En käsitä mitä nuoret naiset valittavat jos ovat sinkkuja ja synnyttäneitä. Heidän pitäisi ymmärtää etteivät miehet yleensä halua semmoisia naisia jotka ovat yksinhuoltajia. Ainakaan semmoiset miehet joilla ei ole ennestään lapsia, heistä kovin moni tuskin innostuu. En itsekään semmoista halua enkä ole mitenkään ennakkoluuloinen.
Ei ole kivaa jos tyttöystävällä on vieraan miehen kanssa tehty lapsi riesana. Olen myös miettinyt että minkähän takia yksinhuoltajia on nykyään vaikka kuinka paljon? Mielestäni se kertoo jotain naisen moraalista tai oikeastaan sen puutteesta jos on aviottomia lapsia. Ei miehetkään syyttömiä ole mutta jalat voisi pitää ristissä ja housut jalassa vähän kauemmin eikä aloittaa lapsentekoa jos on itsekin vielä lapsi.
Ja vaikka naiset kertoisivat ettei lapsi aiheuttaisi mitään kahden aikuisen suhteelle niin se ei pidä paikkansa. Kyllä se siihen vaikuttaa vaikkei sitä myöntäisikään. Sinkku-sanaa ei myöskään ole sopivaa käyttää jos on jo synnyttänyt. Eronnut on oikea sana.
Vanhemmat miehet jotka ovat itse eronneet ja joilla on itsekin lapsia, he tuskin välittävät vaikka naisystävällä olisi lapsia. En itsekään siinä tilanteessa välittäisi asiasta, mutta nuorena ei halua saada riesaksi muiden miesten aikaansaamia sotkuja.
Ei ole kivaa jos tyttöystävällä on vieraan miehen kanssa tehty lapsi riesana. Olen myös miettinyt että minkähän takia yksinhuoltajia on nykyään vaikka kuinka paljon? Mielestäni se kertoo jotain naisen moraalista tai oikeastaan sen puutteesta jos on aviottomia lapsia. Ei miehetkään syyttömiä ole mutta jalat voisi pitää ristissä ja housut jalassa vähän kauemmin eikä aloittaa lapsentekoa jos on itsekin vielä lapsi.
Ja vaikka naiset kertoisivat ettei lapsi aiheuttaisi mitään kahden aikuisen suhteelle niin se ei pidä paikkansa. Kyllä se siihen vaikuttaa vaikkei sitä myöntäisikään. Sinkku-sanaa ei myöskään ole sopivaa käyttää jos on jo synnyttänyt. Eronnut on oikea sana.
Vanhemmat miehet jotka ovat itse eronneet ja joilla on itsekin lapsia, he tuskin välittävät vaikka naisystävällä olisi lapsia. En itsekään siinä tilanteessa välittäisi asiasta, mutta nuorena ei halua saada riesaksi muiden miesten aikaansaamia sotkuja.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Säästäpä tuo kirjoitus ja lue se ääneen itsellesi 15v päästä----> mahtaisit pitää itseäsi aika fiksuna.
Nainen voi muuten olla nuoresta iästään huolimatta eronnut. Yhteiskunta asettaa jäsenilleen suuntaviivat, tasa-arvo on tuonut mukanaan sen, että naisetkin uskaltavat lähteä kokeilemaan omia siipiään ja tavoittelemaan parempaa elämää. Ihan kuin kaikki miehet olisivat taivaanlahjoja, pah!
Äiti, sinkkuäiti, eronnut ja itsenäinen.
Varsinainen idiootti olet!
Auttaako idiootiksi haukkuminen? Helpottiko oloa? Eikö täällä saa kertoa omia mielipiteitään?
mutta kyllä huomaa kuinka epäkypsä ihminen on alkuperäisen kirjoituksen kirjoittaja, joka puhuu yksinhuoltajien lapsista riesoina ja sotkuina...
Elikä kypsä ihminen on sellainen joka on alentanut rimaa odotuksilleen parisuhdekandidaatin ominaisuuksien suhteen.
Kun vielä samainen "fiksu" ihminen perustelisi jotenkin uskottavasti tämän aloittamansa keskustelun ja mielipiteensä. Kovin ahtaalta vaikuttaa pään sisässä..
SINKKU voi tarkoittaa seuraavia asioita:
Naimaton henkilö, joka ei ole avioliitossa tai muussa vakituisessa parisuhteessa. Sanana "sinkku" on vakiintunut arki- ja puhekieleen ja korvannut mm. vanhanpiian ja -pojan.
Naimaton henkilö on täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole solminut avioliittoa. Naimatonta henkilöä sanotaan myös yksin eläväksi tai sinkuksi (engl. single). Aikaisemmin naimaton tarkoitti myöskin neitsyttä eli impeä, sillä naiminen (naimisiin meno) eli avioliitto oli ainoa hyväksytty tapa menettää neitsyys. Nykyisin myös lesket ja eronneet katsotaan toisinaan naimattomiksi.
Tarkoitatko että useille eri naisille lapsia siittänyt mies on sinkku, mutta yhdelle miehelle lapsen synnyttänyt nainen ei ole sinkku vaan jotain muuta! Siis jos eivät ole aviossa keskenään. Halloo!!
