesarissa 24.02.2006:

”Eräät kansanedustajat ovat esittäneet, että Suomen pitäisi nopeasti ratifioida EU:n uusi perustuslaillinen sopimus. Toimenpide vaikuttaa huonosti harkitulta. Ehdotuksesta paistaa meille niin tyypillinen mallioppilaan imagon tavoittelu ja suorastaan tarve olla rähmällään Brysselin suuntaan.

Olisi maamme edun kannalta todennäköisesti parempi olla vahvistamatta sopimusta tässä vaiheessa. Koska Ranska ja Hollanti hylkäsivät sopimuksen, sitä tullaan korjailemaan ennen hyväksymistä. Ne maat, jotka eivät ole silloin vielä siunanneet nykyistä versiota, ovat muita paremmassa asemassa vaatimaan parannuksia omalta osaltaan. Tällaista etua ei kannata antaa pois.”

Kyseessä on mielestäni curlingista koko Suomen kansalle tuttu viimeisen kiven etu.
EU-perustuslain kiirehtiminen – lakaistaanko vakuutuslääkäriongelmaa piiloon?
Ennen EU-perustuslain viimeisimmän version voimaantuloa Suomessa, mielestäni pitää saada ainakin yksi kunnon varauma kansalliseen lainsäädäntöön. Kaikki ennen sen ratifiointia vireille laitetut mm. virkamiehiin, valtioneuvoston jäseneen/jäseniin, erityistuomioistuimiin, laillisuusvalvojiin ja lainsäädäntöelimiin kohdistuvat valitukset, tutkimuspyynnöt jne. on tutkittava niiden vireillepanon aikaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Ryhmäkannemahdollisuus Suomen perustuslain vastaisiksi katsottuja erityistuomioistuimien liitepäätöksiä (ns. puolueeton vakuutuslääketieteellinen näyttö) vastaan on taloudelliselta arvoltaan varauma numero 1. Ryhmäkannemahdollisuus pitää saada ko. päätöksille voimaan takautuvasti vuodesta 1985 alkaen. Ehtona tietysti se, että Suomen perustuslain 21 artiklan vastaisesti laittoman liitepäätöksen esimerkiksi vakuutusoikeudesta saanut henkilö on vielä elossa.

Pekka Pihlannon (professori emeritus Turku) mukaan EU:n perustuslain vahvistamisella ei ole mitään kiirettä. Näin hän mm. kirjoitti Hesarissa 24.02.2006:

”Eräät kansanedustajat ovat esittäneet, että Suomen pitäisi nopeasti ratifioida EU:n uusi perustuslaillinen sopimus. Toimenpide vaikuttaa huonosti harkitulta. Ehdotuksesta paistaa meille niin tyypillinen mallioppilaan imagon tavoittelu ja suorastaan tarve olla rähmällään Brysselin suuntaan.

Olisi maamme edun kannalta todennäköisesti parempi olla vahvistamatta sopimusta tässä vaiheessa. Koska Ranska ja Hollanti hylkäsivät sopimuksen, sitä tullaan korjailemaan ennen hyväksymistä. Ne maat, jotka eivät ole silloin vielä siunanneet nykyistä versiota, ovat muita paremmassa asemassa vaatimaan parannuksia omalta osaltaan. Tällaista etua ei kannata antaa pois.”

Kyseessä on mielestäni curlingista koko Suomen kansalle tuttu viimeisen kiven etu.

kun vamma tulee kirjoitti:

Nämä viestit on tarkoitettu teille työssäkäyville. Jos omaatte vähääkään kaveria ei jätetä-tyylin, vaatisitte muutoksia, koska juuri Sinä perheinesi voit olla seuraava uhri. Ei kannata ylenkatsoa vammaista, koska juuri te nyt duunissa olette tulette itkien luoksemme, neuvo, mitä nyt teen, rahat loppuu, ay-lakimies ei autakaan, jäät tyhjän päälle ja sinne menivät maksamasi jäsenmaksutkin lupauksineen.

Kantasi on juuri sitä samaa ylimielisyyttä, mitä laillisuusvalvojat ja SAK ovat tässä maassa tehneet ja pitkään. Mielettömyys alkoi Lipposen 1. hallituksen aikana ja jatkuuuuu....

Ja luepa vielä tästä:
EU-perustuslain kiirehtiminen – lakaistaanko vakuutuslääkäriongelmaa piiloon?
Ennen EU-perustuslain viimeisimmän version voimaantuloa Suomessa, mielestäni pitää saada ainakin yksi kunnon varauma kansalliseen lainsäädäntöön. Kaikki ennen sen ratifiointia vireille laitetut mm. virkamiehiin, valtioneuvoston jäseneen/jäseniin, erityistuomioistuimiin, laillisuusvalvojiin ja lainsäädäntöelimiin kohdistuvat valitukset, tutkimuspyynnöt jne. on tutkittava niiden vireillepanon aikaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Ryhmäkannemahdollisuus Suomen perustuslain vastaisiksi katsottuja erityistuomioistuimien liitepäätöksiä (ns. puolueeton vakuutuslääketieteellinen näyttö) vastaan on taloudelliselta arvoltaan varauma numero 1. Ryhmäkannemahdollisuus pitää saada ko. päätöksille voimaan takautuvasti vuodesta 1985 alkaen. Ehtona tietysti se, että Suomen perustuslain 21 artiklan vastaisesti laittoman liitepäätöksen esimerkiksi vakuutusoikeudesta saanut henkilö on vielä elossa.

