Miten vietnamilaiset (nuoret) suhtautuvat länsimaisiin Vietnamin sota -aiheisiin elokuviin?
Kannattaako edes ehdottaa elokuvaa Ilmestyskirja nyt - Redux?
Kannattaako edes ehdottaa elokuvaa Ilmestyskirja nyt - Redux?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Osaako joku vietnamilaisten kanssa elävä vastata tuohon?
Minun mielestäni Ilmestyskirja ei ole niinkään Vietnam elokuva kuin matka pimeyden ytimeen. Tosin Redux versio on selvästi lähempänä itse sotaa.
Realistisin Vietnam elokuva on kai Platoon. Ainakin kun näin sen juuri armeijasta tulleenna, niin se tuntui todella uskottavalta mitä taas esimerkiksi Full Metal Jacket ei ollut.
Kerran Vietnamissa käyneenä havaitsin sen kumman jutun, että menneet sodat eivät kiinnosta niitä ihmisiä ollenkaan. Sinänsä asia on vähän kummallinen, maahan on viimeisen sadan vuoden aikana ollut sodassa Japanin, Kiinan, Yhdysvaltojen, Ranskan ja Kamputsean kanssa ja käytännössä voittanut ne kaikki. Luulisi kansallisylpeyden olevan sen jälkeen korkealla mutta sotajuttuja ei kukaan siellä tunnu haluavan muistella. Sota ei kai ole oikeasti hauskaa.
Vietnamissa sodan jäljet näkyvät edelleen selvästi monin paikoin, ja esim. Cu Chin tunneleita esitellään suurille määrille turisteja ja kyllä sodista puhutaan muutenkin.
Toisaalta valtaosa vietnamilaisista on alle 25- vuotiaita, joten ei heillä paljoa muisteltavaa sodista ole.
Itse olen katsonut useita amerikkalaisia sotaelokuvia - jotka käsittelevät nimen omaan Vietnamin - sotaa mm. vietnamilaisen tyttöystäväni hänen veljiensä kanssa. Ainakin O. Stonen tuotannosta Platoon, Syntynyt 4. heinäkuuta ja Taivas&Maa on tullut yhdessä katsottua. Lisäksi Sodan arvet, jokin yksi Rambo-elokuva (se missä Rambo oli Vietnamissa, en muista mikä), Full Metal Jacket ja Vietnamin sotaa pikaisesti käsittelevä Spy Game on katsottu samalta sohvalta ja samasta töllöstä.
Ei ole ikinä elokuvan seuraamisen tiimellyksessä tarvinnut pelätä puukoniskuja tai väkivaltaa vieruskaverin taholta, vaikka valkoiset jenkit ovatkin elokuvassa Vietnamin viidakoissa raiskaamassa ja tappamassa porukkaa sekä pistämässä kyliä napalmilla matalaksi. Porukka tuntuu ihan hyvin erottavan elokuvan fiktion todellisuudesta, eikä mitään kaunoja historiasta länsimaita tai valkoista rotua kohtaan ainakaan nuorilla tunnu olevan. Päinvastoin, USA on vietnamilaisten ja muiden aasialaisten mielissä edelleen se mieluisin muuttokohde ja ihailun kohde nro. I. Jotain tunteenpurkauksia elokuvan aikana saattaa esiintyä, tyyliin: "Ovatpa nuo amerikkalaiset sikoja, raiskaavat pikkutyttöjä".
Yleensä elokuvan sankariin, esim. Ramboon, porukka tuntuu samaistuvan ja häntä ihailevan vaikka kaveri lahtaakin maanmiehiä minkä ehtii. Näin se amerikkalainen kulttuuri-imperialismi ja Hollywood-propaganda tekee tuhojaan.
Sodasta vietnamilaisilla tuntuu olevan melko erilaisia ajatuksia, riippuen paljolti henkilön perhehistoriasta. Osa pitää Vietnamin sotaa itsenäisyystaisteluna, jossa Vietnamin kansa voitti vihdoin itselleen vapauden. Osa Suomessa asuvista vietnamilaisista tuttavistani vihaa silmittömästi valtaapitäviä kommunisteja, säilyttävät Etelä-Vietnamin lippuja kaapeissaan ja toivovat jopa Vietnamin kommunistihallituksen kaatamista USA:n tuella. Suurinta osaa tuntemistani vietnamilaisista sota, menneet kärsimyksen vuodet tai edes nykypolitiikka ei kiinnosta lainkaan. Tärkeintä on elää omaa elämää, opiskella, tehdä työtä/tahkota rahaa bisneksellä. Vanhat ihmiset toivovat paluuta kotimaahansa jonain päivänä, oman talon rakentamista ja ainakin haudatuksi tulemista Vietnamin multiin, mutta nuorille Vietnam tuntuu olevan vain eksoottinen lomakohde ja paikka jossa käydä leveilemässä paikallisille länsivaluutalla.
Eli siitä vaan soffalle istumaan yhdessä vietnamilaisten tuttujen kanssa, nuudelikulho kevätkääryleet kylmä olut käden kautta poskeen ja leffasta nauttimaan.
Synnyin vuonna 1985 eli ei mitaan sotakarsimyksia sinansa eika siten pahemmin kaunoja yms.
Aloitin sellaisen kirjan kuin Catfish and Mandala (Andrew Pham) lukemista askettain. Ei ole silleen sodasta suoraan, mutta kuvailee joitain Vietnamin sotaan liittyvia asioita todella hyvin. Lue ja koe millaista se on esim. reeducation campilla.
Vietnamilaiset Vietnamissa ei varmaan ehdi kauheesti sodasta puhua, ylpeilla jne. kun on niin kiire rahan tienaamisessa leipaa varten.
Ja kommunisteja haukkuvien ihmisten kylla pitais ehka kiittaa kommunisteja, silla ilman niita ei varmastikaan olis paasseet mm. Suomeen/ulkomaille. Tietenkin on niita, jotka olivat rikkaita ennen kommunista hallitusta, mutta tiedan ihan liikaa sellaisia vietnamilaisia jotka olivat maalta kotoisin asuessaan viela Vietnamissa.
Entisen Vietnamin eliitti ovat Jenkeissa hyvin koulutettuina, rikkaina - menestyneita. Politiikkaa se vasta onkin taalla. Entisen hallituksen lippu liehuu tuulessa.
Elama jatkuu.