Joo no sinkkuhan on yksinäinen, yksin elävä, itsenäinen. Jos on kakara jo tehty niin omasta kokemuksestani voin sanoa että sen kasvattaminen itsenäinen yksineläminen ovat todellakin kaksi eri asiaa.
Kyllä alkuperäinen kirjoittaja on oikeassa, sinkkuja ovat ne jotka elävät itsenäisesti, yksin ja elättävät vain itsensä!!
Huoltajat, eli myös yksinhuoltajat ovat asia erikseen, siitä on itsenäisyys kaukana!!
Täsä siis jutun logiikka!
Eli jos on huoltaja niin ei ole sinkku.
Eli minä en kun lapsi asuu kanssani
mutta pojan isä kyllä koska asuu omillaan.
Tai ystävättäreni ei koska poikansa kanssa asuu
mutta poikansa isä joka ei asu yhdenkään kolmesta exästä kanssa, jonka kanssa hänellä lapsia on.
Näin siis yhden lapsen äidit eivät ole sinkkuja
mutta miehet joilla on yksi ja kolme lasta sitä ovat...
Äärimmäisen loogista...
vai onko?
Mulla oli avopuoliso, oma asunto kimpassa hänen kanssaan.Hänen kanttinsa ei sitten kaikista lupauksista huolimatta kestänyt, kun syntyi yhteinen lapsi.Mutta, koska ei oltu naimisissa, en koe että olen "eronnut".Olen sinkkunainen, ja minulla on ONNEKSENI ihana lapsi.Toivon ettet ikinä saa lasta RIESAKSESI, luulen että sinä olisit lapselle se riesa tosin.Jokainen mies/poika voi pistää naisen paksuks mut tosimies vaaditaan olemaan isä...Totta on, että vaikeaa on löytää sellainen mies, joka myös rakastaisi lastani.Sen olen tehnyt selväksi, että kenenkään ei tarvitse minua ja lastani elättämään, vain että molempia olisi rakastettava.Ja näitä miehiä on vaikea löytää, kypsiä sellaisia..
Käsitinkö oikein että miehen pitäisi sinun lisäksesi rakastaa myös lastasi? Entä pitääkö miehesi rakastaa myös sukulaisiasi, ystäviäsi ja työtovereitasi? Kypsyyden kanssa ei ole mitään tekemistä sen kanssa rakastaako vierasta lasta vai ei. Kypsyys ei tarkoita sitä että pitäisi sinisilmäisesti hyväksyä kaikki maailman asiat niin kuin ne on.
myös minun lapsiani, niin sitten ei todellakaan tarvitse rakastaa minuakaan!Miehen ei todellakaan tarvitse elättää lapsiani, sen hoidan minä, mutta täytyyhän miehen jollain tapaa kuitenkin välittää niistä lapsistakin, eihän se suhde muuten toimi koskaan.
Jep, kerron tarinani ja en siksi, että valittaisin - mutta vain siksi, että näin saattaa olla tapahtunut muillekkin! Eli Kihlahduin rakkaani kanssa, kun itselläni oli ikää 22v ja olimme "hengailleet" jo useita vuosia ja olimme varmoja jatkosta, jopa haaveilimme yhteisestä lapsesta-sitten, kun se on mahdollista opiskeluiden ja yms jälkeen. Asuimme omassa asunnossa ja vietimme normaalia mukavaa sisältörikasta elämää, jossa molemmat olimme täysillä mukana. Muutimme keskisuomeen ja saimme uusia ystäviä ja kävimme töissä- tuli päivä, kun huomasimme, että emme enään rakasta toisiamme ja erosimme- molemmat pyysivät vuoronperään anteeksi 9 vuotta, jota olimme eläneet ja odottaneet jotain, no tämä oli se odotuksen tulos. Minulle se oli kova paikka ja epäilin jopa, etten löytäisi tämän kaiken jälkeen sopivaa kumppania- tie nousi pystyyn usein ja päivät olivat, kuin aikaa ilman kellon viisareita. No vuoden kahden jälkeen löysin uuden ja rakastuin se oli sellainen "yh", jolla kaksi tenavaa ja oli ollut oikein naimisissakin. No kihlauduin ja ostin talon, sekä päätimme tehdä yhteisen lapsen- minulle sekin oli kova paikka, koska olin luvannut erelliselle kumpanille rakkauteni ja sen vuoksi laitoin silloin joskus hänelle sormeen sormuksen- kauniina kesäisenä päivänä ja olimme täynnä silloin elämää! No minä tässä nyt? Muiden kanssa.....! Ja jos joku tämän lukee niin voin kertoa, että en rakasta tämän nykyisen kihlattuni lapsia, mutta en vihaakkaan! En käyttänyt sanaa "sinkku" hänestä sen paremminkaan, kuin itsestäni erottuani, koska olin jo luvannut..... ja jopa rikoin lupaukseni, jonka olin itselleni tehnyt...? = (lupasin itselleni, että en halua/tee lapsia, en mene naimisiin/kihloihin, en koskaa enään löydä mitään rakkautta, johon voin langeta, kun menetin sen naisen, jota rakastin, joka aina hymyili ja hänen kasvoiltaan jäi näkymään vilpittömyys, avoimuus ja ne hymykuopat) Voi, että rakastin tuota naista ja nyt toista.......tätä se elämä on ja antakaa toistenne olla ja älkää ainakaan "vittuilko" toisillenne näistä asioista, koska ne voivat joskus olla jollekulle henkisestikin raskaita. En itsestänikään olisi aikasemmin luullut, että kirjoitan 3 vuotta eronijälkeen Suomi24 palstalle ja samalla itken muistoille.......
sitten rakastaisikaan niitä lapsia, niin kai sinä edes niistä lapsista välität?Ja tuskin kutsut niitä riesoiksi ja sotkuiksi??
