kun ei ole miestä, ei tarvitse pettää, eikä tulla petetyksi, tässäpä yksineläjän hyviäpuolia..;)
Olen uskollinen
itselleni
7726
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Säälittäviä peitetarinoita ainoastaan nuo tuollaiset. Mutta sen sijaan se on totta, että jokainen saa jonkun, mikäli vain haluaa. Kukaan ei jää siis yksin. Ihmisellä on ollut tavallaan oma päätös jäädä yksin... Tällä tarkoitan sitä, että jos ei ihminen yritä mitään, niin kuinka voisi sitten myös saada mitään aikaiseksi? Eihän mitään tapahdu itsestään. Mies ei tipu taivaalta kenenkään naisen syliin (se vasta ihanaa olisikin!! =)), vaan itse täytyy kävellä miehen luokse ja kysyä häntä esim. kahville. Ei siinä muu auta. "Yrittänyttä ei laiteta". Aina löytyy joukosta joku, joka suostuu ja lopulta myös ihastuukin Sinuun (ja aloittaa kanssasi yhteisen elämän). Tämä ei ole kaunistelua, vaan se on kaunistelua että uskottelee itselleen yksin jäämisessä olevan jotain hyvää! Ei tietenkään ole. Täytyyhän se nyt sentään edes myöntää...
Miten sinä voit olla niin varma toisen puolesta, että yksin ei ole hyvä?
Taidat olla aikas tyhmä. Niin se varmaan on... Täytyyhän sen olla niin... Eikö vain?
Minä olen ollut eron jälkeen 8v. yksin ja jos joku sopiva tulee vastaan, jonka kanssa seurustella, niin mikäs ettei. Välissä on suhteita toki ollut, mutta tuskinpa minä enään esim. muutan kenenkään kanssa asumaan. Sen täytyisi olla sit "SE OIKEA". Ja niitä taitaa olla harvassa. Mukava minusta on yksin asua ja olla yksin. Kavereita, sukulaisia ja tuttuja piisaa, joten totaalisen yksin en kuitenkaan ole.
Miehen kanssa en ala olemaan vaan sen vuoksi, että kunhan on joku.
Ottiko sydämmestä?
Olen samaa mieltä. Nyt yli 50-vuotiaana uskaltaa jo vapaasti elää siten kun tuntee parhaaksi. Uskokaa vaan huviksenne..yksin eläessä on paljon hyviä puolia. Toisaalta..minäkin olen uskottomuuden takia aina suhteeni joutunut päättämään, joten kai niilläkin on jotain vaikutusta tähän olotilaani.
Kannattaa yrittää vaan niin kauan, kunnes se sopiva mies sitten osuu kohdalleen. Ja jättää ne p*skasuhteet taakseen... sellaista se elämä on. Koettelemuksia riittää jokaisella.
Huonoa ihmissuhdetta ei todellakaan kannata pitää yllä "varalla" jos joskus löytyisi parempi. Sellainen syö liikaa, kuluttaa. Yksin on todellakin parempi kuin huonossa suhteessa!
kannata yksinäisyyden takia ottaa ketä vaan!Huh,itse olen elänyt parisuhteessa 30 vuotta mutta erosin joku aika sitten.Milloinkaan en ole ollut niin yksin kun edellisessä parisuhteessa vasta nyt osaan elää sillä joka päivä tunnen itseni paremmin ja olen helpottunut että viimeinkin tajusin lähteä.
Yksineläminen tietenkin oli aluksi vaikeaa ja varsinkin viikonloput mutta nyt tuntuu ihan hyvälle ja jopa sille:voinko enää saman katon alla elää kenenkään kanssa.
Kannattaa yrittää uusia ihmissuhteita niin kauan, kunnes joku niistä tärppää. Jos huomaa, että nykyinen suhde on surkea eikä asialle mahda kumpikaan mitään, niin sitten vain kumppani pihalle ja uuteen tutustumaan. Sitä minä tarkoitin.
Vastakohtana voisi olla se, että jää kokonaan yksin eikä uskalla kehenkään tutustua, kun pelkää joka tapauksessa pettyvänsä. Niinpä onkin hyvä muistaa, että ihmiset ovat aina yksilöllisiä eikä kenenkään käytöstä voi ennakoida jonkun edellisen kumppaninsa käytöksestä.