en oikeasti löydä varmaan ikinä miestä, josta voisin kuvitella itselleni pitkäaikaista miestä, saati sitten aviomiestä tai tulevien lapsieni isää. en ikinä. minusta ollaan suhteellisen usein kiinnostuneita, mutta itse en tunne juuri mitään ketään kohtaan. en jaksa kiinnostua, en vain saa itseäsi ihastumaan vaikka voisin halutakkin. enemmänkin ärsyttää/ällöttää on osuvampi tunnetila.
pisin suhde johon olen pystynyt, oli lähes 3 v, sekin kituuttamalla. ja erohan siitä viimein tuli kun en tuntenut mitään toista kohtaan enää.
mutta; tunnekuollut en ole, tunteeni vain kohdistuvat aina vääriin miehiin. yleensä he ovat itseäni vähintään 5 v, yleensä 10 v vanhempia, sellaisia jotka mahdollisesti jo seurustelevat tai heillä saattaa olla lapsiakin.. tosin näitä asioita en silloin vielä tiedä kun heihin ihastun. mutta aina saan pettyä. ulkonäössäkään heillä ei juuri ole yhtäläisyyksiä. kaikki tosin ovat pitkiä ja todella hyvän näköisiä.
tahtoisin jonkun, jonka kanssa jakaa kaikki asiat. tahtoisin pysyvän kumppanin, oman kullan. mutta en voi "ottaa" ketään sellaista joka ei todella saa minua kiinnostumaan ja syttymään, rakastumaan. mutta mistä löytää mies, joka saisi minut rakastumaan sekä vielä itse rakastuisi minuun?
pisin suhde johon olen pystynyt, oli lähes 3 v, sekin kituuttamalla. ja erohan siitä viimein tuli kun en tuntenut mitään toista kohtaan enää.
mutta; tunnekuollut en ole, tunteeni vain kohdistuvat aina vääriin miehiin. yleensä he ovat itseäni vähintään 5 v, yleensä 10 v vanhempia, sellaisia jotka mahdollisesti jo seurustelevat tai heillä saattaa olla lapsiakin.. tosin näitä asioita en silloin vielä tiedä kun heihin ihastun. mutta aina saan pettyä. ulkonäössäkään heillä ei juuri ole yhtäläisyyksiä. kaikki tosin ovat pitkiä ja todella hyvän näköisiä.
tahtoisin jonkun, jonka kanssa jakaa kaikki asiat. tahtoisin pysyvän kumppanin, oman kullan. mutta en voi "ottaa" ketään sellaista joka ei todella saa minua kiinnostumaan ja syttymään, rakastumaan. mutta mistä löytää mies, joka saisi minut rakastumaan sekä vielä itse rakastuisi minuun?
Vastaukset 5
Vanhimmat
halittu lapsena?
Kuulostaa ihan tutulta. Olin itsekin aiemmin tuollainen. Keräsin kaikki namut, nautin ja jätin kun en tuntenut mitään. Sitten aloin lukemaan filosofista kirjallisuutta ja etsimään syytä käyttäytymiseeni. Olen saanut rakkautta lapsena paljon, joten siinä ei ollut syy. Kannattaa alkaa etsimään itseään, ja tutustumaan perussyihin, miksi käyttäydyt noin.Se on joskus pitkä polku oppia tuntemaan itsensä sisältään, eikä vain tyytyä pintapuoleen.Sen myötä häviää sitten tämä tunnekuolema asiakin ja pystyt rakastamaan muita, kun ensin rakastut itseesi. Näin se vain on.
Kysy kirjastosta, hyviä kirjoja löytyy paljon.
sanoja =)
kyllä vielä löytyy mies jonka kanssa intressit kohtaa.
Itse täytin juuri 30 ja täytyy sanoa etten juurikaan tule toimeen itseni ikäisteni naisten kanssa. Mikäköhän siinäkin on? Näytän nuoremmalta kuin olen ja ehkä siksi itsekin haluan nuoremman naisen seuraa. On olemassa sellainen vanha sääntö, että sopivan naisen iän pitää olla puolet miehen iästä seitsemän vuotta ;)
Mitä kirjoitetaan.Jos toi pitäisi paikkansa puolet 7vuotta niin mun ihku naisen ikä olisi 26 ja
puol.Äh ei se niin mene se on vain ja ainoastaan kemiaa.Mä olin yhdessä hanini kanssa 5v kun se sanoi
ettei halua eikä rakasta mua enää eikä halua olla mun kanssa.Olen nyt kohta 40 ja taas tyhjän päällä
elämästä lähti pohja mille rakentaa.Mä luulin vihdoinkin löytäneeni ihmisen kenen kanssa elää ja
olla kun en koskaan ole halunnut lapsia sitten löytänyt sellaisen naisen se oli kuin lotto voitto
suomessa.Mä uskoisin näin että sun olisi helppo
löytää itsellesi kumppani joka haluaa lapsia uskot
vain itseesi enemmän,no munkin pitää uskoa mutta
mun aika ei ole vielä erosta on kuitenkin vasta 4kk.
T:ku