Anoppi- Pelottava mörkö????

Olen luultavasti rautarouvan ikäluokkaa ja voin kuvitella, ettei hän ole ollut kovin ihastunut edellisistä naisystävistä.Täytyy myöntää myös se, että meidän nuoruudessamme yksinhuoltajiin suhtauduttiin yleisesti aivan eri tavalla kuin nykyisin.Me olemme kuitenkin eläneet läpi nämä vuosikymmenet, emmekä me mitään puupäitä ole.Ainakin minun kaksi parasta ystävääni jäivät jo nuoruudessamme yksinhuoltajiksi. Heidät totaalisesti jätettiin.Silloin se oli vielä paljon rankempaa kuin nykyisin, mm.taloudellisesti. Toisella heistä oli kaksi pientä lasta ja toisella KUUSI lasta.Kuvitelkaa mitä siihen aikaan oli jäädä kuuden lapsen yksinhuoltajaksi ilman mitään ammattia.Eihän siinä ollut aikaa kouluttautua, kun hädin tuskin 18-vuotiaana saa ensimmäisen lapsen ja siitä sitten suurinpiirtein joka vuosi.Ei silloin ollut nykyisenlaisia ehkäisyjä, eikä abortteja tehty terveille ihmisille.Kun tähän vielä lisää alkoholia usein käyttävän väkivaltaisen miehen, ymmärtää miksi lapsia on niin paljon.Molemmat ystäväni hoitivat lapsensa hyvin ja kouluttautuivat hyviin ammatteihin, ensimmäinen heti avioeron jälkeen ja toinen lasten kasvettua niin suuriksi, ettei äitiä enää tarvittu kotona.
Molemmat löysivät ihanat miehet.Ensimmäisen mies on ollut todella hyvä isä lapsille.Toinen ystäväni on seurustellut jo n, 35-vuotta saman kunnon miehen kanssa. Hän on aina ollut ystäväni tukena ja turvana, vaikka erikseen onkin asuttu.Se on ollut yhteinen sopimus ja kaikkien kannalta varmasti paras ratkaisu.Ystävilleni kävi todella hyvin. Oli vain onni, että väkivaltaiset miehet lähtivät.Kyllä meidänkin ikäluokkamme ihmiset tietävät kuinka yleisiä avioerot ovat ja että uusperheiden vaikeuksista huolimatta liitot onnistuvat siinä kuin muutkin. Ehkä jopa paremminkin, koska kynnys lähteä nostelemaan on varmasti toisella kertaa korkeampi.Totuuden nimissä minun on myönnettävä, että toisen ystäväni miesystävän vanhemmat eivät koskaan tavanneet ystävääni, eivät kymmenien vuosien kuluttuakaan.Tuntien ystäväni tiedän, että hän olisi kohdellut todella hyvin leskeksi jäänyttä miehen äitiä, joka olisi vedetty mukaan monen moniin suvun yhteisiin tilaisuuksiin.Olisihan niistä vanhalle ihmiselle ollut monenlaista vaihtelua.Täytyy kuitenkin muistaa, että hän kuului meitä edeltävään sukupolveen.Anoppien kannattaisi aina muistaa, että yleensä he tekevät itselleen hallaa, jos kohtelevat miniää huonosti. Normaalit anopit myös ovat iloisia, jos miniä tulee usein käymään, soittaa edes joskus, muistaa anopin merkkipäiviä lasten tekemillä korteilla ja juttelee anopin kanssa mitättömistäkin asioista.Sellainen saa anopin tuntemaan, että hänen kanssaan halutaan olla tekemisissä.Ei järkevä anoppi silti tuppaa jatkuvasti pojan perheeseen.Toivon sinulle hyvää jatkoa.