Vanhemmassa keskustelussa "24 sinkkumies kyselee" väittää nimimerkki 'Oletko tyhmä' näin:
-lainaus alkaa-
100 vs 105. Totta. Kun sitten muistetaan, että miehillä on enemmän todella vaikeita kehityshäiriöitä ja perinnöllisiä sairauksia jotka käytännössä estävät seurustelun, ehkä loppupeleissä 100 vs 102? Ja useimmat miehet eivät seurustele monen naisen kanssa yhtä aikaa. Prosenttilukuja en lähde arvioimaan, mutta pitää huomioida että monilla nk. toisilla naisilla on myös mies kotona. Ja osa näistä jutuista on pelkkää seksiä, jopa yhden illan tai viikon juttuja jotka päättyvät kun mies jää kiinni kakkoselle, ykköselle tai molemmille.
Tutkimusten mukaan 2% suomalaisista ei ole kokenut yhdyntää 30 ikävuoteen mennessä. Hieman alle prosentti jää seksuaalisesti kokemattomiksi. Myös muiden tutkimusten mukaan ilman ainuttakaan parisuhdetta kokeneiden määrä on loppupeleissä varsin pieni. Ongelman - ja tätä kautta havainnollisen vääristymän - saattaa aiheuttaa se, että yleensä miesporukoissa joko kaikki ovat niitä joilla on naisjuttuja tai sitten niitä joilla niitä ei ole. Mutta esimerkiksi omalla työpaikallani on tasan yksi mies joka ei elä naisen kanssa yhdessä ja hänkin on ollut parisuhteessa, lapsiakin on. Työpaikan ulkopuolelta tiedän yhden aikuisen miehen, josta voin melko varmasti sanoa, ettei hän ole ikinä seurustellut. Ja pelottavaa kyllä, pyörin ihan tavallisissa porukoissa, iso osa tuttavistani on nk. "nörttejä". Pitäisin huomattavan paljon todennäköisempänä sitä, että näillä naisen puutteesta kitisevillä miehillä tai miehen puutteesta kitisevillä naisilla ei ole tuttavapiiriä johon kuuluisi molemman sukupuolen edustajia. Tuttavia on, jotka tuskin tuntevat ketään toisen sukupuolen edustajaa. Se on sääli ja se estää pariutumista, muttei tarkoita sitä etteikö naisissa olisi samanlaisia tapauksia.
-lainaus loppuu-
Missä ovat perusteesi noille arvioillesi? Saisiko pari viittausta lähdetutkimuksiisi, vai ovatko nuo saatu, niin kuin hyvin vahvasti epäilen, ns. 'stetson-menetelmällä'?
Parisuhteessa (avo/avioliitto) ei koskaan elämänsä aikana ole n. 10 % suomalaisista. Tuo määritelmä ei tietysti täysin takaa kokonaan seurustelemattomuutta, mutta olen aika varma, että miehillä tuo suurimmaksi osaksi tarkoittaa juuri sitä. Tieto löytyy tutkimuksesta 'Tarvitseeko minua kukaan? Keski-ikäiset yksineläjät perhekeskeisessä yhteisössä' ja tiivistelmä asiasta:
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/tiede/29014.html
Syntymien suhteessa olet oikeassa, 100 naista / 105 miestä.
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html
Yhdynnän kokemisesta en löytänyt tuon kummempaa tietoa kuin
http://www.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/simple/0,2702,h-1985_a-29254,00.html
mikä sanoo aikuisista yhdyntää kokemattomaksi 3%. Taas olen aivan varma, että "aikuiset" ovat keskimäärin paljon vanhempia kuin 30 -vuotiaita. Epäilemättä Osmo Kontulan ja Elina Haavio-Mannilan tästä tai muista tutkimuksista löytyy tarkempaa tietoa, osaisiko joku antaa paremman linkin tiivistelmään tai tutkimukseen? Ja 90 - luvun lopulla uutisoitiin armeijan tutkimuksesta, että alokkaista (keskimäärin siis varmaan n. 20 -vuotiaita) kolmasosa oli kyselyssä sanonut olevansa seksuaalisesti kokemattomia (myönnän, linkkiä en löytänyt), ja myöhemminkin on puhuttu kolmasosasta - puolesta. Voisin väittää, että kymmenessä vuodessa prosentti ei todellakaan tipahda kahteen. Oma arvio voisi olla, että 30 -vuotiaista miehistä saattaisi olla 5 - jopa 15 % seksuaalisesti kokemattomia.
