Monilla tuntuu olevan väärä käsitys mitä selluliitti oikeasti on. Soluaineenvaihdunta on häiriintynyt vääränlaisesta ruokavaliosta, joka useimmiten sisältää liikaa jalostettuja elintarvikkeita, valkoisesta vehnäjauhosta valmistettuja tuotteita ja sokeria. Solu on turvonnut ja tavallaan elämä solunsisällä on pysähtynyt. Liimamainen aine solun sisällä estää soluaineenvaihdunnan. Keho varastoi jatkuvasti kaiken ylimäärän mitä ei pysty käsittelemään paikkoihin (kauas sydämestä), jossa siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa tärkeille toiminnoille. Jotta tämä soluaineenvaihdunta saataisiin jälleen toimimaan, täytyisi ruokavalion olla kunnossa, oikeanlaista liikuntaa sekä itse pidän tärkeänä hyvää ravintolisää, josta saa kaikki vitamiinit, hivenaineet ja hyvät bakteerit oikeassa suhteessa ja oikeina työpareina jolloin ne toimivat. Myös vesiliukoisuus on tärkeää ettei ne rasita lisää maksaa. Usein ihmisen joka käyttää paljon sokeripitoisia tuotteita on maksakin joutunut koville. Tänä päivänä ruoasta emme voi saada kaikkia tarvitsemiamme aineita ja jos emme käytä hyvää ravintolisää on kehomme jatkuvassa puutostilassa jolloin se jatkuvasti janoaa jotain... mikä sitten usein tyydytetään vääränlaisella ruualla. Myös liianvähäinen proteiinien saanti on tavanomaista varsinkin naisilla, joilla ilmenee usein makeanhimoa.
Itse käyn taistelua selluliittia vastaan, joka alkoi tulla kun olin n.16v. Lapsesta saakka olin pienikokoinen ja jopa liian laiha. Milloinkaan minulla ei ollut ylipaino-ongelmia, mutta pikkuhiljaa vuosien myötä selluliittia vain tuli lisää, ensin reisissä ja nyt jopa pohkeissa ja käsivarsissa. Lapsuuden elin jonkinlaisen pelko sisälläni ja siihen sain mielihyvää makeasta. Uskon että ihminen kantaa mukanaan kaikenlaista elämänkuonaa niin kauan kun on vapaa päästämään niistä irti. Miksi tarvitsee jotain niin turhaa kantaa mukanaan kuin selluliittia? Pitää oppia rakastamaan itseään, antamaan anteeksi menneet, iloitsemaan elämästä, nauttimaan terveydestä ja hoitamaan sitä. Reipasta elämänasennetta, liikkumista raittiissa ilmassa nauttien siitä eikä jatkuvaa seurantaa kuinka paljon pitäisi saavuttaa, paljonko pitäisi kuluttaa kaloreita. Itsensä rääkkääminen valtavalla liikuntamäärällä (päämääränä tavoite: selluliitti pois) ei johda minkaanlaisiin tuloksiin, vaan ajaa elimistön stressitilaan joka kuluttaa uskomattoman määrän vitaaliaineita. Kun taas oikeanlainen lempeä liikunta iloisella mielellä tuottaa mielihyvää ja jaksamista arkeen ja arjenvalintoihin.
Itse käyn taistelua selluliittia vastaan, joka alkoi tulla kun olin n.16v. Lapsesta saakka olin pienikokoinen ja jopa liian laiha. Milloinkaan minulla ei ollut ylipaino-ongelmia, mutta pikkuhiljaa vuosien myötä selluliittia vain tuli lisää, ensin reisissä ja nyt jopa pohkeissa ja käsivarsissa. Lapsuuden elin jonkinlaisen pelko sisälläni ja siihen sain mielihyvää makeasta. Uskon että ihminen kantaa mukanaan kaikenlaista elämänkuonaa niin kauan kun on vapaa päästämään niistä irti. Miksi tarvitsee jotain niin turhaa kantaa mukanaan kuin selluliittia? Pitää oppia rakastamaan itseään, antamaan anteeksi menneet, iloitsemaan elämästä, nauttimaan terveydestä ja hoitamaan sitä. Reipasta elämänasennetta, liikkumista raittiissa ilmassa nauttien siitä eikä jatkuvaa seurantaa kuinka paljon pitäisi saavuttaa, paljonko pitäisi kuluttaa kaloreita. Itsensä rääkkääminen valtavalla liikuntamäärällä (päämääränä tavoite: selluliitti pois) ei johda minkaanlaisiin tuloksiin, vaan ajaa elimistön stressitilaan joka kuluttaa uskomattoman määrän vitaaliaineita. Kun taas oikeanlainen lempeä liikunta iloisella mielellä tuottaa mielihyvää ja jaksamista arkeen ja arjenvalintoihin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllä. Itse olen sokeriaddikti joka yrittää juuri nyt päästä eroon sokerista. Sehän nimittäin koukuttaa ihmisen hyvin helposti. Pyrin nyt elämään ilman sokerisia ja makeita ruokia ainakin muutaman viikon jonka jälkeen ilmeisesti ja toivottavasti makeanhimo ei ole niin voimakas tai on loppunut kokonaan.