Kuulehan. Kyllä se "valitettavasti" kypsyyttä vaatii, että alat minkäänlaiseen seurustelusuhteeseen naisen kanssa, jolla on lapsia ennestään. Kuten päinvastoinkin tietysti: naiselta vaaditaan kypsyyttä seurusteluun miehen kanssa, jolla lapsia.
Vain kypsä ihminen osaa hyväksyä toisen lapset.
Vain kypsä ihminen tietää, että kunnon äiti/isä hyväksyy uudeksi kumppanikseen vain sellaisen ihmisen, joka täysin hyväksyy ja jopa rakastaa ja huolehtii lapsista. Näin se on ja siksipä me kaikki lasten vanhemmat toivommekin, ettei eteemme astuisi vahingossakaan tuollaisia keskenkasvuisia tolloja, jotka kuvittelevat meidän millään tavalla hylkäävän omat lapsemme hänen takiaan.
Tiedätkö, että lapset kyllä vaistoavat hämmästyttävän hyvin, mitä mieltä vanhemman kumppani heistä on. Sellainen pieni inho ja "vihanpito", mustasukkaisuus lapsesta ja ex:stä tuntuu ERITTÄIN pahalta lapsesta. Sitä me emme voi haluta! Joten - ole hyvä ja unohda kaikki "kandit", joille Luoja on lapsia siunannut!
Niin kaikki osapuolet ovat onnellisia...
No kukaanhan "meistä" ei ole oikea henkilö ketään pilkkaamaan, eihän? Eli pidin sen normaalina tuon kysymyksesi vastauksen ja siksi en koskaan ketään, enkä heitä "kutsu" riesaksi! Mutta tarkoitin tuolla pitällä stoorillani lähinnä inhimillistä ihmistä, joka muuttuu, kun ympäristö sitä vaatii ja rakkauteen ei voi vaaatia- hyväksyminen on aivan eriasia, eikös?
löydän itselleni miehen jolla on lapsia jo ennestään, pystyn kyllä heistä välittämään kuten omistani.
Hienoa, että arvioit itsesi pystyvän siihen! Ja en "väitäkkään", ettei kaikki pystyisi- mutta ongelmana useasti on aika ja muutokset ja todellisuus, joka joskus on erilaista, kuin odotukset ja kuvitelmat, niin itsestään, kuin siitä toisesta! noh! mutta oikeesti näin sen pitääkin olla, kuin sanoit itsestäsi ja minä opettelen koko ajan......
En tiedä johtuuko siitä että olen nainen, joten on sen takia helpompi hyväksyä ne miehenkin lapset.
Toi on taas sellasen kirjotusta joka ei ymmärrä tuon taivaallistakaan elämästä..ainoastaan siitä mikä pyörii oman navan ympärillä, ja se ei todellakaan taida olla paljoa!
Oletko koskaan miettinyt sitä että mies saattaa lähteä sen takia jos vahinko sattuu mutta miksi naisen pitäisi tehdä abortti sen takia koska mies siis on täysi ääliö. Tai että nainen on yksinhuoltaja sen takia koska lapsen isä oli väkivaltainen??
Itse lopetin yli 7 vuotta kestäneen suhteen sen takia koska mies oli niin psyykkisesti kun fyysisestikkkin väkivaltainen. Mutta enpä siinäkään tilanteessa ajatellut itseäni, vaan meidän lasta joka selvästikkin kärsi meidän yhdessä olosta.
Mieti sinäkin ennenku suus aukaset!!!
Eikä todellakaan pidä paikkaansa etteikö miehiä kiinnosta nainen jolla on lapsia vaikka itsellään ei olisikaan. Jos suhteeseen haluaa toisen kanssa on hyväksyttävä se että toinen ei ole vapaa tulemaan ja menemään miten sattuu,sellaiset menot joihin ei lasta voi ottaa mukaan..suunnitellaan erikseen tai silloin jos lapsi mahdollisesti on isänsä luona...itsellä on ainakin joka toinen viikonloppu vapaata.
Jokseenkin nyt vaan kiukustuin tästä kirjotuksesta niin paljon etten enää edes tiedä mitä sanoa..muutakun että hyvää lopputalvea ja iloista kevään ja kesän odotusta kaikille teille joilla ei pipo liikaa kiristä=)
edelliseen kirjoitukseeni.
Ei pidä alkaa seurustelemaan naisen kanssa jos sillä on ennestään lapsia..jos kerran sun egos ei kestä sitä että hänellä on ollut elämää ennen sua..ja tulee olemaan myös sun jälkeenkin!
mieltä!
se pipo kiristää siel toisessa päässä.
On se kumma ettei voida hyväksyä kun omat
mielipiteet.Mitä tekemistä tällä on aikuisuuden
kanssa-ei mitään.
