Velipojat saivat vanhemmiltamme tontit ilmaiseksi tässä muutama vuosi sitten kun vain päättivät alkaa talojaan rakentamaan. Mulle, kuopukselle, ei ole jätetty mitään! Nyt kyrpii kun tonttien hinnat ovat pilvissä ja pitäisi omaa taloa alkaa rakentaan...
Miten tämmösen asian ottaisi esille porukoiden kanssa jotka ovat sitä ikäluokkaa ja tyyliä että mistään ei koskaan puhuta, varsinkaan suoraan. Ei olla opittu puhumaan siis.
En viitsi oikein alkaa valittajaksikaan ja välejä en halua katkaista. Pitääkö tässä vain olla niinkuin ei mitään olis ja odotella parikymmentä vuotta perinnönjakoa ja miettiä että jättävätköhän ne mulle mitään... Velipoikien tontit eivät ole ennakkoperintöä, vaan ne ovat "ostaneet" ne vanhemmilta tyyliin hintaan yksi euro. Ei kait tähän ole mitään oikeutta mulla olla mitään vailla?? Mitä sanotte?
Miten tämmösen asian ottaisi esille porukoiden kanssa jotka ovat sitä ikäluokkaa ja tyyliä että mistään ei koskaan puhuta, varsinkaan suoraan. Ei olla opittu puhumaan siis.
En viitsi oikein alkaa valittajaksikaan ja välejä en halua katkaista. Pitääkö tässä vain olla niinkuin ei mitään olis ja odotella parikymmentä vuotta perinnönjakoa ja miettiä että jättävätköhän ne mulle mitään... Velipoikien tontit eivät ole ennakkoperintöä, vaan ne ovat "ostaneet" ne vanhemmilta tyyliin hintaan yksi euro. Ei kait tähän ole mitään oikeutta mulla olla mitään vailla?? Mitä sanotte?
Vastaukset 29
Vanhimmat
Semmosta se on, että yleensä vanhin saa kaiken huomion ja nuorin saa sitten kaikkein vähiten huomiota ja etenkin mitään arvokasta materiaalia, koska se materiaali on jo jaettu vanhimpien veljien kesken. Onneksi itse olen keskimmäinen lapsi.
Ei tuolle voi mitään, pakko vain kestää hampaat irvessä, vaikka tiedän kyllä mitä ajatuksia sulla päässä liikkuu vanhemmistas tuommoisen tempun jälkeen.
Kyllä tuossa on epäoikeuden mukaisuus tapahtunut. Mutta ne tulevat vielä heitä itseään vastaan jossakin vaiheessa.
Kai se jossakin pitää näkyä se kauppahinta ja tilille tulleet rahat kun kerran kaikki rintaperillisten kanssa ei ole kuitenkaan mennyt tasan ? Knaattaa se silti ottaa selvää, että onko mitään tehtävissä kun kuitenkin kaikki olette tasavertaisia rintaperillisiä.
No meillä kyllä nuorin sai ja saa kaiken, muut saa tapella siinä sivussa oikeuksistaan!
useimmiten se kyllä menee että vanhinta arvostetaan eniten, nuorin saa kaiken (lellilapsi) ja keskimmäistä ei ole olemassakaan :)
Vanhimmalle "kuului" jostain syystä kaikki, minä en olisi saanut edes yhtä lusikkaa. Mitäs sitä turhaan nuorimmalle YHTÄÄN MITÄÄN...
mulla on 2 vanhempaa (yli 10 v) sisarusta ja koko nuoruuteni mä sain kuulla, miten mun kelpaa, kun saa asua kotona ilmaiseksi ja vanhemmat kouluttaa… he joutuu niska limassa raataa elantonsa eteen. on vanhemmat heidätkin kouluttaneet, mutta siitä on niin kauan, että ilmeisesti silloin se oli ilmaista…
no, kaiken mahdollisen he ovat vieneet koteihinsa jo aikaa sitten; moottorisahat, työkalut, astoita, huonekaluja, tauluja, mitä vain… tietysti luvalla. nyt sitten ite oon rakentanu ja rahasta on tiukkaa ja olisin halunnut ”omasta” vanhasta huoneestani yhden kaluston, kuulinkin, että vanhin oli sen ”varannut” jo aikaa itselleen. kun kyselin muidenkin kapistusten perään, kaikki on ”varattu” heille. he ovat ymmärtäneet olla ajoissa asialla, minä en.
