Kertokaahan hyvät kohtalontoverit miten olette saaneet avioeron jälkeen luottamuksen takaisin vastakkaiseen sukupuoleen?
Tällä palstalla on puhuttu paljon yllätyseroista. Olen kokenut itse sellaisen. Avioliittomme oli helppo, ei väkivaltaa, ei alkoholismia, ei suuria riitoja. Viihdyimme yhdessä, talous kunnossa, matkustelimme paljon. Samanlainen arvomaailma ja huumorintaju. Lapseton pari, ei tosin omasta tahdosta. Kunnes kymmenen avioliittovuoden jälkeen mies aivan yllättäen halusi avioeron. Ainut syy, jonka hän antoi oli se, että hän epäili, ettei ole onnellinen.
Virallisen eron jälkeen tosin selvisi se klassinen syy: toinen nainen.
Se mitä tämä minulle aiheutti on se, etten pysty luottamaan enää miehiin. Jos minulle läheisin ihminen, jonka kanssa olin jakanut lähes viisitoista vuotta, kykeni pettämään ja huijaamaan minua näin täydellisesti, niin miten ihmeessä voin enää luottaa yhteenkään uuteen ihmiseen??
Minun on lähes mahdotonta antaa kenellekään edes mahdollisuutta päästä lähelleni. Pelkään, että minusta tulee sitoutumiskammoinen.
Kertokaa te muut petetyiksi joutuneet miten selvisitte eteenpäin.
Tällä palstalla on puhuttu paljon yllätyseroista. Olen kokenut itse sellaisen. Avioliittomme oli helppo, ei väkivaltaa, ei alkoholismia, ei suuria riitoja. Viihdyimme yhdessä, talous kunnossa, matkustelimme paljon. Samanlainen arvomaailma ja huumorintaju. Lapseton pari, ei tosin omasta tahdosta. Kunnes kymmenen avioliittovuoden jälkeen mies aivan yllättäen halusi avioeron. Ainut syy, jonka hän antoi oli se, että hän epäili, ettei ole onnellinen.
Virallisen eron jälkeen tosin selvisi se klassinen syy: toinen nainen.
Se mitä tämä minulle aiheutti on se, etten pysty luottamaan enää miehiin. Jos minulle läheisin ihminen, jonka kanssa olin jakanut lähes viisitoista vuotta, kykeni pettämään ja huijaamaan minua näin täydellisesti, niin miten ihmeessä voin enää luottaa yhteenkään uuteen ihmiseen??
Minun on lähes mahdotonta antaa kenellekään edes mahdollisuutta päästä lähelleni. Pelkään, että minusta tulee sitoutumiskammoinen.
Kertokaa te muut petetyiksi joutuneet miten selvisitte eteenpäin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
sinulle? Sillä myös minulla on sitoutumiskammo tai paremminkin luottamuskammo enkä voi ketään muuta syyttää kuin itseäni. Olin avioliitossa 20 vuotta ja vähän ennen 40 ikävuotta minulle tuli...no, ilmeisesti jokin identiteettikriisi tai jokin muu kriisi ja aloin miettimään elämääni, olinko onnellinen, tyytyväinen ja mitä kaikkea muuta siihen nyt kuuluukin. Avioliittoni oli kaikin puolin onnellinen vain minä olin "outo". Emme riidelleet, taloutemme oli kunnossa, lapsemme melkein aikuisia. Oikeastaan mikään ei pitänyt olla huonosti, paitsi minä. Olin mennyt nuorena naimisiin ja halusin vielä ehkä jotain muuta elämältäni. En ollut vielä valmis "vanhenemaan", niin kai se oli. Mietin asiaa mielessäni monta vuotta kunnes eräänä päivänä ilmoitin miehelleni, että olen hankkinut itselleni asunnon ja muutan pois yhteisestä kodistamme. Toista miestä minulla ei siis ollut, mutta olin kyllä harrastanut satunnaisia suhteita silloin tällöin. Se myös tavallaan ajoi minua pois kodista, tunsin häpeää.