Sinälläänhän toi on ihan fiksu ajatus, keksiä uus
sana erottamaan lapsettomat sinkut jo lapsia
hankkineista. Ihan järkevää
kiristä täällä päässä ollenkaan!
Ja kyllä mä hyväksyn muiden mielipiteet mutta en silloin jos niissä toista ihmistä ei pidetä minkään arvoisena sen takia että on lapsi/lapsia. Se millä nimikkeellä mä olen, sillä ei ole mulle mitään merkitystä...mutta yh-olen ja ylpeä siitä..ja varattukkin vielä ja miehellä on ennestään pieni vauva ja olen luvannut häntä auttaa sen kanssa heti kun vaan lapsi on sen ikäinen että voi olla isänsä luona yötä. Tai vaikka nyttenkin mutta hankalampaa se on koska on vielä rintamaidolla.
Voi sua skorppari eks taas ketään muuta löytäny ku jonkun pienen vauvan isän hehe ei hyvin mee sullakaan.......Ei anna hyvää kuvaa yh:sta
sinäkin selvää asioista ennenku sanot mitään..heidän vauva sai alkunsa niin etteivät seurustelleet keskenään, mutta silti mies välittää lapsestaan..mä en ole kenenkään väliin mennyt enkä vauvan isää vienyt..joten sori että tuotan sulle pettymyksen!
Sinkku on ihminen joka elää yksin, eikä ole minkäänlaisessa parisuhteessa.Sinkulla voi olla lapsia, sillä niiden kanssa eläminen ei tee sinusta varattua, tai parisuhteessa elävää.
Jos en seurustelisi lapsettoman miehen kanssa, minäkin olisin "neljän-lapsen-kahdesti-eronnut-yh-sinkku-äiti". Eli kyllä tässä maassa on niitäkin miehiä joita ei haittaa lapset edellisten kanssa. Ja niillä on elämänarvot ja asenteet just kohdillaan, toisin kuin sinulla.
Ugh, olen puhunut.
oot noin ihanan miehen löytäny???Minä en sitten millään löydä :(.
Suurin osa miehistä ei halua elättää muiden miesten lapsia. Onko heillä väärät arvot ja asenteet? Enpä oikein usko.
Tiesi lapset alusta asti, ja minä olin se joka luulin että ne ovat ongelma :)
Jos alkaa parisuhteeseen naisen kanssa jolla on jo lapset, ei se tarkoita sitä että joutuu elättäjäksi. Lasten isä silti elatusmaksut maksaa....!! Aivan niinkuin käräjäoikeus on määrännyt.
miehillä tosiaan se käsitys että joutuvat elättämään tapaamansa naisen entisestä suhteesta syntyneet lapset????Mihin muinaiseen luuloon te ootte jämähtäny??Nykyään äidit käy töissä ja elättää omat lapsensa lasten omat isät hoitaa lastensa elämiskulut elatusmaksun muodossa.
haista kirjoittaja pitka paska
Yhdyn täysin Skorpparin ja Yh-karhun mielipiteeseen!
Tavallaan ymmärrän ajatuksenjuoksusi. Useimmat tuntemani yh:t jotka seurustelevat, seurustelevat miesten kanssa joilla on myös yksi tai useampi lapsia. Kai se on helpompaa, kun molemmilla on jotain käsitystä lapsiperheen arjesta. Ollaan ikään kuin tasavertaisia tämän asian suhteen. Vai mitä?
En usko, että kovin moni lapseton nainenkaan on halukas seurustelemaan miehen kanssa jolla on lapsia varsinkaan jos lapset asuvat miehen luona. Kyllä lapsiperheen arki on kuitenkin erilaista kuin lapsettoman arki. Ja tosiasia on, että nk. "toisella kierroksella" (30 ) olevilla monilla alkaa jo olla niitä lapsia, joten tuskin tässä on kynnyskysymys asialle. En usko, että kovin monelle itse eronneelle ja lapsia hankkineelle miehelle kumppanin lapset ovat kynnyskysymys. Tiedän eronneita miehiä, jotka jopa pitävät lasta suotavana asiana (helpompaa, kun molemmat tietävät mistä on kyse eikä tule turhia mustasukkaisuus- ym. kohtauksia).
Kuin myös näin, itse eronneena ja nyt yksinhuoltajana. Mieluummin sellaisen miehen kanssa seurustelen, jolla omia lapsia. Tietää perhe-elämästä lasten kanssa. Sinkkumiehet, joilla ei lapsia. Niin eivät oikein tiedä muusta kuin baareista ja biletyksestä! Ei nappaa sellainen tyyppi! Niin, ja mitenkäs eronneet miehet, joilla lapset (vaikkapa 5 kpl) jääneet exän luokse. ovatko he sinkkuja vai mitä :)
Tässä keskustelussa on hyviä (ja huonoja!) kannanottoja molempiin suuntiin, ja sehän tekee keskustelusta mielenkiintoisen.
Ymmärrän osin myös alkup. kirj. ajatuksenjuoksun, vaikka perustelut kannanotolle ovatkin ala-arvoisia. Myös "Nainen täällä" puhuu asiaa. Toisaalta alkup. kirj. ajatuksille on syytäkin vihastua, se osoittaa paitsi kypsymättömyyttä myös surkean kapeaa näkemystä...