no, huonekalut on maallista,kaipa mä aikoinani perinnönjaossa edes kiinteistöstä jotakin saan, irtaimisto on menny…
että kuopus saa kaikki ja esikoinen nuolee näppejä.
Meidän perheessä kuopus on ollut aina etuoikeutettu, mua on vaan tarvittu joskus silloin kun on hätä ja asioita tarvitsee järjestellä.
Kyllä meillä ainakin isä osti pikkuveljelleni kaikki traktorit ja muut pelit ja pesselit, mie nuoleskelin näppejä.
Hän nukkui lattialla, kun kuopus koisasi huikealla parvella. Sama henkilö vei kaikki hänen vaatteensa ja tavaransa tyyliin "nämä on aina olleet mun". Niin ahne paska, että raivoksi pistää vieläkin..!!
Saannko kysyä minkä takia suostut palvelijaksi vanhemmillesi, jos vielä sisarus saa kaiken? Sitä saa mitä tilaa - lopeta heti tuo passaaminen, passaatkon hän joka kaiken saa! Sano se vanhemmillesi.
Mulla myös aikuinen sisko asuu kotonaan, en tunne yhtään huonoa omatuntoa etten osallistu mihinkään, osallistukoot se joka vanhemmillaan ilmaiseksi asuu.
kai olet sanonut vanhemmillesi aikeista rakentaa tonttia? Jos olet ja he ovat ymmärtäneet asian, mutta eivät voi enää taloudellisista syistä ostaa tontti sinulle on sinun se vain nieltävä. Ehkä vanhemmillesikin on vaikea tästä jutella jos eivät pysty antamaan sinulle samaa kuin muille. ehkä heitä painaa syyllisyys? mutta mistäpä sinä sen tiedät jos ette puhu kerta.
Elämä on epäreilua toisinaan! Mutta toisaalta uskon kuitenkin, että asiat menevät niinkuin pitääkin. Itse en ole saanut mitään ilmaiseksi ja niin pitikin mennä. olen oppinut paljon. Ja olen kypsempi ja tiedostavampi ihminen, en vaihtaisi mitään pois enkä kadu päätöksiäni. vaikka kyllä tietyillä hetkillä onkin pänninyt rajusti. Myöhemmin sitten vasta näkee kun rauhoittuu että näin olikin hyvä.
Setäni ei saanut perinnönjaossa mitään, koska ei pystynyt osoittamaan, että olisi maksanut oikean kauppahinnan tontista ja talosta, jonka oli "ostanut" isovanhemmiltani vuosia ennen heidän kuolemaansa. Joten otapa selvää tuosta ennakkoperintöasiasta - voi olla että veljesi ovat nyt osansa saaneet. Miksi ihmeessä sinä et voi kysyä vanhemmiltasi, että saatko sinäkin tontin rakentamista varten, kun veljet ovat saaneet. Kysy asiallisesti asiaa, äläkä rupea raivoamaan jos vanhempasi toteavat, että eivät ole ajatelleet sinulle tonttia halvalla myydä. Harkitse asiaa rauhassa ja tee sitten päätöksesi miten toimit.
Kyllä olen puhunut jo vuoden että olemme etsiskelleet tontteja ja kalliita ovat! Eli yrittänyt vähän ehkä vihjailla... Mutta, mutta vanhemmillani ei ole enempää maata mitä antaa, sen tiedän jo ilman puhumista (velipojat ovat rakentaneet lähelle kotitaloa). Ja kaikki sen tietää että jos haluaisin rakentaa samaan paikkaan kun toiset, ei ole enää tilaa vaikka varmasti porukat haluaisivatkin antaa minullekkin tontin.