Lisäksi mainitsit havainnollisen vääristymän, miesporukoista. Miesporukoissahan, varsinkin kun osa porukasta on vähänkin tuntemattomampia, kuten esimerkiksi työkaverit, opiskelukaverit jne., ainahan kaikki ovat hyvin kokeneita. Korkeintaan se nuorin kyselee muilta naisista. Kuitenkin, kuinka monet olet todella nähnyt selkeän tyttöystävän seurassa? Itse väittäisin, että suht varmasti satunnaisesti valitussa 30 hengen miesporukassa on 1-4 kokematonta miestä.
Lisäksi asuinpaikka vääristää varmasti mutu -tuntumia. Itse voin kokemuksesta todistaa, että se mikä ei tuntunut maaseudulla kelpaavan yhdellekkään naiselle, saattaa saada ainakin pääkaupunkiseudulla illan mittaan useita iskuyrityksiä naisten puolelta. Täällä vastaan tulee usein sormuksellisia kavereita, joista arvelisin, että tuolla olisi helvetillisiä vaikeuksia löytää tyttöystävä asuessaan maalla (enemmän miehiä suhteessa naisten määrään). Alkuperäinen helsinkiläinen voi varmaan sanoa samaa toisinkin päin, mutta oma näkemys on, että jo yksinomaan treffeillä käynti on täällä paljon tavallisempaa.
Sitä koko aikuisiän seksuaalisesti kokemattomien miesten määrää en lähde arvioimaan, muuten kuin että uskoakseni tuo alle yksi prosenttia on selkeästi alakanttiin. Ja olen varma siitä, että suurella osalla näistä ylempänä määriteltyä parisuhdetta kokemattomista miehistä se kokemus jää pelkästään maksullisiin seuralaisiin.
Muilla (perusteltuja) mielipiteitä? Tutkimuksia?
-lainaus alkaa-
100 vs 105. Totta. Kun sitten muistetaan, että miehillä on enemmän todella vaikeita kehityshäiriöitä ja perinnöllisiä sairauksia jotka käytännössä estävät seurustelun, ehkä loppupeleissä 100 vs 102? Ja useimmat miehet eivät seurustele monen naisen kanssa yhtä aikaa. Prosenttilukuja en lähde arvioimaan, mutta pitää huomioida että monilla nk. toisilla naisilla on myös mies kotona. Ja osa näistä jutuista on pelkkää seksiä, jopa yhden illan tai viikon juttuja jotka päättyvät kun mies jää kiinni kakkoselle, ykköselle tai molemmille.
Tutkimusten mukaan 2% suomalaisista ei ole kokenut yhdyntää 30 ikävuoteen mennessä. Hieman alle prosentti jää seksuaalisesti kokemattomiksi. Myös muiden tutkimusten mukaan ilman ainuttakaan parisuhdetta kokeneiden määrä on loppupeleissä varsin pieni. Ongelman - ja tätä kautta havainnollisen vääristymän - saattaa aiheuttaa se, että yleensä miesporukoissa joko kaikki ovat niitä joilla on naisjuttuja tai sitten niitä joilla niitä ei ole. Mutta esimerkiksi omalla työpaikallani on tasan yksi mies joka ei elä naisen kanssa yhdessä ja hänkin on ollut parisuhteessa, lapsiakin on. Työpaikan ulkopuolelta tiedän yhden aikuisen miehen, josta voin melko varmasti sanoa, ettei hän ole ikinä seurustellut. Ja pelottavaa kyllä, pyörin ihan tavallisissa porukoissa, iso osa tuttavistani on nk. "nörttejä". Pitäisin huomattavan paljon todennäköisempänä sitä, että näillä naisen puutteesta kitisevillä miehillä tai miehen puutteesta kitisevillä naisilla ei ole tuttavapiiriä johon kuuluisi molemman sukupuolen edustajia. Tuttavia on, jotka tuskin tuntevat ketään toisen sukupuolen edustajaa. Se on sääli ja se estää pariutumista, muttei tarkoita sitä etteikö naisissa olisi samanlaisia tapauksia.