Erostani on kulunut jo pian viisi vuotta, mutta vieläkään en luota kehenkään, minulla on suhteissani jatkuvasti pieni epäily. En tietenkään syytä ketään koska minusta tämä tietenkin johtuu, mutta halusin vain tuoda esille, että myös pettäjälle voi jäädä sama kammo tai luottamuspula. Sinä olet saanut sen vastoin tahtoasi ja voi olla että olet erilaisessa tilanteessa. Itse uskon silti edelleen että se menee ohi, kun tapaa itselleen oikean henkilön. Älä anna luottamuspulan ohjata liikaa elämääsi vaan elä täysillä omaa elämäsi. Uskon itse siihen, että jos ei koskaan koe epäonnistumisia, niin koskaan ei voi tarpeeksi iloita kun onnistuu. Voimia ja jaksamisia Sinulle!
Saada luottamus vastakkaiseen sukupuoleen takaisin. Toisilla se vaatii enemmän aikaa, toisilla vähemmän. Viisasta on kuunnella omaa sisimpää ja antaa itselleen aikaa toipua entisestä suhteesta. Monesti luottamus ja halu löytää taas uusi onni heräävät ajallaan. Itsetutkiskelu kaikessa rauhassa, omien vahvuuksien löytäminen, itsensä arvostaminen/rakastaminen - siinä eväitä myös toipumiseen. Hyvän itsetunnon rakentaminen niistä rippeistä, mitä on jäljellä... Hyvän itsetunnon omaavana uskaltaa jälleen antautua elämän vietäväksi ja luottaa ihmistuntemukseensa. Täytyy vain uskoa siihen, että maailmassa on paljon mielenkiintoisia ja tutustumisen arvoisia ihmisiä. Mutta kaikki tämä vasta sitten kun on todella siihen valmis. Sitäpaitsi jos ei uskalla ottaa riskiä elämässä, ei voi kokea sitä onneakaan. Sinulla oli todennäköisesti päättyneessäkin suhteessa onnellisia aikoja, kokemisen arvoisia juttuja. Joskus vain tulee myös näitä ikäviä asioita, niiden ei vain pidä antaa lannistaa.
Itse olen niin perusoptimistinen, että jaksan vieläkin sinisilmäisesti luottaa ihmisiin. Oma eroni on aika tuore tapaus, mutta kuitenkin katson elämää eteenpäin uteliaasti. Vaikka ex oli se, joka eron halusi, en itsekään ollut tyytyväinen olooni. Koenkin tämän nyt mahdollisuutena, mahdollisuutena joko löytää parempi tulevaisuus yksin eläen tai sitten uuden rakkaan kera. Tulevaisuushan sen näyttää. Ja kaikkein tärkeintä tässä on ollut oivaltaa tosiaan omat voimavarani. Vaikkei päättynyt suhteeni toiminutkaan, se on kasvattanut minua ihmisenä.
Joko ryvet itsesäälissä lopun elämääsi ja pelkäät, tai sitten olet rohkea ja päästät jonkun lähellesi. Muista että avioliittosi ei välttämättä ollut miehesi mielestä kunnossa, vaikka se sinusta siltä tuntuikin.
Mikään ei ole elämässä koskaan varmaa. Kuka tahansa saattaa pettää. Ja voi olla että kuolet ensi yönä nukkuessasi. Varman päälle ei voi pelata, paitsi eristäytymällä.
Tiedän tuskan, koska olen sen myös itse kokenut. kyllä luottamus palautuu kun löydät hyvän, arvoisesi miehen. Uudessa suhteessani minä olin äärettömän mustasukkainen mitä en ole pohjimmiltani mutta tajusin, että se johtuu petetyksi tulemisen kokemuksesta. puhuin asiasta miehelleni ja hän ymmärsi asian täysin. Nyt asia on ohitettu ja luotan häneen, vaikka en enää niin sinisilmäisesti luota koskaan kehenkään, kuin edellisessä liitossani. en anna enää itseäni satuttaa mutta silti kaikki on hyvin ja meillä on hyvä suhde. Tsemppiä ja uskoa tulevaisuuteen!
itte olen tullut 4 kertaa petetyksi 15 vuoden aikana. enää en luota kuin itteeni ja tallinnan tyttöihin