Pekka Pihlannon (professori emeritus Turku) mukaan EU:n perustuslain vahvistamisella ei ole mitään kiirettä. Näin hän mm. kirjoitti Hesarissa 24.02.2006:

”Eräät kansanedustajat ovat esittäneet, että Suomen pitäisi nopeasti ratifioida EU:n uusi perustuslaillinen sopimus. Toimenpide vaikuttaa huonosti harkitulta. Ehdotuksesta paistaa meille niin tyypillinen mallioppilaan imagon tavoittelu ja suorastaan tarve olla rähmällään Brysselin suuntaan.

Olisi maamme edun kannalta todennäköisesti parempi olla vahvistamatta sopimusta tässä vaiheessa. Koska Ranska ja Hollanti hylkäsivät sopimuksen, sitä tullaan korjailemaan ennen hyväksymistä. Ne maat, jotka eivät ole silloin vielä siunanneet nykyistä versiota, ovat muita paremmassa asemassa vaatimaan parannuksia omalta osaltaan. Tällaista etua ei kannata antaa pois.”

Kyseessä on mielestäni curlingista koko Suomen kansalle tuttu viimeisen kiven etu.
EU-perustuslain kiirehtiminen – lakaistaanko vakuutuslääkäriongelmaa piiloon?
Ennen EU-perustuslain viimeisimmän version voimaantuloa Suomessa, mielestäni pitää saada ainakin yksi kunnon varauma kansalliseen lainsäädäntöön. Kaikki ennen sen ratifiointia vireille laitetut mm. virkamiehiin, valtioneuvoston jäseneen/jäseniin, erityistuomioistuimiin, laillisuusvalvojiin ja lainsäädäntöelimiin kohdistuvat valitukset, tutkimuspyynnöt jne. on tutkittava niiden vireillepanon aikaisen kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

Ryhmäkannemahdollisuus Suomen perustuslain vastaisiksi katsottuja erityistuomioistuimien liitepäätöksiä (ns. puolueeton vakuutuslääketieteellinen näyttö) vastaan on taloudelliselta arvoltaan varauma numero 1. Ryhmäkannemahdollisuus pitää saada ko. päätöksille voimaan takautuvasti vuodesta 1985 alkaen. Ehtona tietysti se, että Suomen perustuslain 21 artiklan vastaisesti laittoman liitepäätöksen esimerkiksi vakuutusoikeudesta saanut henkilö on vielä elossa.

Pekka Pihlannon (professori emeritus Turku) mukaan EU:n perustuslain vahvistamisella ei ole mitään kiirettä. Näin hän mm. kirjoitti Hesarissa 24.02.2006:

”Eräät kansanedustajat ovat esittäneet, että Suomen pitäisi nopeasti ratifioida EU:n uusi perustuslaillinen sopimus. Toimenpide vaikuttaa huonosti harkitulta. Ehdotuksesta paistaa meille niin tyypillinen mallioppilaan imagon tavoittelu ja suorastaan tarve olla rähmällään Brysselin suuntaan.

Olisi maamme edun kannalta todennäköisesti parempi olla vahvistamatta sopimusta tässä vaiheessa. Koska Ranska ja Hollanti hylkäsivät sopimuksen, sitä tullaan korjailemaan ennen hyväksymistä. Ne maat, jotka eivät ole silloin vielä siunanneet nykyistä versiota, ovat muita paremmassa asemassa vaatimaan parannuksia omalta osaltaan. Tällaista etua ei kannata antaa pois.”

Kyseessä on mielestäni curlingista koko Suomen kansalle tuttu viimeisen kiven etu.

No kerro edelleen, että miten toi asia kuuluu Ay-liikkeelle.

edelleen kirjoitti:

No kerro edelleen, että miten toi asia kuuluu Ay-liikkeelle.

vammautuneen asiaa, vaikka kyseessä olisi työtapaturma. Te työssäkäyvät uskotte niin.
Mutta - eri ammattiliitot ovat niin sidoksissa vakuutusyhtiöihin, etteivät he voi edes painostaa näitä mielettömiä hylkypäätöksiä. Mieluummin ajetaan vammautunut lopuksi sos.luukulle, kun ensin kaikki on realisoitu.

Juuri Sinä voit olla huomenna seuraava uhri. Vuoden ajan Sinulle maksetaan korvauksia vak.yhtiön kautta, mutta heti seuraavana päivänä se loppuu. Nämä seuraavana päivänä ovat siis 92.5 % hylkääviä päätöksiä.

Suomessa vakuutusyhtiö, pakolliset vakuutukset työnantajalle, ovat valitettavasti kartellisoituja. Koska asia ei tunnut kenellekään kuuluvan ja yllättävää, miten kaltaisiasi esiintyy v. 2006 vielä ajattelemassa,että taivaasta se leipä putoaa vammautuneelle, niin eihän niitä lakimuutoksia edes yritetä. SAK:n voimalla asia oltaisiin saatu jo vuosia sitten ajettua oikaistuksi, mutta kun uudet lait vain lisäävät näitä kauheuksia.

Ristipä kätesi, ettet koskaan itse tai läheisesi joudu työtapaturman uhriksi. Voisi silmät alkaa avautumaan kissanpoijalla. Niin se vain on, joukkovoimalla sitä ennenkin on muutoksia saatu aikaan, kun muutoin ei järjestystä ja oortinkia asioihin ole tullunna.

Joukkovoimalla tämä lakimuutosasiakin on ajettava vai hyväksytkö, että sinunkin veromarkkasi sosiaalihuollon kautta tulee työtapaturman uhrille, eiköhän se vakuutusyhtiö olisi se oikea maksumies. Mutta - elellään sitten yhteiskunnan rahoilla, minultahan kaikki on viety, tuhkatkin pesästä. Ja yksikätisenä on aika vaikeaa tehdä töitä. Meinaan vaan.

ajamaan kirjoitti:

vammautuneen asiaa, vaikka kyseessä olisi työtapaturma. Te työssäkäyvät uskotte niin.
Mutta - eri ammattiliitot ovat niin sidoksissa vakuutusyhtiöihin, etteivät he voi edes painostaa näitä mielettömiä hylkypäätöksiä. Mieluummin ajetaan vammautunut lopuksi sos.luukulle, kun ensin kaikki on realisoitu.