-lainaus loppuu-
Missä ovat perusteesi noille arvioillesi? Saisiko pari viittausta lähdetutkimuksiisi, vai ovatko nuo saatu, niin kuin hyvin vahvasti epäilen, ns. 'stetson-menetelmällä'?
Parisuhteessa (avo/avioliitto) ei koskaan elämänsä aikana ole n. 10 % suomalaisista. Tuo määritelmä ei tietysti täysin takaa kokonaan seurustelemattomuutta, mutta olen aika varma, että miehillä tuo suurimmaksi osaksi tarkoittaa juuri sitä. Tieto löytyy tutkimuksesta 'Tarvitseeko minua kukaan? Keski-ikäiset yksineläjät perhekeskeisessä yhteisössä' ja tiivistelmä asiasta:
http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/tiede/29014.html
Syntymien suhteessa olet oikeassa, 100 naista / 105 miestä.
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html
Yhdynnän kokemisesta en löytänyt tuon kummempaa tietoa kuin
http://www.soneraplaza.fi/ellit/artikkeli/simple/0,2702,h-1985_a-29254,00.html
mikä sanoo aikuisista yhdyntää kokemattomaksi 3%. Taas olen aivan varma, että "aikuiset" ovat keskimäärin paljon vanhempia kuin 30 -vuotiaita. Epäilemättä Osmo Kontulan ja Elina Haavio-Mannilan tästä tai muista tutkimuksista löytyy tarkempaa tietoa, osaisiko joku antaa paremman linkin tiivistelmään tai tutkimukseen? Ja 90 - luvun lopulla uutisoitiin armeijan tutkimuksesta, että alokkaista (keskimäärin siis varmaan n. 20 -vuotiaita) kolmasosa oli kyselyssä sanonut olevansa seksuaalisesti kokemattomia (myönnän, linkkiä en löytänyt), ja myöhemminkin on puhuttu kolmasosasta - puolesta. Voisin väittää, että kymmenessä vuodessa prosentti ei todellakaan tipahda kahteen. Oma arvio voisi olla, että 30 -vuotiaista miehistä saattaisi olla 5 - jopa 15 % seksuaalisesti kokemattomia.
Lisäksi mainitsit havainnollisen vääristymän, miesporukoista. Miesporukoissahan, varsinkin kun osa porukasta on vähänkin tuntemattomampia, kuten esimerkiksi työkaverit, opiskelukaverit jne., ainahan kaikki ovat hyvin kokeneita. Korkeintaan se nuorin kyselee muilta naisista. Kuitenkin, kuinka monet olet todella nähnyt selkeän tyttöystävän seurassa? Itse väittäisin, että suht varmasti satunnaisesti valitussa 30 hengen miesporukassa on 1-4 kokematonta miestä.
Lisäksi asuinpaikka vääristää varmasti mutu -tuntumia. Itse voin kokemuksesta todistaa, että se mikä ei tuntunut maaseudulla kelpaavan yhdellekkään naiselle, saattaa saada ainakin pääkaupunkiseudulla illan mittaan useita iskuyrityksiä naisten puolelta. Täällä vastaan tulee usein sormuksellisia kavereita, joista arvelisin, että tuolla olisi helvetillisiä vaikeuksia löytää tyttöystävä asuessaan maalla (enemmän miehiä suhteessa naisten määrään). Alkuperäinen helsinkiläinen voi varmaan sanoa samaa toisinkin päin, mutta oma näkemys on, että jo yksinomaan treffeillä käynti on täällä paljon tavallisempaa.
Sitä koko aikuisiän seksuaalisesti kokemattomien miesten määrää en lähde arvioimaan, muuten kuin että uskoakseni tuo alle yksi prosenttia on selkeästi alakanttiin. Ja olen varma siitä, että suurella osalla näistä ylempänä määriteltyä parisuhdetta kokemattomista miehistä se kokemus jää pelkästään maksullisiin seuralaisiin.
Muilla (perusteltuja) mielipiteitä? Tutkimuksia?
Vastaukset 3
Vanhimmat
"mikä sanoo aikuisista yhdyntää kokemattomaksi 3%."