Eihän nimitys "sinkku" voi olla lapsesta kiinni, lapsen on voinut saada niin monenlaisen suhteen tuloksena. Ratkaisevaa onkin mielestäni ihmissuhdehistoria... OK, yksin eläneet ovat sinkkuja ja aviosta eronneet eronneita, mutta käyttäisin sanaa eronnut myös pitkän (vaikkapa yli 5v) liitonomaisen suhteen läpikäyneistä, oli heillä sitten lapsia tai ei. Hieman itsekin ihmettelen niitä, jotka avio- tai avoliitossa vuosia oltuaan (oli lapsia tai ei) haluavat erottuaan käyttää itsestään sanaa sinkku. Ovatko he mielestään epäonnistuneet elämässään eron tultua, miksi heille sanalla eronnut on negatiivinen kaiku? Eihän ero merkitse koko elämässä epäonnistumista, ainoastaan kyseinen suhde ei mennyt aivan suunnitelmien mukaisesti.
Mitä seurusteluun "eriparin" historian lapsien suhteen omaavien kesken tulee, siinäkin kai jokaisella on oikeus valita omat kriteerinsä kumppanin etsinnässä. Tosin liian tiukat kriteerit saattavat johtaa muuten vaikka kuinka hyvän ja sopivan kumppanin "menetykseen". Jos esim. alkup. kirj. on sen riskin valmis ottamaan niin that's his own choice...
Summa summarum... jokaisella on kai oikeus käyttää itsestään mitä "arvonimeä" haluavat, kunhan ei syyllisty suoranaiseen valehteluun... Kaikki kun tulee kuitenkin myöhemmin ilmi jos tuttavuus kehittyy pidemmälle.
Muuten, olen itse nelikymppinen avioliitosta ERONNUT ja parin lapsen isä, en siis mielestäni puhdas sinkku vaikka tällä hetkellä vapaana olenkin...
Kokemusta on molemmista "tyyleistä" eli siitä, kun yh:na seurustelee lapsettoman miehen kanssa ja sellaisen, jolla on omiakin tai oma lapsi. Jälkimmäinen on helpompaa, sillä molemmat todellakin ymmärtävät elämän prioriteetteja, joskin uskon, että poikkeuksiakin on myös ensimmäisessä ryhmässä.
Itse tapasin n. kuukausi sitten ihanan ja hieman nuoremman miehen, jolla yksi lapsi, minulla kaksi ja hyvältä tuntuu. :-)
Onnellista kevättä kaikille!
Mulle on aivan yksi lysti olenko sinkku..yksinhuoltaja vai eronnut yksinhuoltaja-sinkku, ei sillä ole minkään valtakunnan merkitystä..olen kuitenkin NAINEN!
Se mikä ainakin mut sai tossa alkuperäisessä kirjoituksessa suutahtamaan..on se..että niinku meillä yksinhuoltajilla ei olisi enää minkäänlaista arvoa..mitäs ei olla pidetty jalkoja ristissä..eli meidän häpeäkö??
Mun lapsi on kuitenki syntyny parisuhteeseen ja erottin vasta pojan ollessa 3.5 vuotias..enkä päivääkään ole katunut..en lapsen saantia enkä myöskään millääntavalla hävennyt sitä että olen yksinhuoltaja!
Voi kun hienoa kuulla, että jollakin onnistaa...
Itse elelen saman toivossa. Ja molemmista "mieslaaduista" kokemusta myöskin.
Täytyy sanoa, että totta turiset: aika vaikeaa on muodostaa suhdetta lapsettoman miehen kanssa. Vaikka kuinka tutustuttaessa hän "pitää kyllä lapsista vaikkei omia olekaan...", niin valitettavasti tuo jää pelkääksi kliseeksi kun juttu etenee. Nyt olen tavannut (vasta pari krt) lapsetonta miestä. Aion edetä erittäin hitaalla vaihteella. Tutustua todella hyvin häneen ja sitten vasta miettiä, olisiko hän oikeasti sellainen, joka tulisi toimeen parin murkkuikäiseni kanssa.
Koska toisena puolenahan asiassa on se, ettei jokainen ole halustaan lapseton. Syitä lapsettomuuteen on monia ja tuo ihminen voi silti olla juuri minulle sopiva... Äh, kunpa senkin tietäisi!
Oikein hyvää jatkoa sulle ja kaikille muillekin lapsellisille!!
Ainakin omassa piirissä "lapselliset" - olivat sitten yhdessä, yksin, lähihuoltajia tai etähuoltajia - ovat hyvin vastuuntuntoista porukkaa lapsiaan kohtaan. Tosiasiahan on, että lapsi ei "muuta mitään" vaan se muuttaa ihan kaiken - toivottavasti tietysti myönteisellä tavalla. Oman kirjoitukseni pointti oli siis, että sellainen jolla on omia lapsia voi olla helpompi ymmärtää "lasten juttuja" ja osallistua lapsen arkeen kun sellaisen, jolla lapsia ei ole. Ja kun uusioperhettä perustetaan, tulokkaat ovat yhtä lailla perheen jäseniä kuin aiemmat mukulat. Ainakin minusta. Varmasti on poikkeuksia, tiedän lapsettomia miehiä ja naisia jotka seurustelevat lapsellisten kanssa ja ihan hyvin ainakin näin ulkopuolisesta sujuu. Kuitenkin jos itsellä on kokemusta vaipan vaihdosta, korvakivuista ja koulujen vanhempainillasta voi tällainen rooli olla helpompi omaksua. Lapsethan yleensä jäävät äidille ja ainakin omien sukulaisten ja tuttavien kautta olen huomannut, että lapselliselle miehelle voi olla mukava kokemus seurata läheltä naisen lapsen kasvua jos omat lapset ovat kaukana tai niitä ei näe muuten usein. Useimmat isukitkin kun tahtoisivat viettää lapsensa kanssa aikaa. Tietysti on apua siitä, kun uusioisä tai -äiti on jo tottunut kasvattaja.
