Riidelläänkö teillä koskaan siitä mikä on oikea tapa riidellä?

vai meneekö se hänen sietokykynsä yli...en voi tähän kuvailla sen tarkemmin, sillä tiedän hänenkin näitä palstoja lukeva - tunnistaisi taatusti minut.

Kyselijä kirjoitti:

vai meneekö se hänen sietokykynsä yli...en voi tähän kuvailla sen tarkemmin, sillä tiedän hänenkin näitä palstoja lukeva - tunnistaisi taatusti minut.

Itselläni oli aikoinaan kova tarve mököttää riidan lopuksi, minuahan oli loukattu syvästi, ja halusin mököttämiselläni viestittää, että tule luo ja pyydä anteeksi. Olisin heltynyt sillä. Mutta kumppanini oli itsekin tuolloin varsinainen jukuripää. Ajatteli, että perkele mököttäköön, kiehukoon ja kihisköön yksinänsä, mutten lepy ennen kuin toinen pyytäisi anteeksi. Eli olimme siis pattitilanteessa monasti kun molemmat olisivat halunneet antaa anteeksi, kunhan toinen olisi ensin pyytänyt anteeksi. Sitten otin asian puheeksi, että oletkos huomannut, että tämä peli ei vetele, jotain sille tarttis tehdä ja kerroin miten koen sen mököttämisen. Se aukaisi tilannetta niin että kumppanini uskalsi myös puhua asiasta. Pikku hiljaa tilanne muuttui, niin etä nykyään tosiaankin annamme asioiden riidellä, keskinäinen loukkaaminen on jäänyt ja luottamus ettei toinen loukkaa on tosi hyvä.

Suosittelen, että tarkkailet myös miten itse asiassa riitelet. Kysy luootoystäviltäsi miten he itse riitelevät ja ratkaisevat pattitilanteita. Ideoita saattaa löytyä yllättävän yksinkertaisin konstein. Tsemppiä peliin :))

turpakäräjätuomari kirjoitti:

Itselläni oli aikoinaan kova tarve mököttää riidan lopuksi, minuahan oli loukattu syvästi, ja halusin mököttämiselläni viestittää, että tule luo ja pyydä anteeksi. Olisin heltynyt sillä. Mutta kumppanini oli itsekin tuolloin varsinainen jukuripää. Ajatteli, että perkele mököttäköön, kiehukoon ja kihisköön yksinänsä, mutten lepy ennen kuin toinen pyytäisi anteeksi. Eli olimme siis pattitilanteessa monasti kun molemmat olisivat halunneet antaa anteeksi, kunhan toinen olisi ensin pyytänyt anteeksi. Sitten otin asian puheeksi, että oletkos huomannut, että tämä peli ei vetele, jotain sille tarttis tehdä ja kerroin miten koen sen mököttämisen. Se aukaisi tilannetta niin että kumppanini uskalsi myös puhua asiasta. Pikku hiljaa tilanne muuttui, niin etä nykyään tosiaankin annamme asioiden riidellä, keskinäinen loukkaaminen on jäänyt ja luottamus ettei toinen loukkaa on tosi hyvä.

Suosittelen, että tarkkailet myös miten itse asiassa riitelet. Kysy luootoystäviltäsi miten he itse riitelevät ja ratkaisevat pattitilanteita. Ideoita saattaa löytyä yllättävän yksinkertaisin konstein. Tsemppiä peliin :))

mutta ei noin vakavasti tosin.

turpakäräjätuomari kirjoitti:

Itselläni oli aikoinaan kova tarve mököttää riidan lopuksi, minuahan oli loukattu syvästi, ja halusin mököttämiselläni viestittää, että tule luo ja pyydä anteeksi. Olisin heltynyt sillä. Mutta kumppanini oli itsekin tuolloin varsinainen jukuripää. Ajatteli, että perkele mököttäköön, kiehukoon ja kihisköön yksinänsä, mutten lepy ennen kuin toinen pyytäisi anteeksi. Eli olimme siis pattitilanteessa monasti kun molemmat olisivat halunneet antaa anteeksi, kunhan toinen olisi ensin pyytänyt anteeksi. Sitten otin asian puheeksi, että oletkos huomannut, että tämä peli ei vetele, jotain sille tarttis tehdä ja kerroin miten koen sen mököttämisen. Se aukaisi tilannetta niin että kumppanini uskalsi myös puhua asiasta. Pikku hiljaa tilanne muuttui, niin etä nykyään tosiaankin annamme asioiden riidellä, keskinäinen loukkaaminen on jäänyt ja luottamus ettei toinen loukkaa on tosi hyvä.

Suosittelen, että tarkkailet myös miten itse asiassa riitelet. Kysy luootoystäviltäsi miten he itse riitelevät ja ratkaisevat pattitilanteita. Ideoita saattaa löytyä yllättävän yksinkertaisin konstein. Tsemppiä peliin :))

Kiitos