Minulla oli nuorena poikana akne, aika paha, mutta aika hoiti sen pois. Sama paha akne oli myös kahdella siskollani. Sukuvika luulisin. Meistä kukaan ei kuitenkaan turvautunut mihinkään normaalia saippuapesua suurempaan apuun. Aika hoitaa ja akne kuuluu nuoruuteen, sanoivat vanhemmat ja me uskoimme asian.
Kerran jälkikäteen akne tuli taas puheeksi siskoni kanssa. Meidän molempien kokemukset nuoruusvuosilta olivat samanlaisia. Näpyt ja huono iho eivät olisi olleet kummallekaan meistä henkilökohtainen ongelma, elleivät ihmiset ympäristössämme olisi jaksaneet asiaan niin ahkerasti suorin sanoin tai sitten "varovaisesti auttaen" puuttua. Näiden itsetunnonkohottajatätien mielestä akne on ongelma, joka voidaan hoitaa pois, kun meille akne ei ollut ongelma, joka olisi pitänyt hoitaa pois. Ongelma olivat turhamaiset ihmiset, jotka työnsivät omia tunteitaan ja heikkoa itsetuntoaan meihin. He eivät yksinkertaisesti voineet uskoa, että elämä aknen kanssa voi olla hyvää elämää. He eivät ymmärtäneet, että tässä maailmassa elää ihan oikeasti vähän toisenlaisella arvomaailmalla varustettuja ihmisiä. He oikeasti luulivat ettemme me ymmärrä, miltä kasvomme näyttävät tai emme ole kuulleet, miten kasvoja voisi hoitaa, ja luulivat sitten tekevänsä suuren palveluksen, kun kertoivat sen meille. Ajatelkaa tässä maailmassa elää oikeasti noin moukkia ihmisiä! Kaikkein suurimmat ääliöt tekivät johtopäätöksiä epäsiisteydestä ja henkilökohtaisesta hygieniasta. Muistan vieläkin sen terveydenhoitajan, joka kehoitti minua pesemään kasvojani vähän useammin. Ajatelkaa, harrastin kilpauintia, harjoittelin 2 kertaa päivässä ja 14 kertaa viikossa, 4 tuntia päivässä pää umpsukkeluksissa vedessä ja vieläkin olisi pitänyt pestä kasvoja tiheämmin!
Kerran jälkikäteen akne tuli taas puheeksi siskoni kanssa. Meidän molempien kokemukset nuoruusvuosilta olivat samanlaisia. Näpyt ja huono iho eivät olisi olleet kummallekaan meistä henkilökohtainen ongelma, elleivät ihmiset ympäristössämme olisi jaksaneet asiaan niin ahkerasti suorin sanoin tai sitten "varovaisesti auttaen" puuttua. Näiden itsetunnonkohottajatätien mielestä akne on ongelma, joka voidaan hoitaa pois, kun meille akne ei ollut ongelma, joka olisi pitänyt hoitaa pois. Ongelma olivat turhamaiset ihmiset, jotka työnsivät omia tunteitaan ja heikkoa itsetuntoaan meihin. He eivät yksinkertaisesti voineet uskoa, että elämä aknen kanssa voi olla hyvää elämää. He eivät ymmärtäneet, että tässä maailmassa elää ihan oikeasti vähän toisenlaisella arvomaailmalla varustettuja ihmisiä. He oikeasti luulivat ettemme me ymmärrä, miltä kasvomme näyttävät tai emme ole kuulleet, miten kasvoja voisi hoitaa, ja luulivat sitten tekevänsä suuren palveluksen, kun kertoivat sen meille. Ajatelkaa tässä maailmassa elää oikeasti noin moukkia ihmisiä! Kaikkein suurimmat ääliöt tekivät johtopäätöksiä epäsiisteydestä ja henkilökohtaisesta hygieniasta. Muistan vieläkin sen terveydenhoitajan, joka kehoitti minua pesemään kasvojani vähän useammin. Ajatelkaa, harrastin kilpauintia, harjoittelin 2 kertaa päivässä ja 14 kertaa viikossa, 4 tuntia päivässä pää umpsukkeluksissa vedessä ja vieläkin olisi pitänyt pestä kasvoja tiheämmin!
Vastaukset 7
Vanhimmat
Joo...
Minä en ollut ylpeä aknestani - en myöskään sormistani, mutten minä akneani myöskään hävennyt tai halunnut piilotella yhtään enempää kuin sormiani. Akne ei ollut minulle ongelma. Ongelma ovat ne ihmiset, jotka ylimielisesti kuvittelevat kanssaihmisilleen ongelmia. Miksi minun olisi pitänyt kasvojani hävetä ja tehdä ihonhoidosta hyödytön projekti?
On kotona murkku, jolla on akne keskivaikea, mutta ei halua syödä mitään tabuja.
Joten sitä sitten hoidetaan kotikonstein ja tietysti hoitavilla tuotteilla(itse olen kosmetologi), mutta ei sitä itsetuntoa vain niin äkkiä noin nuorelle(15v.) kasvateta joka tosiaankin kärsii noista näppylöistään, joten ei tykkää oikein osallistua jos ei ole pakko , mihinkään sellaiseen tapahtumaan (esim. uinti) jolloin selässä oleva akne näkyy. Yritä nyt sitten kertoa tästä arvomaailmasta noille nuorille, heillä oma maailmansa ja omat tuntemuksensa niinkuin meillä jo vanhemmilla joilla myös näkökanta on ikään nähden jo paljon laajentunut.Että ei helppoa tämä ihmisen elo.