City-lehden "Aikuinen neitsyt" - artikkelissa viitattiin tutkimukseen jonka mukaan 2% yli kolmekymmenvuotiaista on seksuaalisesti täysin kokemattomia.
Henk koht suhtaudun tosin tämäntyyppisiin kyselyihin vähän epäillen. 2% mahtuu jos jonkinlaista tallaajaa, esimerkiksi skitsofrenian osuus väestöstä on 1%. Järkevämpää lienisi tehdä tilasto nk. normaaleista ihmisistä, mutta tällaista ei liene tehty. Esim. Kontula ei mainitse missään onko mm. vaikeavammaiset tai seksuaalisesti täysin haluttomat / kyvyttömät jätetty luvusta pois.
"Tieto löytyy tutkimuksesta 'Tarvitseeko minua kukaan? Keski-ikäiset yksineläjät perhekeskeisessä yhteisössä' ja tiivistelmä asiasta:"
Olen kyllä tutustunut tutkimukseen. Sanothan, oliko tämä sama tutkimus, jota Hesarissakin siteerattiin yhtenä tuloksena, että sinkkunaiset ovat koulutettuja menestyjiä, sinkkumiehet työttömiä juoppoja (hieman kärjistäen).
"Kuitenkin, kuinka monet olet todella nähnyt selkeän tyttöystävän seurassa?"
Tuttavista ja ystävistä jokaisen, työkavereista vissiin yhden. Tosin epäilen vahvasti, että kuvat häistä ja lapsista työhuoneen seinällä eivät ole väärennettyjä.
"Syntymien suhteessa olet oikeassa, 100 naista / 105 miestä."
Ja miehillä on enemmän kehityshäiriöitä kromosomirakenteesta johtuen, olen muuten siinäkin oikeassa! Kannattaa katsoa esim. kehitysvammaliiton sivulta, ellei usko.
"kolmasosa oli kyselyssä sanonut olevansa seksuaalisesti kokemattomia"
Tämä ei ole mikään yllätys. Naisista samankaltaista tutkimusta ei varmasti ole tehty, mutta koska tyttöjen murrosikä alkaa paria - kolmea vuotta poikien murkkuikää aiemmin ja tytöt tästä johtuen yleensä tapailevat vanhempia miehiä, seksielämä alkaa kartoitusten mukaan tytöillä keskimäärin parisen vuotta aiemmin. Tähän ei ole linkkiä, juttua käsiteltiin eräällä opinahjoni (lääkis) kurssilla.
Intissä tehdystä tutkimuksesta pitää vielä huomioida pari seikkaa: vapaaehtoisten (esim. uskonnollisista syistä) seksistä pidättyvien osa ja homoseksuaalien osa. Homoseksuaaleja on miehissä enemmän kuin naisissa. Prosentuaalisesti, siis. Tämän voit tarkistaa itse, varma muistikuva, laiska googlettaja.
"Alkuperäinen helsinkiläinen voi varmaan sanoa samaa toisinkin päin, mutta oma näkemys on, että jo yksinomaan treffeillä käynti on täällä paljon tavallisempaa."
Maalla on vähemmän naisia ja kaupungissa vastaavasti enemmän. Big deal. Maalla ollaan muutenkin varmaan keskimäärin konservatiivisempiä (veikkaus).
Aihehan lähti alunperin siitä, kuinka paljon helpompaa naiselle on löytää kumppani kuin miehelle. Koska heteroseksuaalisesti suuntautuneita ei-vammaisia miehiä ja naisia on suurinpiirtein yhtä paljon (lue perustelut ylempää) parisuhteen löytäminen tuskin on miehelle yhtään vaikeampaa kuin naiselle.
Koska miehet tunnetusti naivat alempaan sosiaaliluokkaan (voit vilkaista sitä yhtä omaa linkkiäsi tutkimuksesta), monet "helmet" eli koulutetut, itsestään huolta pitävät naiset jäävät yksin. Pitäisikö heidän ottaa joku epäsiisti juoppo, vai mitä pitäisi tehdä?