niin en tietenkään suuttunut. Olen edelleen siinä samaa mieltä, että jokaisella meillä on oikeus mielipiteeseensä..mutta..johonkin se raja on vedettävä. En minäkään tuomitse naisia jotka ei halua lapsia, se on heidän päätös ja kunnioitan sitä! Joten miksi jotkut miehet eivät kunnioita naista joka on yh..siksi..koska eivät mieti niitä taustoja jotka ovat aiheuttaneet sen miksi nainen on yksin lasten kanssa.
Ja juu..mullakin on kokemusta/tietoa paljon uusioperheistä..niin positiivistä kun negatiivistäkin. Olen ollut suhteessa niin lapsettoman kuin sellaisenkin kanssa jolla niitä lapsia on ennestään. Itse olen aina miehelle sanonut että mä olen paketti eli jos ei mun lasta HYVÄKSY niin heipparallaa ja eteenpäin.
En ole koskaan etsinyt lapselleni uutta isää koska hänellä se on jo, enkä myöskään meille mitään elättäjää..me pärjätään omillammekin.
Mä kyllä hyväksyn miehen lapset ja olen aina tullut toimeen toisten lasten kanssa...myöskin ex:ien kanssa.
Mun pointti täs koko jutussa on nimenomaan ollut se, että miksi pitää kirota ja mollata yh-mammoja..onhan niitä miespuolisiakin...jos kerran lapset on niin epämieluisia niin silloin ei pidä suhdetta aloittaa ollenkaan..koska turha kenenkään luulla että se lapsi siitä mihinkään häviää tai että lapsi jää toissijaiseksi..nou nou..lapsi on ja tulee aina olemaan se nro 1!
Rakas yleistäjä, olemme siirtyneet 2000-luvulle. Ja kyllä, voin ilmoittaa että parisuhteet eivät kestä enää samanlailla kuin ennen. Kyse voi olla yrittämisen puutteesta tai myöskin vapaudesta valita kenen kanssa haluaa elämänsä elää. Joskus se jonka kanssa saattaa olla yhteinen lapsi osoittautuukin joksikin aivan muuksi tai olette kasvaneet erilleen. Nykyään ei ole enää häpeällistä erota vaikka lapsia olisikin suhteeseen syntynyt. Avioliittoonkaan eivät monet vakavatkaan suhteet pääty sillä se on hyvin vanhanaikainen instituutio. Ja näinhän niitä äpäriä syntyy, mutta myös hyvin haluttuja sellaisia. Ja jotkut naiset tietentahtoen haluavat lapsen ILMAN miestä. Harvoin olen siis kuullut kenenkään yh-äidin tai -isän lapsiaan riesoiksi tosissaan kutsuvan
Uutinen ehkä sinulle on että lapsen tekoon vaaditaan kaksi osapuolta. Kaksi MORAALITONTA sukupuolta. Ja sekin osapuoli on erotessa edelleen vanhempi jonka luona lapset eivät asu. Koetko heidät myös hankalina kumppaneina? Useat vanhemmat kun asettavat usein lapsen etusijalle muihin ihmissuhteisiin nähden. Muuttuvatko yh-äidit/-isät moraalittomiksi vasta siinä vaiheessa kun suhde toiseen vanhempaan katkeaa?
Tietenkin on jokaisen oma asia haluaako/pystyykö suhteeseen jossa toisella osapuolella on jo lapsia. Se vaatii tietenkin kypsyyttä ja sopeutumista. Ei siihen kaikista ole. Itselläni suhteet eivät ole kaatuneet lapsen takia vaan kahden aikuisen erilaisuuteen. Totta on että suhteen alku ei ole yhtä helppoa kuin lapsettoman ihmisen kanssa, mutta siinäpä tuleekin hyvin jo testattua puolin ja toisin mihin toisesta on.
Pointtini lyhykäisyydessään on se että lapset EIVÄT ole riesoja muille kuin kaltaisillesi. Kaikki miehet eivät - eivätkä välttämättä edes "monet"- ajattele tavallasi. Ongelma itselläni "miehenlöytämisessä" on harvoin lapsi, vaan muuten oikeanlaisen ihmisen kohtaaminen. Iän ja suhteiden myötä myös vaatimustaso nousee. On hyvin ennakkoluuloista, ja nimenomaan ennakkoluuloista, olla ihastumatta/rakastumatta ihmiseen vain sen takia että tällä on ollut elämää ennen sinuakin. Vai pelottaako elämänkokemuksen ja lapsen mukanaantuoma viisaus ja vastuuntunto sinut? Useat yksinhuoltajat kun vetävät vertoja sarjisten supersankareillekin. Onko kysymys ehkä siitä että pelkäät jääväsi toiseksi supernaiselle? Sillä ainakaan toisten lasten elättämisellä et pelaa väittämääsi pitkälle. Itse en etsi suhteessa elättäjää jolle jäädä kiitollisuudenvelkaan ja johon ajan myötä jäisi koukkuun ja alistussuhteeseen.