Eniten tässä kyrpii se, että porukat eivät ole koskaan tulleet varmaaan edes ajatelleeksi että "vauva" eli minä, eli kuopus, rakentaa joskus oman talon. Ilmeisesti he kuvittelivat joskus aikoinaan että asun kotona lopun elämääni. Samoin on käynyt esim.auton vakuutusbonuksissa: velipojat saivat auton laitettuaan aikoinaan kotoa boonukset, minä maksan vieläkin melkein täysiä vakuutusmaksuja kun mulle ei enää riittänyt vanhempien autoja mistä bonukset olis voinu siirtää... kaitpa ne ei ole siis koskaan edes ajatelleet että minäkin joskus muutan pois kotoa, hankin auton ja perheen, menen naimisiin ja rakennan talon... v****aa!!
Jumankekka. Oot vihjaillu ja vihjaillu. Ei oo käyny mielessä puhua suoraan asioista? Tiedätkö niinku aikuiset tekee?
Mikä teitä ihmisiä vaivaa? Luuletteko, että toiset ihmiset ovat jotain ihmeen ennustajia tai muuten taikureita, jotka osaavat kohdella teitä juuri siten kuin haluatte.
Käy ny juma....a puhumas vanhempies kans. Ei niiden kans tartte riitaa laittaa päälle. Kysyä vaan, että saisitko sinäkin tontin palan, kun haluaisit lähelle kotitaloa rakentaa. Niin ja sanoisit, että kun noi sisaruksetkin sai, vai oliko se jotain ennakkoperintöä. PUHU, älä marise.
aikanaan hoitamaan homma.
Tonttien arvot vähennetään niiden osuuksista, asia on fakta.
Niin no ehkä aikanaan joskus 30-vuoden päästä saatan saada jotain mutta sehän on ihan eri asia sitten! Nyt kun olen nuori ja vasta aloittanut työelämän ja perustanut perheen, ei tuota rahaa ole kovin kauheita kasoja kertynyt. Olisi tähän tilanteeseen kyllä mahtava jos saisi ilmaisen tontin kun ne ovat täällä aika sikahintaisia!! Ihan samahan se sitten joskus on mitä saa perinnöksi, kyllähän puolison perintökin sitten aikanaan tulee jakoon ja siltä puolelta tulee todennäkösesti vielä enemmän omaisuutta mutta sepä ei vaikuta TÄHÄN kyseiseen elämäntilanteeseen ja v***tukseen!!
selvästi olet ollut lellitty kuopus, jolle on kaikki kannettu kultatarjottimella. haluatko edes kotisi lähelle rakentaa? jos haluat, kysy, voisko "vanha pariskunta" myydä oman talonsa sinulle "tyyliin euro" vai miten se meni. Jos he asuvat kahdestaan heille voisi välttää pienempikin tönö. jatka vaikka vanhaa taloa, tee vanhuksille "syytinkipää". eikö kiinnostakaan enää? juu, kukas sitä vanhoja riesakseen nurkkiinsa haluaakaan? voi joutua vaikka tekemään palveluksia joskus.
ootkos ajatellut, että veljesi sitten aikanaan ehkä hoitavat vanhempasi asioita ym, kun he ovat vanhoja ja huonoja. sinä et sitä voi tehdä kovin kaukaa.
hän tässä on vääryyttä kärsinyt....
syytinkikämppää vanhuksille.... eli kaikki ilman ja mitään ei tilalle.
No tiedoksi sulle... hoidan jo tällä hetkellä kaikki vanhempieni asiat, joissa he apua tarviivat. Yksi miniä on nimittäin katkaissut välit appivanhempiin jo kaksi vuotta sitten ja velipoika on tämän tossun alla, eli he nyt tuskin koskaan vanhempiani hoitavat. Ja toisella veljellä ei ole akkaa, joten äiti kyllä käytännössä vieläkin hoitaa häntä... eli näinpäin!
on rakentanut oman talon.... halloo? Nyt kaikki ei täsmää... ja sinä hoidat kaikki juoksevat asiat... voi jee, siellähän oikea samarialainen.