Se on hyvä, jos sinua ei akne häirinnyt. Se ei kuitenkaan tarkoita, että se ei saisi häiritä muita, joilla on akne. Siinä sen sijaan olet oikeassa, että ulkopuolisille toisten aknen märehtiminen tai siitä huomauttelu ei kuulu. Onneksi nykyisin tiedetään, että akne on hormonaalinen sairaus, jolle ihminen itse ei voi mitään. Se ei johdu huonosta hygieniasta eikä parane pesemällä. Terveydenhoitajasi aikoinaan ei ole ollut kovin ammattitaitoinen, jos on huomautellut hygieniastasi.
On hyvä, jos siirrät ei-kauneuskeskeisen arvomaailmasi jälkipolvillesi. Kauneuteen perustuva arvomaailma on kovin heikko. Älä kuitenkaan siirrä sen mukana halveksuntaa niitä kohtaan, jotka sattuvat häpeämään akneaan/muita kauneusongelmiaan ja haluavat niitä hoitaa. Heillä on siihen omat syynsä.
Itselläni on ollut vain lievä akneongelma, mutta kyllä se hieman masensi. Otin siihen hoitoja ja akne meni pois. Olen kiinnostunut ihonhoidosta osana terveydenhoitoa ja hoidan ihoani. Maailmani ei kuitenkaan perustu sille, vaan elämässäni on paljon tärkeämpiäkin asioita.
Mun pointti on se, että ihmiset kokevat asiat eri tavoin ja jokaisella on oikeus omaan näkökantaansa. Älkööt toiset tuomitko sitä, halusi ihminen hoitaa ihoaan tai ei. Se on jokaisen oma asia, pääasia, että ihminen itse on tyytyväinen.
Ne ihmiset, jotka panostavat paljon omaan ulkonäköönsä, valitettavan usein myös arvostelevat ja neuvovat pyytämättä muita ihmisiä ulkonäköasioissa. Heidän asenteensa on yleensä sellainen, ettei tuo toinen ihminen, jota alan nyt valistaa ole ymmärtänyt akneaan, lihavuuttaan, hienhajuaan, vaatetuksen värivalintoja tms. Samaiset ihmiset tekevät yleisesti johtopäätöksiä ihmisen ammattitaidosta tai vaikkapa estetiikan tajusta ulkonäön perusteella. (Veljelläni esimerkiksi on lahjomaton värisilmä ja tyylitaju, kuvis koulussa oli aina 10, mutta samalla kovin rähjäinen ulkoinen olemus, joka on kai jonkinmoinen arvovalinta).
Valitettavasti terveys-/kauneusterrorismi elää myös terveydenhuollossa. Lasten hampaiden järjestelmällinen oikomishoito tai pienten äännevikojen kritiikitön korjailu ovat yksi terveysterrorismin muoto. Kaikki eivät todellakaan HALUA panostaa ulkokuoreensa. Tähän maailmaan tarvittaisiin paljon lisää viisautta ja suvaitsevaisuutta.
Tuosta sinun kommentistasi ,ei saa mitään selvää. Nuorille on tosi tarkeää, olla samanlaisia kuin muutkin . Ja jos sitten on tuota aknea, et voi tosiaankaan, jos ei omassa perheessässi ole tuota ollut, voi vain sanoa noin. Se on tosiaan tänä päivänä aika iso ongelma ja aiheuttaa monelle nuorelle omn minän kehitykseen tosi suuren loven. Elämässä on niin monenlaisia asioita ja ihmisiä, se mitä itse tunnemme ei ole toisen ihmisen tunne ja varsinkaan näiden nuoretn.
Älä hyvä ihminen yleistä. Monille nuorille ei ole sisäisesti, omasta itsestä käsin, ollenkaan tärkeää olla samanlainen kuin muut. Yhdenmukaisuuspaineet syntyvät usein ympäristön asenteista käsin. Kaikkein julmimpia ihmisiä ovat ne AIKUISET, jotka tuputtavat yhdenmukaisuutta nuorille ja ottavat asiakseen sääliä & neuvoa & auttaa "erilaisia". Tuolla tavalla aikuiset itse asiassa ilmaisevat nuorille, että heidän kuuluukin hävetä itseään ja että heissä on oikeastaan jotakin (henkistä) vikaa elleivät he ymmärrä hävetä. Tämä samainen asenne siirtyy vanhemmilta nuorille, jotka sitten edelleen pilaavat asenteillaan omaa kouluyhteisöä. Tuollaisten aikuisten ihmisten typerä logiikka johtaa viimepelissä vain täydelliseen yhdenmukaisuuteen, sairaaseen maailmaan, jossa aina on tehtävä jotakin vielä vähän lisää, ettei vain olisi yhtään erilainen. Ja lopuksi, kyllä minunkin naamassani oli nuorena aknea ja paljon, mikä oli kaikkien muiden (aikuisten) ongelma paitsi itseni.