En minäkään ottaisi miestä jolla on lapsia. Omia en halua, enkä halua hoitaa vieraita. Ja mielestäni on väärin puhua haitoista jotka lapsi aiheuttaisi suhteelle, pitäisi puhua siitä mitä äidin tai isän uusi suhde aiheuttaa lapselle. Lapselle on kyllä kova paikka tottua uuteen isä/äitipuoleen, varsinkin jos ne vaihtuu kovaa tahtia...
Niin, entä sitten sellaiset naiset, jotka haluavat äidiksi tieten tahtoen, vaikkei heillä miestä olisikaan elämässään? Naiset, jotka hakeutuvat yksinhuoltajiksi esimerkiksi adoption tai hedelmöityshoidon kautta? Miten tällaista naista voisi kutsua eronneeksi, jos lapsi ei ole saanut alkuaan suhteessa?
Koitahan kasvaa aikuiseksi siellä.
Kasvahan itse aikuiseksi. Kutsumanimi on aivan selkeä. Ei sellainen ole enää sinkku, jolla on lapsia. Sinku sanaa korvaa entisen vanhanpiian ja vanhanpojan. Lapsen yksin hakkiva nainen on yksinhuoltaja. Samoiten yksinhuoltajia ovat selaiset miehet ja naiset jotka hoitavat yksin biologista tai adoptoitua lasta. Tarkista vaikka sanakirjasta, jollet muuten usko.
Hei, haluisin vain sanoa sinulle yhden asian...Toivottavasti ja toivottavasti se päivä kun haluat omia lapsia niitä saat, koska se olisi kauhein rangaistus minkä voisit saada kirjoittamastasi jutusta, jos et niitä pystyisikään saamaan.
En oikein ymmärrä, miksi tulet asiaasi tänne asti kertomaan?
Miksi vaivaat päätäsi asialla, joka ei kosketa sinua?
Minä olen nainen, sinkku ja synnyttänyt. En valita. Minä olen onnellinen ja ylpeä.
Minulla on menneisyyteni, kuten jokaisella. Ja olen ylpeä siitäkin.
Mutta voin sanoa, että pikkupojat ovat niitä, jotka karttavat ihmisiä tiettyjen asioiden vuoksi, miehet ovat asia erikseen. Miehellä ja pikkupojalla on iso ero, tiedät varmaan itse kumpi sinä olet.
Tsemppiä. ;)
miltä susta tuntuu ku sulle tulee joku raskaaksi ja sit sanoo toinen mies sun lasta riesaksi ja lapsen äitiä huorahtavaksi niinku sä osotit yksinhuoltajan olevan.äly hoi ootko joku lelllitty tumpelo.käytätkö sä ku seurustelet vakituisesti niin kondomia ettei vaimokkees tuu raskaaksi....sua ny ei huoliskaan ku joku toinen tumpelo.....
Elin lasteni isän kanssa kymmenen vuotta avoliitossa, jonka aikana lapseni syntyivät. Avoliittoa ei virallisteta mihinkään instanssiin eli myöskään eroa ei ilmoiteta mihinkään. Toisin sanoen virallisesti (tarkoittaa kaikkia virallisia papereita) olen nykyään naimaton. Virallisesti eronneita ovat vain avioliitosta eronneet.
Jos ajatellaan että kaltaiseni lapselliset parittomat ihmiset eivät saisi käyttää niin halutessaan itsestään sinkku-nimitystä, niin ensimmäisen viestin kirjoittaja saisi kutsua kyllä mielestäni itseään vanhaksipojaksi.
Joku vikahan tyypissä täytyy olla kun ei oo kellekkään kelvannut ;o)
"Joku vikahan tyypissä täytyy olla kun ei oo kellekkään kelvannut ;o)"
Voi suo ressukkaa, Mikähän vika sussa on ollut, että sut on jätetty. Ei mikään suhde pääty ilman syytä. Joku vika sussakin on kun lastesi isä ei ole sua kestänyt. Sen vian voi melkeimpä arvata, koska voit toista haukkua ettei se ole kellekkään kelvannut.
Viralliset vaihtoehdot sivilisäädylle ovat naimaton, naimisissa eronut ja leski. Yksinhuoltajakin on viralisissa papereissa käytössä. Sillä tarkotetaan, että täysi-ikäisellä henkilöllä on huolettavanaan alaikäinen lapsi. Lisäksi lapsi pitää asua henkilön kanssa. Eli tosiaankaan et ole sinkku vaan yksinhuoltaja.
Sinkku on kansanomainen nimitys, joka korvaa entisen vanhanpojan ja vanhanpiian. Miehet ja naiset, joiden lapset eivät asu heidän luonaan ovat elatusvelvollisia vanhempia.
