Viikonlopun jälkeen vaakani yllätti. Olin jo asennoitunut siihen että 80 kiloa sieltä tuijottelisi, mutta eipäs tuijotellutkaan kun 79,3. Parhain maanantaipainoni vähään aikaan. Siitäpä sitten sain intoa lisää, kun tuo tuntui hyvältä paikalta aloittaa matka vielä alemmas.
Tahtojen taistoa on tämä ollut, tenttejä pukkaa ja stressaannun ja vaikka missä kaupoissa on karkkia tarjouksessa niin että irtoaisi oikein halvalla jos nyt menisi ja ostaisi. Päätin kuitenkin nyt näyttää itselleni kuka tästä kropasta määrää ja hoin itselleni että ei se lakritsi sitä tenttiäni tee vaikka sitä kuinka söisin, minä siihen luen ja minä sen teen ja minussa sen voiman on oltava eikä jossain typerässä karkissa. No, kirjat luin ja tentin tein ja kalorirajoissani pysyin reilusti ja tänään paino enää 78,5 ja se tuntuu vähältä nyt.
Nyt kerään syitä laihtua lisää ja syitä sanoa itselleni ei kun tekee mieli karkkia. Ostin eilen farkut, jotka menevät jalkaan mutta ovat tosi tiukat ja ripustelin paria kiloa liian pienet vaatteet vaatekaappien oviin roikkumaan muistutukseksi miksi en saa antaa periksi karkkihimolleni.
Nyt on taas positiivinen olo tappiomielialan sijaan. Kyllä täältä vielä noustaan : )
Tahtojen taistoa on tämä ollut, tenttejä pukkaa ja stressaannun ja vaikka missä kaupoissa on karkkia tarjouksessa niin että irtoaisi oikein halvalla jos nyt menisi ja ostaisi. Päätin kuitenkin nyt näyttää itselleni kuka tästä kropasta määrää ja hoin itselleni että ei se lakritsi sitä tenttiäni tee vaikka sitä kuinka söisin, minä siihen luen ja minä sen teen ja minussa sen voiman on oltava eikä jossain typerässä karkissa. No, kirjat luin ja tentin tein ja kalorirajoissani pysyin reilusti ja tänään paino enää 78,5 ja se tuntuu vähältä nyt.
Nyt kerään syitä laihtua lisää ja syitä sanoa itselleni ei kun tekee mieli karkkia. Ostin eilen farkut, jotka menevät jalkaan mutta ovat tosi tiukat ja ripustelin paria kiloa liian pienet vaatteet vaatekaappien oviin roikkumaan muistutukseksi miksi en saa antaa periksi karkkihimolleni.
Nyt on taas positiivinen olo tappiomielialan sijaan. Kyllä täältä vielä noustaan : )
Vastaukset 5
Vanhimmat
stressata, lähde ulos happihypylle. Juokse kiukut ja ahdistukset lenkkipolulle ja taas on hyvä mieli.
Tällä tavalla tentteihinkin jaksaa eri tavalla lukea, kun on mitä odottaa eli seuraavaa happihyppelyä.
Vau, nostan hattua ja kumarran mestarille, onnittelut!
Täällä junnataan 80 kg:ssa. Suurinpiirtein siinä se pysyi kuukauden laihduttaessa (tammikuu) ja kolme viikkoa mässätessä (helmikuu), ja siinä se on nyt kolmantena onnistuneena päivänä =) Mikäpäs tässä, onneksi ei enemmän.
Kävin tänään äidin kanssa kaupalla. Äiti halusi välttämättä maksaa ostokset ja ostin kaikkea ihanaa, mihin ei nollan euron kuukausituloilla raaski sijoittaa, mm. paljon hedelmiä ja savusiikaa (ensimmäistä kertaa elämässäni!). Ostin myös hapankorppuja ja jotain paprika-chilituorejuustoa (rasvaa 13%). Kukkakaalista ajattelin sosekeiton saada aikaiseksi, saa nähdä mitä minun kokkaustaidoilla syntyy =) Niin ja sitruunamehuakin tarttui mukaan, jos kalaruokia osaisi laittaa... kalapala vuokaan, päälle suolaa ja pippuria, uuniin ja joskus pois... osaankohan minä? =)
Kyllä tämä tästä. Mieli on katossa kun illalla merkkaa ylös viimeiset syömiset ja on pysynyt suunnitelmassa (1200kcal, riittävästi proteiinia, rasvaa ja kuitua). Toivottavasti ensi maanantaina voin jo ilmoitella uusia vaakalukemia =) Tai viimeistään sitä seuraavana...
Kyllä tosta saa aina kummasti puhtia jatkamiseen kun alkaa vaaàn lukemat heilahtaa alaspäin! Nyt on muutenkin jo kevättä ilmassa ja jotenkin se vaan piristää ja lisää motivaatiota :)
Itsellä täyttyi välitavoite nyt maanantaina. Nyt on enää viisi kiloa lopulliseen tavoitteeseen... sen eteen on vielä töitä. Mutta kyllä se onnistuu kun tähän astikin on päästy. Ja toisaalta olo on jo ihan erilainen, ei ahdista. Jatketaan vaan kevyin herkuin... oon löytäny uudestaan rahkan, jota on ihana syödä hedelmien kera :)
Hei taas!
Mikään ei oo niin palkitsevaa kuin pienentynyt vaakalukema ja löystyneethousut vyötäröltä :-) Mun masentava takapakki on nyt pistetty kunnon puhutteluun: viime vkon maanantaina paino oli 97,4 ja nyt puolentoista viikon ruokatarkistusten ja urheilun myötä tänään paino oli 94,4 eli kolme kiloa on kadonnut ja kokonaispudotus on nyt siis -11,8. Yritän iloita siitä, vaikka koko ajan silti harmittaa se, että näihin lukemiin pääsin jo viime kesänä ja nyt tahkotaan samaa taivalta, mutta ei auta valittaa. Eteenpäin vaan, turha niitä on kaatuneita maitoja ikuisesti surra. Tsemppiä kaikille!
näinhän se on, kilot karisee ihan huomaamattomasti, vyötä pitää kiristää että housut pysyy jalassa - eli tulosta on tullut vaikka hitsin hitaasti. Tänään mittari oli lähempänä 67 kiloa kuin 68 kiloa, joten ihan hyvillä mielin täällä ollaan.