Juuri Sinä voit olla huomenna seuraava uhri. Vuoden ajan Sinulle maksetaan korvauksia vak.yhtiön kautta, mutta heti seuraavana päivänä se loppuu. Nämä seuraavana päivänä ovat siis 92.5 % hylkääviä päätöksiä.

Suomessa vakuutusyhtiö, pakolliset vakuutukset työnantajalle, ovat valitettavasti kartellisoituja. Koska asia ei tunnut kenellekään kuuluvan ja yllättävää, miten kaltaisiasi esiintyy v. 2006 vielä ajattelemassa,että taivaasta se leipä putoaa vammautuneelle, niin eihän niitä lakimuutoksia edes yritetä. SAK:n voimalla asia oltaisiin saatu jo vuosia sitten ajettua oikaistuksi, mutta kun uudet lait vain lisäävät näitä kauheuksia.

Ristipä kätesi, ettet koskaan itse tai läheisesi joudu työtapaturman uhriksi. Voisi silmät alkaa avautumaan kissanpoijalla. Niin se vain on, joukkovoimalla sitä ennenkin on muutoksia saatu aikaan, kun muutoin ei järjestystä ja oortinkia asioihin ole tullunna.

Joukkovoimalla tämä lakimuutosasiakin on ajettava vai hyväksytkö, että sinunkin veromarkkasi sosiaalihuollon kautta tulee työtapaturman uhrille, eiköhän se vakuutusyhtiö olisi se oikea maksumies. Mutta - elellään sitten yhteiskunnan rahoilla, minultahan kaikki on viety, tuhkatkin pesästä. Ja yksikätisenä on aika vaikeaa tehdä töitä. Meinaan vaan.

älä liity mihinkään liittoon?

Jos ay ja SAK eivät saa/halua aikaan lakimuutosta vaikka tupo-pöydässä, on se nimenomaan ammattiyhdistyksen syy. He voivat niin halutessaan saada vakuutusoikeuslakiin muutoksen: nyt se on on oltava laillistettu lääkäri ja suorittanut vakuutuslääkärin nimikkeen. Lain tulisi olla erittäin helposti korjattuna, jos sitä hyvää tahtoa on: laillistettu lääkäri, joka on potilaan vammaan tai saurauteen perehtynyt alan erikoislääkäri.

Siinä se on. Silloin ei urologi voisi olla neurologisessa yläpään vammassa erikoislääkärinä ja antaa niitä 92.5 % hylkypäätöksiä. SAK on tehnyt niin halutessaan ihan mitä se tahtoo, siihen vain te työssäkäyvät voitte vaikuttaa. Mutta kun halu puuttu auttaa kaveria mäessä, näin on sitten nuo marjat.

Selitä vain, ei ay voi, mutta juuri se voi. Mieti ja lue ja ehkä se oivalluskin siitä kirkastuu. Niin ja siksi viestin tätä, tieto tuo tuskaa - Sinullekin.

Mitä kaikkia posteja se Viialainen pitää hallussaan
sen SAK:n pestin lisäksi :-)

Ettei sattuisi olemaan ao. vakuutusyhtiön hallituspaikka! LOL

ja kurkkaa kirjoitti:

Mitä kaikkia posteja se Viialainen pitää hallussaan
sen SAK:n pestin lisäksi :-)

Ettei sattuisi olemaan ao. vakuutusyhtiön hallituspaikka! LOL

nääs

hallituspaikka kirjoitti:

nääs

Ja Ahonenkin oli Turvassa tai jossakin kuitenkin, oli näillä sivuilla yhteenveto, missä nämä SAK:n kovat miehet istuvat päättämässä duunarin vammoista, siis eläkeyhtiöissä vierellä Fagernäs. Ja kova oli poikien kokouspalkkioiden määrä istuntoa kohden, sekin oli täällä luettavana.

Ilmarisessa kirjoitti:

Ja Ahonenkin oli Turvassa tai jossakin kuitenkin, oli näillä sivuilla yhteenveto, missä nämä SAK:n kovat miehet istuvat päättämässä duunarin vammoista, siis eläkeyhtiöissä vierellä Fagernäs. Ja kova oli poikien kokouspalkkioiden määrä istuntoa kohden, sekin oli täällä luettavana.

EU:n perustuslakia ei pidä vahvistaa.
Perustelut:

1.) Suomalaiset eivät halua antaa valtaa joillekin tuntemattomille ja kaukana oleville valtaapitäville, joiden puhetta me emme edes ymmärrä emmekä puhu yhteistä kieltä.

2.) Me olemme suomalaisia ja meillä on omat perinteemme ja sukupolven toisensa peräänsä muodostavat juuremme sekä esi-isämme. Suomalainen on Suomen kehittänyt, ei EU, joten ei sillä ole oikeutta määrätä asioistamme ja toimeentulostamme.
Se mitä muilta vaaditaan, se sama on toteutettava ensin EU:n keskeisimmissä maissa esimerkkiä näyttäen, muuten tämäkin touhu ei ole uskottavaa.

3.) Suomen kieli on vaarassa hävitä, ja samalla koko Suomen itsenäisyys, jos annamme päättäjiemme vahvistaa EU:n perustuslain.