City-lehti: (netistä luettuna) jos tarkoitat numeron 24/2005 artikkelia 'Selibaatti' 39-vuotiaasta Matista, ainakin siinä viittaukset olivat surkeita, ei mainintaa mikä tutkimus. Mutta jos tutkimus on ollut juuri näitä Cityn omia, tiedät kyllä itsekin sen pätevyyden: mm. rajattu vastaajaryhmä (nettikäyttäjät, jotka ovat olleet riittävän kiinnostuneet vastaamaan), kysymykset mahdollisesti tasoa "koska sait viimeksi suuseksiä a)yli tunti b) yli viikko c) yli kuukausi d) yli vuosi /sitten" (mitäs kokemattomana vastaat?), ja varsinkin kokemattomien innokkuus vastata seksikyselyihin, joissa voi antaa kaksi vastausta, iän ja partnereiden lukumäärän.
Tarvitseeko jne. hesarissa: paljon mahdollista. Mielestäni kyllä kannattaisi yrittää tutkia, kumpi oli ennen, muna vai kana? Ovatko miehet olleet ensin työttömiä juoppoja, jonka takia naisettomia, vai ensin naisettomia, josta syystä tulleet välinpitämättömiksi?
Voithan olla sattunut juuri työhön ja tuttavapiiriin, jossa kokemattomia ei ole. Itse olen viime vuosina vaihtanut työpaikkaa vuoden - puolentoista välein (aina oma valinta) 3 kertaa, ja itseä kyllä mietityttää, kuinka paljon aina löytyy sormuksettomia alle 40 v. miehiä, jotka eivät koskaan mainitse tyttöystäviään tai exiään. Rakkikoirat tunnistavat kaltaisensa.
Kehitysvammaliiton sivuilta löytyi tieto, että kelan rekisterien mukaan Suomessa on n. 30 000 (0,6%) kehitysvammaisia. Eli heidän määränsä ei paljoakaan vaikuta lukuihin.
En tiedä varmasti, mutta käsittääkseni se intin tutkimus ei kylläkään keskittynyt seksuaaliseen suuntautumiseen. Eli se mitä haen takaa, miten homoseksuaalisuus vaikuttaa seksuaaliseen kokemattomuuteen? Muutenkin homoseksuaalien osuus väestöstä on aika epäselvä, mm. syistä, mitä wikipedia kertoo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Homoseksuaalisuus
Tavallisestihan esitetään vajaan 10 % osuutta väestöstä, 7-8 taitaa olla usein käytetty luku.
Jep, maalla ollaan keskimäärin konservatiivisempia & se naispula (ne n. 20 v naiset lähtevät kaupunkeihin), minkä takia siellä miehissä sitä "käymätöntä korpimaata" on isompi osuus.
Ja se alkuperäinen aihe: lainaus "Tarvitseeko ..." -tutkimuksesta:
Yksinelävien miesten ja naisten välillä on eräänlainen kulttuurinen kuilu. Tutkimukseen osallistuneet naiset toivovat miehiltä yleensäkin muun muassa hyviä keskustelutaitoja ja kulttuurista sivistystä. Haastatellut miehet sen sijaan eivät aseta naisille erityisiä vaatimuksia.
'Muun muassa'. Hohhoijaa. Sama homma kertautuu toisensa jälkeen täällä netissäkin. Naiset etsivät 1) kiinnostavaa miestä 2) joka olisi kiinnostunut minustakin. Miehistähän aika pitkälle pätee tämä 20/80 -sääntö, ja jollei kuulu tähän 20 %:n, pätee tämä: miehet etsivät 1) naista, joka olisi kiinnostunut minustakin 2) joka olisi edes siedettävä.
Sehän vaatii, jolla on enemmän siihen varaa.
Vaikea todellakin sanoa, mitä tehdä, mutta mitä sitten olet itse mieltä, kummalla ovat isommat ongelmat pariutumisessa: "helmellä", jolla kohta 1 ei oikein täyty, vai tavismiehellä, jolla myöskään kohta 1 ei täyty?
"Mutta jos tutkimus on ollut juuri näitä Cityn omia,"
Ne olivat haastatelleet siihen jotain väestöliiton asiantuntijaa.
"Ovatko miehet olleet ensin työttömiä juoppoja, jonka takia naisettomia, vai ensin naisettomia, josta syystä tulleet välinpitämättömiksi?"