Makeasta vierottautuminen on ainakin yhtä vaikeaa kuin tupakasta, viinasta, kahvista...ym joka tuottaa ihmiselle mielihyvää. Itse lopetin tupakanpolton vuosia sitten, mutta muistan kuinka vaikeaa oli ensimmäiset viikot. Olin niin vahvasti päättänyt lopettaa että luja tahto vei eteenpäin. Makeanhimo kun yllättää, siinä helposti pyörtää lupaukset ja siirtää makeansyömisen lopettamista seuraavalle päivälle ja taas seuraavana päivänä seuraavalle...Eikä kukaan ole tuomitsemassa kuinka heikko olet kun taas tupakanpolton lopettamisessa kanssakulkijat helposti myötäelävät ja surkuttelevat jos lopettaminen ei onnistunutkaan. Olen huomannut kun pystyy olemaan ilman makeaa vaikka kaksikin viikkoa, ei makeanhimo ole enää yhtä hallitsevaa. Ja jos elimistö saa kaikki tervitsemansa ravintoaineet ei pitäisi olla ylimääräisiä mielitekoja. Karkkien, leivonnaisten, jäätelön ym herkkujen tilalle hedelmiä ja marjoja, mieluiten tuoreena.
Ruotsissa toimii yksi hoitolaitos jossa hoidetaan sokeririippuvaisia, eli siellä on myönnetty että sokeririippuvuus on vakava asia, joka pitemmällä tähtäimellä tuo tullessaan muita sairauksia ja olisi hyvä saada aisoihin.
Toivotan vahvaa tahtoa ja uskoa makeanhimoisille kanssasisarille, kyllä makeasta vieroittaminen onnistuu jos tahtoa löytyy, ja aina kun meinaa repsahtaa, kannattaa miettiä kuinka paljon lisä-säilöntä-ja väriaineita useimmat makeiset sisältää, kuinka ne vain veltostuttavat meitä entisestään ja vanhentavat enneaikojaa.
Kuulekuule. Selluliitti ei ole vesikuonaa. Päivitäpä ravinto-oppisi jossakin muualla kuin naistenlehtien ja elämänmuutoskirjallisuuden parissa, niin saatat saada asiallista tietoa.
Muuten onnea kamppailuusi selluliittia vastaan -- kaikki keinot lienevät sallittuja ja jos tuloksia tulee, niin hyvä niin.
Tässä faktaa niin lääketieteen edutajille kuin naistenlehtien lukijoille!
Rasva-ylipaino, jonka aiheuttaa useimmiten liian vähäinen palaneminen ja liiallinen rasva-ja sokeripitoinen ravinto (cola, makeiset, shipsit..)
vesi- kuona-aine ylipaino, jossa elimistö pyrkii palauttamaan oikean happo-emästasapainon, jonka ovat saaneet epätasapainoon happoa tuottavat elintarvikkeet (esim.kahvi alkoholi, liha, makkara). Elimistö puskuroi happoja kivennäisaineiden kanssa ja varastoi ne veteen. Rasvasolut toimivat tässä prosessissa usein "kaatopaikkoina". Jota myös selluliitiksi kutsutaan.
ja taas yksi happo-emäs -asiantuntija. Mistä ihmeestä teitä puoskariravintoasiantuntijoita oikein sikiää? On ihminen tyhmä...
uskomaton, täytyy myöntää!!! Ehkä sinun tulisi päivittää noita tietojasi eikä elää jossain kiven alla!
...oli tuo sinun viestisi ja todella toivon että sinulla rupeaa elämä loistamaan! Itse olen koko elämäni ajan taistellut monenlaisia ongelmia (esim selluliitti) vastaan joita lapsuuteni minulle aiheutti ja todella sympatiat ovat täysin sinun puolellasi!
En jaksa etes lukia tollasta tekstiä. Kaikki yhteen pötköön, meikäläinen ei ainakaan kauan pysy perässä. Kappaleenjaot kiitos!