4.) EU ei halua ottaa vastuuta sosiaalipolitiikasta. EU haluaa määrätä vain rahojen käytöstä.
Näiden asioiden välillä on hirvittävät ristiriidat.
Onhan helppo määrätä toisen valtion ihmiset elämään perustoimeentulon suuruisella summalla ja sitä kautta pakkoholhouksessa, mutta oman maan kansalaisille ei näitä pakkoehtoja edes suositella, toteuttamisesta puhumattakaan.
EU:n oman maan kansalaiset saavat pitää oikeustoimikelpoisuutensa eli he saavat itse päättää asioistaan, mutta suomalaisia pidetään tyhminä, joten meiltä on oikeus viedä oikeus määrätä asioistamme.

5.) Venäjä on lähellä hyvänä esimerkkinä siitä, miten suuren maan on vaikea hoitaa asioita. Korruptio jyllää ja rikollisuus on suurta. Sitäkö me haluamme itsellemme ja Suomelle?

6.) EU on ilmoittanut perustuslakikirjassaan, miten EU kunnioittaa jokaisen jäsenvaltion harjoittamaa sosiaalipolitiikkaa.
Tämä sanonta kumoaa kaikki aikaisemmat hyviltä kuulostavat ja näyttävät lait. Jokainen valtio saa kohdella kansalaisiaan miten lystää.
Jo pelkästään tämä asia paljastaa sen, miten EU on kiinnostunut vain rahasta - ei ihmisten hyvinvoinnista tai huonovointisuudesta.

7.) Omavaraisuus on jokaiselle ihmiselle tärkeä asia. Sitä samaa merkitsee valtion omavaraisuus eli mahdollisimman suuri riippumattomuus muiden valtioiden tuista ja avuista.

koskee meitä kaikkia kirjoitti:

EU:n perustuslakia ei pidä vahvistaa.
Perustelut:

1.) Suomalaiset eivät halua antaa valtaa joillekin tuntemattomille ja kaukana oleville valtaapitäville, joiden puhetta me emme edes ymmärrä emmekä puhu yhteistä kieltä.

2.) Me olemme suomalaisia ja meillä on omat perinteemme ja sukupolven toisensa peräänsä muodostavat juuremme sekä esi-isämme. Suomalainen on Suomen kehittänyt, ei EU, joten ei sillä ole oikeutta määrätä asioistamme ja toimeentulostamme.
Se mitä muilta vaaditaan, se sama on toteutettava ensin EU:n keskeisimmissä maissa esimerkkiä näyttäen, muuten tämäkin touhu ei ole uskottavaa.

3.) Suomen kieli on vaarassa hävitä, ja samalla koko Suomen itsenäisyys, jos annamme päättäjiemme vahvistaa EU:n perustuslain.

4.) EU ei halua ottaa vastuuta sosiaalipolitiikasta. EU haluaa määrätä vain rahojen käytöstä.
Näiden asioiden välillä on hirvittävät ristiriidat.
Onhan helppo määrätä toisen valtion ihmiset elämään perustoimeentulon suuruisella summalla ja sitä kautta pakkoholhouksessa, mutta oman maan kansalaisille ei näitä pakkoehtoja edes suositella, toteuttamisesta puhumattakaan.
EU:n oman maan kansalaiset saavat pitää oikeustoimikelpoisuutensa eli he saavat itse päättää asioistaan, mutta suomalaisia pidetään tyhminä, joten meiltä on oikeus viedä oikeus määrätä asioistamme.

5.) Venäjä on lähellä hyvänä esimerkkinä siitä, miten suuren maan on vaikea hoitaa asioita. Korruptio jyllää ja rikollisuus on suurta. Sitäkö me haluamme itsellemme ja Suomelle?

6.) EU on ilmoittanut perustuslakikirjassaan, miten EU kunnioittaa jokaisen jäsenvaltion harjoittamaa sosiaalipolitiikkaa.
Tämä sanonta kumoaa kaikki aikaisemmat hyviltä kuulostavat ja näyttävät lait. Jokainen valtio saa kohdella kansalaisiaan miten lystää.
Jo pelkästään tämä asia paljastaa sen, miten EU on kiinnostunut vain rahasta - ei ihmisten hyvinvoinnista tai huonovointisuudesta.

7.) Omavaraisuus on jokaiselle ihmiselle tärkeä asia. Sitä samaa merkitsee valtion omavaraisuus eli mahdollisimman suuri riippumattomuus muiden valtioiden tuista ja avuista.

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mielestä EU:n perustuslain ratifiointi Suomessa muun muassa kirkastaisi Suomen integraatioprofiilia ja lisäisi muiden maiden kiinnostusta lakia kohtaan.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen selontekoa EU:n perustuslaista. Mielestäni tämä selonteko pitäisi muuttaa suoraan perustuslain ratifiointiprosessiksi.

Perustuslain ratifioiminen edellyttää hallituksen aktiivisuutta asiassa. Toivonkin, että hallitus antaa ratifiointia koskevan esityksen eduskunnalle vielä tänä keväänä.

* * *

Perustuslain ratifioinnilla saavutettaisiin mielestäni monta etua.

Ensinnäkin Suomen viime vuosina hieman himmeäksi käynyt integraatioprofiili muuttuisi sen myötä kerta heitolla kirkkaammaksi. Siitä olisi varmasti hyötyä pian alkavalla Suomen omalla EU-puheenjohtajakaudella.

Sen lisäksi Suomen selvä suunnanmuutos voisi lisätä perustuslakiin kohdistuvaa kiinnostusta myös muualla. Ranskan ja Hollannin tilannetta se tuskin muuttaisi. Mutta se saisi juuri nyt hyvin jähmeänä seisovan integraatioveden ainain jonkinlaiseen liikkeeseen.

Siitä liikkeestä voisi sitten nousta ajan kanssa esiin paljon muutakin.