Tuotapa tuota... Jos puhutaan täysin rappiolla olevasta ihmisestä, tällä on todennäköisesti enemmän kuin yksi ongelma mikä ajaa rappiolle. Pelkkä naisettomuus tuskin on kenelläkään syy. Sen sijaan läheisten ihmissuhteiden puute, taipumus masennukseen ja syrjäinen asuinpaikka voivat olla riittävät syyt. Mt-ongelmat ja syrjäytyminen eivät kehity yhdestä asiasta kuin aniharvoin: lue alan kirjallisuutta niin huomaat (ymmärräthän, että tästä asiasta ei ole mitään yksittäistä tutkimusta, mutta moni psykiatrian ja psykologian alan teos mainitsee kattavasti mm. syrjäytymisen ja mt-ongelmien kehityshistoriasta).
"Voithan olla sattunut juuri työhön ja tuttavapiiriin, jossa kokemattomia ei ole."
En ole sanonut niin. Olen sanonut, että tuttavapiirissäni on yksi ihminen josta tiedän täysin varmasti ettei hän ole ikinä seurustellut. Kaksi sellaista on, joista en tiedä 100% varmasti mutta toisesta olen ymmärtänyt että takana on avoliitto. Ai niin, ja yksi nainen joka on nk. "aikuinen neitsyt". Tosin täytyy tunnustaa, että tapanani ei todellakaan ole udella sinkkututtaviltani seuraelämästä, kertokoot jos ovat kertoakseen. Paljon sellaisia miehiä ja naisia tunnen kyllä, jotka ovat alkaneet seurustella ensi kerran vakavasti lähempänä kolmeakymmentä.
"Eli heidän määränsä ei paljoakaan vaikuta lukuihin."
Mutta mutta, kromosomihäiriöt, tietyt mt-ongelmat ja esim. tarkkaavuushäiriöt ovat pojilla ja miehillä yleisempiä. Pojat ovat myös onnettomuusalttiimpia joten uskaltaisin väittää että pojissa ja miehissä on enemmän esim. halvaantuneita kuin naisissa. Kokonaisuutenahan seksistä ja seurustelusta täysin syrjäytyneet ovat joka tapauksessa melko marginaalinen ryhmä. Se on yksilön tragedia, mutta oikeastihan ei ole tietoa paljonko yksinäisyys johtuu sellaisista tunne-elämän ongelmista jotka estävät suhteiden luomisen.
Homoseksuaaleista sen verran, että monet tulevat nk. kaapista ulos vasta pitkälle intin jälkeen ja lesboja on vähemmän kuin homoja. En osaa sanoa, miten intin kysymys on muotoiltu, mutta jos kysymys on ollut "oletko harrastanut seksiä naisen kanssa" vastaus lienee monilla homoseksuaaleilla ei. Intissä on myös uskonnollisista piireistä kotoisin olevia henkilöitä, jotka voivat vakaumuksellisista syistä kieltäytyä seksistä ennen avioliittoa. Kaikki eivät tällaisista asioista edes puhu, koska friikin maine saattaisi kasvaa.
"Sehän vaatii, jolla on enemmän siihen varaa."
Ei välttämättä. Luulisin, että naisen on ikään kuin hyväksyttävämpää olla yksin. Jos sopivaa miestä ei löydy niin sitä ei löydy. Moni sisarusten keskellä varttunut lienee huomannut kuinka vanhemmat ovat huomattavan kiinnostuneita tytön poikaystäväehdokkaista kun pojan tyttöystävältä vaaditaan se, että näyttäisi edes suurinpiirtein ihmiseltä ja synnyttäisi jälkeläisiä. :=) Tytöillä on paljon kovempi paine löytää "kunnon" mies kuin pojilla löytää "kunnon" tyttö. Ihmettelin itse, että vanhempani eivät saaneet shokkia naidessani (kylläkin hyvätuloisen) duunarin vaikka itse olen vähää vaille lääkäri.
"Vaikea todellakin sanoa, mitä tehdä, mutta mitä sitten olet itse mieltä, kummalla ovat isommat ongelmat pariutumisessa: "helmellä", jolla kohta 1 ei oikein täyty, vai tavismiehellä, jolla myöskään kohta 1 ei täyty?"
Molemmilla.