Kuten sanottua... suku on pahin! Talon on todellakin rakentanut silloin kun akka ja lapset vielä olivat talossa. Talo on 5-vuotta ollut jo asumiskelpoinen mutta ei vieläkään ulkoa päin valmis. Velipoika kulkee äitin luona syömässä jne.
Tiedän tuon tilanteen että mistään ei puhuta paitsi selän takana sitäkin enemmän. Samaa...
Mutta Nyt: Kysyt vanhemmiltasi suoraan miten olette ajatelleet hyvittää sulle tuon, että broidis sai nää tonttijutut?!?!??!?!
Suoraan kysymykseen suora vastaus, eikä mitään kiemurteluita, et hyväksy vastausta: Katotaan joskus tms. (tarkoittaa samaa kuin ettei koskaan)
Ei tämmöistä pidä hyväksyä. Mun kanta asiaan on se, että jos ei olla tasapuolisia, silloin se on perusteltu syy pätkästä välit loppuiäksi.
Kääri nyt hihas ja laske sataan, ja puheille!
Miksi te teette useamman kuin 1 lapsen, jos ette pysty heitä kohtelemaan tasapuolisesti??????
Vastaus???????
Jos veljesi ovat ostaneet tontit törkeään alihintaan, niin selvitä niiden käypä arvo. Pyydä vanhempiasi tekemään ennakkoperintöpaperit hintaeron osalta ja, jos heillä on rahavaroja, pyydä heitä antamaan sinulle samansuuruinen ennakkoperintö, helpottamaan tilannettasi. Jos ette pääse sopuun, palkkaa juristi.
Itse kuopuksena olen joutunut samantyylisiin tilanteisiin. Sisarukset lähti opiskelemaan, niin riitti vaikka mitä apua.
Kun oma vuoro tuli, massi oli tyhjä. Vanhemmat eivät kuitenkaan pahaa tarkoittaneet.
Itse olen pitänyt mölyt mahassa ja antanut asian olla.
Olen esikoinen, ja kun lähdin "maailmalle", vanhemmilla oli kyllä rahaa, mutta sitä säästeltiin pahan päivän varalle. Otin lainat sun muut pankista ja makselin kiltisti pankille niitä palkallani.
Mutta kun 10 vuotta nuorempi pikkuveljeni lähti kotoa, sille annettiinkin sitten avustusta munkin edestä.
Tilanne tänäpäivänä: mulla menee hyvin, osaan hoitaa raha-asiani, kun olen aina itse joutunut ottamaan vastuun elämästäni, broidilla sitten jo huonommin, kun isukin lompsa tyhjeni. Niin - ja mä en ole väleissä näihin ollut enää vuosiin.
Jokaisella on taydellinen oikeus tehda hankkimansa/saadun omaisuutensa kanssa aivan mita haluaa. Tasakin tapauksessa vanhempasi voivat antaa elaessaan koko omaisuutensa vaikka hyvantekevaisyyteen/muille lapsilleen/sukulaisilleen jne., jos he niin haluavat.
Sina olet yksi heidan lapsistaan, ole kiitollinen etta he ovat antaneet sinulle elaman. Sina itse voit hankkia niin paljon maallista mammonaa kuin vain haluaat/kykenet odottamatta sita vanhemmiltasi.
He eivat ole velvollisia antamaan mitaan lapsilleen elinaikanaan.
Ihmettelen aina sitä, että vaikka koko ikä on toimeen tultu, niin perintö ykskaks on niin tärkeä, että pitää kamalasti pelätä, että ei saa mitään.
Sinulle tulee osaksesi varmaan se paikka, missä vanhempasi nyt elävät.
Asuthan sinä kuitenkin nytkin jossakin. Odota vain, kyllä sinullekin tulee vähintään lakiosa perinnöstä.
Omituista. Minusta se oli päivänselvä.