oon ollut ihastunut yhteen perhetuttuuni jo monen kuukauden ajan. Mulla on poikaystävä josta välitän, mutta jo pitkään on tuntunu että meidän suhde on muuttunu enemmänki kaverilliseksi. ei oo vaan enää "sitä jotain" ts. kipinää. ja tää ei johdu mun ihastumisesta, vaan suhde on ollut tällänen mun puolelta jo paljon paljon pidempään... ehkä about vuoden verran. poikaystäväni tunteista en saa selvää kun se ei puhu mitään. tuntuu, että se välittää musta paljon, niinku mäkin siitä, mutta rakkaudesta en tiä. se ei oo koskaan sanonut oma-aloitteisesti, että rakastais mua (paitsi humalassa). me nähdään vaan viikonloppusin, mutta en usko että sekään on varsinainen syy suhteen viilenemiseen, mulla on aiemminki ollu kaukosuhteita. eikä olla mitään teinejä. oon 24, mies vanhempi ja ollaan seurusteltu 2 vuotta
ja siten asian ytimeen: mitä teen sen ihastukseni kanssa? meillä on ollut flirttiä mut ei mitään vakavampaa. mies on sinkku.
kai tää mun touhu on sitten sitä poikakaverin henkistä pettämistä kun ajattelen ihastustani joka päivä! fyysistä pettämistä en hyväksy missään nimessä, joten toki teen ratkaisuni nykyisen suhteeni osalta jos miestä alan vaihtamaan seuraavaan, oli se seuraava sitten tämän ihastukseni kanssa seurustelu tai joku muu suhde jossain tulevaisuudessa.
tässäpä tätä tarinaa kerrakseen. jos joku haluaa kommentoida, niin lueskelen mielelläni.
huh, kun taas helpotti, kun sai kirjoittaa mietteitään pois pään sisältä.
ja siten asian ytimeen: mitä teen sen ihastukseni kanssa? meillä on ollut flirttiä mut ei mitään vakavampaa. mies on sinkku.
kai tää mun touhu on sitten sitä poikakaverin henkistä pettämistä kun ajattelen ihastustani joka päivä! fyysistä pettämistä en hyväksy missään nimessä, joten toki teen ratkaisuni nykyisen suhteeni osalta jos miestä alan vaihtamaan seuraavaan, oli se seuraava sitten tämän ihastukseni kanssa seurustelu tai joku muu suhde jossain tulevaisuudessa.
tässäpä tätä tarinaa kerrakseen. jos joku haluaa kommentoida, niin lueskelen mielelläni.
huh, kun taas helpotti, kun sai kirjoittaa mietteitään pois pään sisältä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Yleensä ihmiset käyttävät teini-sanaa kuvaillessaan alle 20v nuorukaista. Mutta teini voi olla myös iäkkäämpi henkilö....
No, minäpä vastaan, vaikken oikein tiedä osaanko auttaa.
Itse olin hyvin ihastunut erääseen mieheen, vaikka seurustelinkin. Suhteeni poikaystävään oli hyvä; hän kertoi usein, kuinka paljon minua rakasti ja kuinka tärkeä olin hänelle. Itse en kuitenkaan tuntenut aivan samoin, vaan ihastuminen vei voiton ja tein päätökseni: jätin poikaystäväni. Toki eroamiseen oli muitakin syitä kuin vain tuo ihastuminen.
Nyt sinkkuna ollessani, se tyyppi, johon olin ihatunut seurustellessani, ei enää kiinnostakaan minua - ihmeellistä. Neuvoisin siis sinuakin miettimään ja harkitsemaan tarkkaan ennen kuin teet mitään ratkaisuja. Ihatuminen on vain ohi menevä tunne. Harkitse tarkaan, onko sen takia järkeä lopettaa parisuhdetta. Enkä itse usko, että missään suhteessa on koko ajan sitä "kipinää"; se häviää ajan myötä, kun asiat muuttuvat arkisemmiksi jne.
Toivottavasti saat asiat selviämään! :)
Olethan sä ollut siihen poikaystävääsikin joskus ihastunut. Sä olet näemmä sitä sorttia joka ihastuu ja kyllästyy. Se voi siis tapahtua kenen kanssa tahansa. Pistät sen äijäs seinää vasten, ja sanot suoraan missä mennään, ja jos ei muutosta tule, niin jätät hänet.