* * *

Se, että Suomi ratifioisi EU:n perustuslain jo tänä keväänä, tukisi mielestäni hienosti myös eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita. Niihinhän kuuluu myös perustuslain voimaansaattaminen.

Ei EU:n perustuslaki tietenkään yksinään nykyistä sosiaalisepaa Eurooppaa rakenna. Mutta tavalla tai toisella korjattuna siitä tulisi silti hyvä pitkospuu sen hetteikön ylitse, jossa unioni nyt on.

* * *

EU:n perustuslain ratifioiminen on mielestäni myös tärkeä haka siinä ikkunassa, josta näkyy Länsi-Balkanin maiden uskottava EU-jäsenyyttä koskevalle näköala. Jos se ikkuna sulkeutuu, myös ajatus rauhan Euroopasta kasvaa helposti umpeen.

Länsi-Balkanin jäsenyysnäköalan uskottavuudella on mielestäni suuri merkitys juuri käynnistyneille Kosovon tulevaa asemaa koskeville neuvotteluille. Ja Kosovon asemaa koskevilla neuvotteluilla on puolestaan hieman tavallista suurempi merkitys Suomelle siksi, että neuvotteluja vetää Martti Ahtisaari. Mutta niillä on vielä sitäkin suurempi merkitys koko Euroopalle siksi, että Balkanilla oli vielä vajaat kymmenen vuotta sitten sota.

* * *

Mielestäni Suomen integraatioprofiilin kirkastaminen, EU:n nykyisen hetteikön yli vievien pitkospuiden rakentaminen ja Läsni-Balkanin uskottavan jäsenyysikkunan auki pitäminen ovat tärkeitä asioita. Ne ovat tärkeitä Suomelle. Mutta ne ovat vielä sitäkin tärkeämpiä Euroopalle. Ja uskoakseni jokaiseen niistä voidaan vaikuttaa myönteisesti sillä, että EU:n perustuslaki ratifioidaan Suomessa vielä tänä keväänä.

Siksi Vanhasen hallituksen kannattaa mielestäni nyt koota rivinsä ja antaa esitys EU:n perustuslain ratifioinnista eduskunnalle mahdollisimman pian.

Vasemmistoliiton pj. Suvi-Anne Siimes

tyhmyys kirjoitti:

Jos ay ja SAK eivät saa/halua aikaan lakimuutosta vaikka tupo-pöydässä, on se nimenomaan ammattiyhdistyksen syy. He voivat niin halutessaan saada vakuutusoikeuslakiin muutoksen: nyt se on on oltava laillistettu lääkäri ja suorittanut vakuutuslääkärin nimikkeen. Lain tulisi olla erittäin helposti korjattuna, jos sitä hyvää tahtoa on: laillistettu lääkäri, joka on potilaan vammaan tai saurauteen perehtynyt alan erikoislääkäri.

Siinä se on. Silloin ei urologi voisi olla neurologisessa yläpään vammassa erikoislääkärinä ja antaa niitä 92.5 % hylkypäätöksiä. SAK on tehnyt niin halutessaan ihan mitä se tahtoo, siihen vain te työssäkäyvät voitte vaikuttaa. Mutta kun halu puuttu auttaa kaveria mäessä, näin on sitten nuo marjat.

Selitä vain, ei ay voi, mutta juuri se voi. Mieti ja lue ja ehkä se oivalluskin siitä kirkastuu. Niin ja siksi viestin tätä, tieto tuo tuskaa - Sinullekin.

Varmaan maanteissä olevat uratkin on AY-liikkeiden vika. Ai joo kevät tulee kohisten ja alkaa ns. koirankakka keskustelut (kun jätöksiä rupee paljatuu lumen alta) Joten sekin lienee sitten AY.n vika, kun koiran kikkareita ei korjata pois. No kohtahan meillä on edessä eduskuntavaalit, joten sitten kun eduskunta on tapetilla, niin sitten kaikki on taas uuden hallituksen vika, pressan vaalien aikaa kaikki oli SDP.n vika, joten jospa hyvät kanssa sisaret ja veljet otettaisiin itse vastuu omasta elämästä, eikä aina syytettäis jotain instituuttia.

petaako paikkaa kirjoitti:

Vasemmistoliiton puheenjohtajan Suvi-Anne Siimeksen mielestä EU:n perustuslain ratifiointi Suomessa muun muassa kirkastaisi Suomen integraatioprofiilia ja lisäisi muiden maiden kiinnostusta lakia kohtaan.

Eduskunta käsittelee parhaillaan hallituksen selontekoa EU:n perustuslaista. Mielestäni tämä selonteko pitäisi muuttaa suoraan perustuslain ratifiointiprosessiksi.

Perustuslain ratifioiminen edellyttää hallituksen aktiivisuutta asiassa. Toivonkin, että hallitus antaa ratifiointia koskevan esityksen eduskunnalle vielä tänä keväänä.

* * *

Perustuslain ratifioinnilla saavutettaisiin mielestäni monta etua.

Ensinnäkin Suomen viime vuosina hieman himmeäksi käynyt integraatioprofiili muuttuisi sen myötä kerta heitolla kirkkaammaksi. Siitä olisi varmasti hyötyä pian alkavalla Suomen omalla EU-puheenjohtajakaudella.

Sen lisäksi Suomen selvä suunnanmuutos voisi lisätä perustuslakiin kohdistuvaa kiinnostusta myös muualla. Ranskan ja Hollannin tilannetta se tuskin muuttaisi. Mutta se saisi juuri nyt hyvin jähmeänä seisovan integraatioveden ainain jonkinlaiseen liikkeeseen.

Siitä liikkeestä voisi sitten nousta ajan kanssa esiin paljon muutakin.

