Eksyin tälle palstalle niin kerron oman tarinani. Lapsuudenkodista muutin 19-v. ensirakkauteni luo. Menimme naimisiinkin, olimme yhdessä 5v. Suhde oli väkivaltainen ja kärsimme lapsettomuudesta. Luulin, että nuo asiat kietoutuivat yhteen.
Tutustuin avioliiton aikana ihanaan mieheen. Hän järkyttyi siitä, että joku saattoi pahoinpidellä minua.. Hän ei halunnut lapsia. Hän tuntui pelastukseltani. Erosin aviomiehestäni ja muutin tämän "pelastavan enkelin" luo. Alku olikin ihanaa, mutta..
Väkivalta astui meidänkin elämäämme, valitettavasti. Syyllisin jo itseäni; minäkö teen kaikki miehet tuollaiseksi? Olimme silti yhdessä liki 3v. Hänen veljensä tuli isäksi, ja sitä kautta varmaankin hän alkoi tulla toisiin ajatuksiin lapsettomuuden suhteen. Joulusaunassa hän tylysti kertoi haaveilevansa vapaudesta. "Ei suhun voi sitoutua lopullisesti, kun et sä saa lapsiakaan."
Ensimmäistä kertaa elämässäni asun yksin. 2kk jo takana. Kaipaan tätä avomiestäni välillä hirmuisesti, toisaalta ymmärrän, että suhde on aina epäterve, jos siinä on väkivaltaa. Ehkä jonain päivänä kiitän häntä, että päästi minut!
Uusi suhde on jo vireillä, mutta onkohan liian aikaista? En aio hätiköidä, on vaan niin ihana tietää, että on joku, jota ajatella.. Joka lohduttaa ja jonka kainalossa saa välillä nukkua. Tämä mies haluaa lapsia tulevaisuudessa. Minä en uskalla hälle kertoa totuutta. Hylkääkö hän...? Onko kellään neuvoja, että missä vaiheessa suhdetta pitäisi kertoa tästä asiasta?
Tutustuin avioliiton aikana ihanaan mieheen. Hän järkyttyi siitä, että joku saattoi pahoinpidellä minua.. Hän ei halunnut lapsia. Hän tuntui pelastukseltani. Erosin aviomiehestäni ja muutin tämän "pelastavan enkelin" luo. Alku olikin ihanaa, mutta..
Väkivalta astui meidänkin elämäämme, valitettavasti. Syyllisin jo itseäni; minäkö teen kaikki miehet tuollaiseksi? Olimme silti yhdessä liki 3v. Hänen veljensä tuli isäksi, ja sitä kautta varmaankin hän alkoi tulla toisiin ajatuksiin lapsettomuuden suhteen. Joulusaunassa hän tylysti kertoi haaveilevansa vapaudesta. "Ei suhun voi sitoutua lopullisesti, kun et sä saa lapsiakaan."
Ensimmäistä kertaa elämässäni asun yksin. 2kk jo takana. Kaipaan tätä avomiestäni välillä hirmuisesti, toisaalta ymmärrän, että suhde on aina epäterve, jos siinä on väkivaltaa. Ehkä jonain päivänä kiitän häntä, että päästi minut!
Uusi suhde on jo vireillä, mutta onkohan liian aikaista? En aio hätiköidä, on vaan niin ihana tietää, että on joku, jota ajatella.. Joka lohduttaa ja jonka kainalossa saa välillä nukkua. Tämä mies haluaa lapsia tulevaisuudessa. Minä en uskalla hälle kertoa totuutta. Hylkääkö hän...? Onko kellään neuvoja, että missä vaiheessa suhdetta pitäisi kertoa tästä asiasta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ensiksi, hienoa että olet päässyt irti väkivaltaisesta suhteesta. Älä enää ikinä hyväksy sellaista!
Toiseksi, kerro nykyiselle ihastuksellesi siitä, jos et voi saada lapsia (onko asiasta varmuus? mahdollistahan on että se riippuu miehestäkin..). Minä ainakin arvostaisin rehellisyyttä, ja kun totuus tulee ilmi myöhemmin, se satuttaa teitä molempia enemmän. Mies voi joko hyväksyä asian, tai jättää sinut.. Jos jättää, voit miettiä oliko hän edes sitä mitä todella halusit.
Kertoa totuus mahdollisimman pian. Hän joko rakastaa sinua siitä huolimatta tai sitten ei.
Se itsetuhoinen ja itselle valehtelukaan ei ole tervettä että kääntää asian niin itselleen että oliko hän sitä jota hain, yms.. On pystyttävä olemaan myös itselleen rehellinen, katsottava ne tosiasiat miksi se suhde hiipui eikä koitettava kääntää valheellisesti kaikkia itsensä eduksi.
Liian ankarakaan ei saa olla itselle, myös itseä kohtaan anteeksiantoa :)
varma ettet voi saada lapsia?joskus vaan voi mennä vuosia ennenku tärppää.mulla on yks tuttu pari jotka luuli ettei koskaan saa lapsia,mut sit käviki toisin.olivat 10v ollut yhdessä.mut josolet varma,niin kerro ihmees.ja väkivalta ei ole sun syytä.usein vaan me naiset tiedostamattamme hakeudutaan samanlaisiin suhteisiin,ja toistetaan niitä vanhoja tuttuja kuvioita.jostain ihmeen syystä.olen myös huomannu et miehet tuntuu luulevan että sellaista naista saa lyödä ja alistaa jota on aikaisemminki niin kohdeltu.miehen logiikkaa?
nauti itsenäisyydestäsi.ja anna ajan kulua ennenku alat uuteen suhteeseen.ihminen ei kestä loputtomiin kolhuja.
Nainen siis On vain sellainen että sillä on sitä suurenpi kiire mitä nuorempi hän sitä nopeammin uuteen suhteeseen
Joku 19 v ei tajua kuinka tärkeää on omasta hyvinvoinnista ja henkisestä jaksamisesta huolehtiminen.
Usein uutta suhdetta rakennetaan jo vanhan raunioille, olethan silloin herkkä ja valmis ottamaan lohdutusta vastaan. vaikka vastapuolella vain seksimotiivi