* * *

Se, että Suomi ratifioisi EU:n perustuslain jo tänä keväänä, tukisi mielestäni hienosti myös eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen tavoitteita. Niihinhän kuuluu myös perustuslain voimaansaattaminen.

Ei EU:n perustuslaki tietenkään yksinään nykyistä sosiaalisepaa Eurooppaa rakenna. Mutta tavalla tai toisella korjattuna siitä tulisi silti hyvä pitkospuu sen hetteikön ylitse, jossa unioni nyt on.

* * *

EU:n perustuslain ratifioiminen on mielestäni myös tärkeä haka siinä ikkunassa, josta näkyy Länsi-Balkanin maiden uskottava EU-jäsenyyttä koskevalle näköala. Jos se ikkuna sulkeutuu, myös ajatus rauhan Euroopasta kasvaa helposti umpeen.

Länsi-Balkanin jäsenyysnäköalan uskottavuudella on mielestäni suuri merkitys juuri käynnistyneille Kosovon tulevaa asemaa koskeville neuvotteluille. Ja Kosovon asemaa koskevilla neuvotteluilla on puolestaan hieman tavallista suurempi merkitys Suomelle siksi, että neuvotteluja vetää Martti Ahtisaari. Mutta niillä on vielä sitäkin suurempi merkitys koko Euroopalle siksi, että Balkanilla oli vielä vajaat kymmenen vuotta sitten sota.

* * *

Mielestäni Suomen integraatioprofiilin kirkastaminen, EU:n nykyisen hetteikön yli vievien pitkospuiden rakentaminen ja Läsni-Balkanin uskottavan jäsenyysikkunan auki pitäminen ovat tärkeitä asioita. Ne ovat tärkeitä Suomelle. Mutta ne ovat vielä sitäkin tärkeämpiä Euroopalle. Ja uskoakseni jokaiseen niistä voidaan vaikuttaa myönteisesti sillä, että EU:n perustuslaki ratifioidaan Suomessa vielä tänä keväänä.

Siksi Vanhasen hallituksen kannattaa mielestäni nyt koota rivinsä ja antaa esitys EU:n perustuslain ratifioinnista eduskunnalle mahdollisimman pian.

Vasemmistoliiton pj. Suvi-Anne Siimes

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry,
AKAVA ry ja Yleisradio Oy pitävät tärkeänä, että pikaisesti selvitetään myös
tapaturmavakuutuslain muuttamistarpeet. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja AKAVA ry
katsovat, että vahinkoa kärsineen asemaa on parannettava myös tapaturmavakuutuslain
alalla. Myöskään SAK:n mukaan ei ole perusteltua, että näiden kahden lain antama suoja
poikkeaa toisistaan oleellisesti.
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto toteaa puolestaan, että tapaturmavakuutuslainsäädännön ei
ole tarkoitettukaan täysin vastaavan yleisiä vahingonkorvausoikeudellisia säännöksiä. Liiton
mukaan on kuitenkin tarkoituksenmukaista, että näiden säännöstöjen peruskäsitteet erityisesti henkilövahingon käsite – poikkeaisivat toisistaan mahdollisimman vähän. Liitto
pitää kannatettavina henkilövahinkotoimikunnan vahingonkorvauslakiin ehdottamia
muutoksia, erityisesti henkilövahinkona korvattavan psyykkisen vamman ja toisaalta eri
säännöksen perusteella korvattavan kärsimyksen käsitteellistä täsmentämistä ja erottelua.

tapaturmissa kirjoitti:

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry,
AKAVA ry ja Yleisradio Oy pitävät tärkeänä, että pikaisesti selvitetään myös
tapaturmavakuutuslain muuttamistarpeet. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja AKAVA ry
katsovat, että vahinkoa kärsineen asemaa on parannettava myös tapaturmavakuutuslain
alalla. Myöskään SAK:n mukaan ei ole perusteltua, että näiden kahden lain antama suoja
poikkeaa toisistaan oleellisesti.
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto toteaa puolestaan, että tapaturmavakuutuslainsäädännön ei
ole tarkoitettukaan täysin vastaavan yleisiä vahingonkorvausoikeudellisia säännöksiä. Liiton
mukaan on kuitenkin tarkoituksenmukaista, että näiden säännöstöjen peruskäsitteet erityisesti henkilövahingon käsite – poikkeaisivat toisistaan mahdollisimman vähän. Liitto
pitää kannatettavina henkilövahinkotoimikunnan vahingonkorvauslakiin ehdottamia
muutoksia, erityisesti henkilövahinkona korvattavan psyykkisen vamman ja toisaalta eri
säännöksen perusteella korvattavan kärsimyksen käsitteellistä täsmentämistä ja erottelua.

Oikeusministeriö pyysi lausuntoa henkilövahinkotoimikunnan mietinnöstä seuraavilta
viranomaisilta ja yhteisöiltä:
Valtiovarainministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Korkein oikeus (varattiin tilaisuus)
Helsingin hovioikeus
Itä-Suomen hovioikeus
Kouvolan hovioikeus
Rovaniemen hovioikeus
Turun hovioikeus
Vaasan hovioikeus
Helsingin käräjäoikeus
Kemin käräjäoikeus
Kokkolan käräjäoikeus
Kuopion käräjäoikeus
Vantaan käräjäoikeus
Vakuutusoikeus
Valtakunnansyyttäjänvirasto
Kansaneläkelaitos
Liikennevahinkolautakunta
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Potilasvahinkolautakunta
Valtiokonttori
Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta
Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta
Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta
Kuluttajavirasto
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES
Kuluttajien vakuutustoimisto
Liikennevahinkoasiain korvauslautakunta
Liikennevakuutuskeskus
Potilasvakuutuskeskus
Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Suomen Kuntaliitto
Akava ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Suomen Asianajajaliitto
Suomen Lakimiesliitto ry
32
Käräjäoikeustuomarit ry
Suomen Syyttäjäyhdistys ry
Yleiset oikeusavustajat ry
Invalidiliitto
Raiskauskriisikeskus Tukinainen
Rikosuhripäivystys
Suomen Mielenterveysseura
Julkisen sanan neuvosto
Päätoimittajien yhdistys ry
Oikeustoimittajat ry
Suomen Journalistiliitto
Viestinnän Keskusliitto
Yleisradio Oy
MTV Oy
Oy Ruutunelonen Ab
Suomen tietotoimisto
Lausuntoa eivät antaneet seuraavat tahot:
Kuopion käräjäoikeus
Vakuutusoikeus
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta
Liikennevahinkoasiain korvauslautakunta
Suomen Syyttäjäyhdistys ry
Julkisen sanan neuvosto
Oy Ruutunelonen Ab

puuttuu hyvä tahto kirjoitti:

Oikeusministeriö pyysi lausuntoa henkilövahinkotoimikunnan mietinnöstä seuraavilta
viranomaisilta ja yhteisöiltä:
Valtiovarainministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Korkein oikeus (varattiin tilaisuus)
Helsingin hovioikeus
Itä-Suomen hovioikeus
Kouvolan hovioikeus
Rovaniemen hovioikeus
Turun hovioikeus
Vaasan hovioikeus
Helsingin käräjäoikeus
Kemin käräjäoikeus
Kokkolan käräjäoikeus
Kuopion käräjäoikeus
Vantaan käräjäoikeus
Vakuutusoikeus
Valtakunnansyyttäjänvirasto
Kansaneläkelaitos
Liikennevahinkolautakunta
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Potilasvahinkolautakunta
Valtiokonttori
Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta
Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta
Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta
Kuluttajavirasto
Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES
Kuluttajien vakuutustoimisto
Liikennevahinkoasiain korvauslautakunta
Liikennevakuutuskeskus
Potilasvakuutuskeskus
Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ry
Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
Suomen Kuntaliitto
Akava ry
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
Suomen Asianajajaliitto
Suomen Lakimiesliitto ry
32
Käräjäoikeustuomarit ry
Suomen Syyttäjäyhdistys ry
Yleiset oikeusavustajat ry
Invalidiliitto
Raiskauskriisikeskus Tukinainen
Rikosuhripäivystys
Suomen Mielenterveysseura
Julkisen sanan neuvosto
Päätoimittajien yhdistys ry
Oikeustoimittajat ry
Suomen Journalistiliitto
Viestinnän Keskusliitto
Yleisradio Oy
MTV Oy
Oy Ruutunelonen Ab
Suomen tietotoimisto
Lausuntoa eivät antaneet seuraavat tahot:
Kuopion käräjäoikeus
Vakuutusoikeus
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos
Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta
Liikennevahinkoasiain korvauslautakunta
Suomen Syyttäjäyhdistys ry
Julkisen sanan neuvosto
Oy Ruutunelonen Ab

Heikot kuolee elontiellä - vahvimman lait puhuvat vakuutuslääkärin suulla
Yhden tuoreen esimerkin voin ottaa jo lainvalmistelussa tapahtuvasta epäsuhdasta, joka kertoo mielestäni karua kieltä yksittäisen suomalaisen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan polkemisesta. Asiat huonompaan suuntaan ikään kuin vain tapahtuvat, vaikka samoja ongelmia on käsitelty eduskunnassa jo vuosikymmenten ajan (mm. ex-oikeusministeri Johannes Koskinen tuntee ongelmat). Yhtenä patenttiratkaisuna vakuutuslääkäriongelmiin tuodaan sosiaali- ja terveysministerin suulla aina esiin muun lääkärikunnan koulutus. Nekun kehvelit eivät osaa hommiaan. Vakuutuslääkärit ovat lääkärikunnan kermaa. Puolueettomiakin vielä. Asioita läheltä seuranneena totean, että 10 vuotta on aika pitkä aika. Nimittäin koulutuksen antamiseen muulle lääkärikunnalle
sekä saman selityksen antamiseen.

Kohua herättäneen ja tutkintapyynnön poikineen HE 47/2005 valmistelussa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olivat siis kuultavina seuraavat asiantuntijat:

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
ylituomari Timo Havu, vakuutusoikeus
suunnittelupäällikkö Olli Valpola, Kansaneläkelaitos
johtaja Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus
puheenjohtaja Outi Antila, eläkelautakunta
toimistopäällikkö Kristiina Piilola, kuntien eläkelautakunta
puheenjohtaja Hannu Hakkola, tapaturmalautakunta
lakiyksikön päällikkö Sonja Lilius, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA
lakimies Kirsi Pohjolainen, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
lakimies Marja-Liisa Pelander, Työeläkevakuuttajat TELA ry
lakimies Kalle Räisänen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
varatuomari Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto
työmarkkina-asiamies Merja Berglund, Suomen Yrittäjät
neuvottelupäällikkö Jorma Skippari, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
johtaja Kaarina Knuuti, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

Lisäksi oikeusministeriö on antanut kirjallisen lausunnon.

En osaa sanoa kuinka hyvin jo käytännön kokemusta vanhojen lakien tulkinnasta omaavien ääni kuului näiden etujärjestöjen tai asiantuntijoiden kautta?

Kun katsoo kyseisten voimaan tulleiden lakien sanamuotoja, niin kyseessä on suurin Suomen kansalaisen oikeusturvaan liittyvä vakuutusoikeudellinen kusetusruletti, jonka satoa niitetään varmasti vuoden loppuun mennessä.

Oma veikkaukseni on, että yksittäisen suomalaisen ihmisoikeus ja oikeusturva-asiat tulevat taas pian muotiin. Onhan eduskuntavaalit taas tulossa ja noista edellä mainituista aiheista kiinnostunut presidenttimmekin on aloittamassa 1.3.06 uuden virkakautensa. Siis kiinnostunut ainakin kirjallisesti antamissaan mainoslupauksissa.

on siis ay-toiminnassa kirjoitti:

Heikot kuolee elontiellä - vahvimman lait puhuvat vakuutuslääkärin suulla
Yhden tuoreen esimerkin voin ottaa jo lainvalmistelussa tapahtuvasta epäsuhdasta, joka kertoo mielestäni karua kieltä yksittäisen suomalaisen ihmisoikeuksien ja oikeusturvan polkemisesta. Asiat huonompaan suuntaan ikään kuin vain tapahtuvat, vaikka samoja ongelmia on käsitelty eduskunnassa jo vuosikymmenten ajan (mm. ex-oikeusministeri Johannes Koskinen tuntee ongelmat). Yhtenä patenttiratkaisuna vakuutuslääkäriongelmiin tuodaan sosiaali- ja terveysministerin suulla aina esiin muun lääkärikunnan koulutus. Nekun kehvelit eivät osaa hommiaan. Vakuutuslääkärit ovat lääkärikunnan kermaa. Puolueettomiakin vielä. Asioita läheltä seuranneena totean, että 10 vuotta on aika pitkä aika. Nimittäin koulutuksen antamiseen muulle lääkärikunnalle
sekä saman selityksen antamiseen.

Kohua herättäneen ja tutkintapyynnön poikineen HE 47/2005 valmistelussa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olivat siis kuultavina seuraavat asiantuntijat:

ylitarkastaja Kai Kullaa ja ylitarkastaja Carita Wuorenjuuri, sosiaali- ja terveysministeriö
ylituomari Timo Havu, vakuutusoikeus
suunnittelupäällikkö Olli Valpola, Kansaneläkelaitos
johtaja Riitta Korpiluoma, Eläketurvakeskus
puheenjohtaja Outi Antila, eläkelautakunta
toimistopäällikkö Kristiina Piilola, kuntien eläkelautakunta
puheenjohtaja Hannu Hakkola, tapaturmalautakunta
lakiyksikön päällikkö Sonja Lilius, Maatalousyrittäjien eläkelaitos MELA
lakimies Kirsi Pohjolainen, Tapaturmavakuutuslaitosten liitto
lakimies Marja-Liisa Pelander, Työeläkevakuuttajat TELA ry
lakimies Kalle Räisänen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
varatuomari Mikko Nyyssölä, Elinkeinoelämän keskusliitto
työmarkkina-asiamies Merja Berglund, Suomen Yrittäjät
neuvottelupäällikkö Jorma Skippari, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
johtaja Kaarina Knuuti, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK

Lisäksi oikeusministeriö on antanut kirjallisen lausunnon.

En osaa sanoa kuinka hyvin jo käytännön kokemusta vanhojen lakien tulkinnasta omaavien ääni kuului näiden etujärjestöjen tai asiantuntijoiden kautta?

Kun katsoo kyseisten voimaan tulleiden lakien sanamuotoja, niin kyseessä on suurin Suomen kansalaisen oikeusturvaan liittyvä vakuutusoikeudellinen kusetusruletti, jonka satoa niitetään varmasti vuoden loppuun mennessä.

Oma veikkaukseni on, että yksittäisen suomalaisen ihmisoikeus ja oikeusturva-asiat tulevat taas pian muotiin. Onhan eduskuntavaalit taas tulossa ja noista edellä mainituista aiheista kiinnostunut presidenttimmekin on aloittamassa 1.3.06 uuden virkakautensa. Siis kiinnostunut ainakin kirjallisesti antamissaan mainoslupauksissa.

Räjähdysvaara työmarkkinoilla
Aika paha tahallisesti viritystilaan jätetty miina piilee lainsäädännössä siinä, että työkykyisyyteen löytyy näppärästi tällä hetkellä mm. työmarkkinoita varten ainakin kolme eri määritelmää. Riippuen tulkintaa tekevästä osapuolesta.

Lainaus Sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutusasiain neuvottelukunnalta alkaa: ”…..On kuitenkin huomattava, että julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain määritelmä vajaakuntoisesta henkilöstä ei ole yhdenmukainen sosiaalivakuutuksen määrittelemän vajaakuntoisuuden kanssa…..
….Vajaakuntoisuuden määrittely ja työkyvyn aleneman arviointi edellyttää hyvää yhteisymmärrystä ja yhteistyötä terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja työhallinnon välillä…..” Lainaus loppuu.

Näillä spekseillä ainakin vakuutusalan mielestä homma toimii hyvin. Erinomaisen hyvin.

Sellaisen pysyvästi vammautuneen ihmisen näkökulmasta, jonka kohdalla:
* Terveyttä ja työkykyä ei lääketieteellisin keinoin voida enää palauttaa.
* Uudelleen koulutusta ei katsota enää tarpeelliseksi.
* Työkokeilut ovat vamman aiheuttamien terveysongelmien takia keskeytyneet.
* Työelämään paluu ei onnistu vammasta johtuvien terveydellisten rajoitteiden takia.
* Lakisääteiset korvaukset katkaistaan.

Kanta on varmasti aivan toisenlainen. Tuolloin saattaa elämään keskittyminenkin joutua pahalle katkolle. Toivottavasti kukaan epätoivoinen ei aloita Ison Ameriikan raiteilta tuttua haulikkopohjaista ratkaisustrategiaa. Ainakaan omaan itseensä kohdistuvana.