Totta, ei mikään suhde pääty ilman syytä. Eikä sen syyn tarvi olla ns vika toisessa, suhde ei vain toimi kuten odottaa/haluaa parisuhteen toimivan. Tunnustan kyllä vikani mutta niistäkin huolimatta lasteni isä olisi halunnut suhteemme jatkuvan. Halusimme kuitenkin elämältä erilaisia asioita. Minulle tärkeitä olivat silloin ja edelleenkin lapset, koti ja perhe. Hänelle työ, raha ja harrastukset. Nykyäänkin työ ja raha menevät hänen elämässään lastensa edelle.
Edellisen viestini lopussa olisi pitänyt olla suurempi nikkaushymiö. Lauseen voi myös kääntää muotoon Joku vikahan kaikissa on kun ei itselleen mieluista löydä ;o) Tarkoitan että jokaisessa meissä on vikamme ja jossain on joku, joka meidät vikoinemme hyväksyy. Ainakin toivon niin :o)
t: ei itseään sinkuksi tituleeraava yksinhuoltajaäiti
single [siŋle] äänilevy, joka sisältää vain yhden lyhyen (muutaman minuutin) esityksen t. sellaisen kummallakin puolella; yhden hengen hytti t. huone; naimaton ihminen, "sinkku"; kaksinpeli (tenniksessä)
Ei tuo ole nuori, vaan veikkaisin ukon olevan yli nelikymppinen.
Siksi toiseksi, tämä on niitä aiheita, joihin naiset aina reagoivat. Miehet vastaavasti kiljuvat ja huorittelevat, kun naiset arvostelevat miehen pituutta, peniksen kokoa ja rahapussia.
Äijä on edelleen ihan puhtoinen sinkku. Nauti siitä :D.
Vaikka alkuperäisen kirjoittajan aloitus kuinka paljon
ketuttaisi, hänelläkin on oikeus mielipiteeseensä.
Jos hän ei halua lapsia elämäänsä, hänellä on päätökseensä
täysi oikeus. Onhan niitä naisiakin, jotka eivät
lapsia halua.
Eivät kaikki ihmiset pidä lapsia ihanina pikku mussukoina.
Miksi pitäisi sitten näytellä rakastavansa lapsia,
tai hankkiutua väkisin isäksi/äidiksi, jos ei edes
lapsista pidä?
Itselläni ei ole mitään lapsia vastaan, mutta yritän
ymmärtää myös toisin ajattelevia, enkä hauku heitä
automaattisesti idiooteiksi tai lapsellisiksi.
sapetti aika paljon, oli se minkälaisina ihmisinä tää alkuperäinen pitää yksinhuoltajia ja kutsuu lapsia sotkuiksi ja riesoiksi.Todennäköisesti tällä ihmisellä ei ole mitään kokemusta yksinhuoltajista eikä heidän lapsistaan, onneksi.
Onletkohan lukenut aloittajan viestiä ollenkaan vai onko luetun ymmärtämisessäsi vikaa. Aloittaja kertoo ettei halua toisenmiehen lapsia kasvatettavakseen´. Kirjottaja ei kero haluaako hän omia biologisia lapsia. Kaikki ihmiset eivät pysty rakastamaan toisen lapsia kuten omiaan. On todella fiksua, että piirteen itsestään tunnistaa, joten ei ehdoin tahdoin hankkiudu naisen seuraan, jolla on toisen miehen lapsia. Miehen mallina toisenmiehen lapsille onkin vaikeaa, koska entinen mies saattaa vaikeuttaa lasten kasvatusta omilla erilaisilla mielipiteillä kasvatuksesta.
Olen kuitenkin kanssasi samaa mieltä, että jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä. Joikaisellla on oikeus myös tulla ymmärretyksi oikein.
Pelkäänpä pahoin, että tuolla on kokemuksia. Äijä taitaa olla kuitenkin niin itsekäs, ettei voi hyväksyä kuin ehdottoman rakkauden vain ja ainoastaan itselleen. Tuskinpa hänellä itsellään on mitään annettavaa muille. Jonkin sortin tunnevammainen. Lähinnä säälittävä reppana. Tuollaiset eivät koskaan näe mitään virheitä itsessään. Vika on aina toisissa, kun tämä äijä on ensin syönyt niiden eväät loppuun :(.
Sinkkuhan on ihminen joka ei elä minkäänlaisessa parisuhteessa, avo- avio tai seurustelu- tapailu-
Kannattaa opetella englannin kieli mistä sana suomenkin kielen tulee.
Ja miten niin eronnut?
Minulla on lapsi mutta en ole koskaan isänsä kanssa seurustellut.
Harrastanut seksiä kylläkin.
Tarkoittaako siis että kukaan joka on harrastanut seksiä ei ole sinkku.
vai siis vain ne joitka ovat tuleet sen jäljiltä raskaaksi?
Entä abortin tehneet?
Eli nainen joka ei seurustele ja jolla ei ole lapsia, abortin jäljiltä siis.
Hän on sinkku?
Eli sinkkuisuus liittyisi jotenkin synnyttämiseen eikä parisuhteseen???
En sitten van ymmärrä tuota sinun sinkkuisuuden yhdistämistä lapsiin...
*huokaus*
ihan kun kuulostaisi katkeralta joku....pelle sä oot.. :)
Mulla on monen vuoden kokemus siitä,mitä on elää toisen lasten kanssa!
Olen täysin samaa mieltä kirjoittajan kanssa asiasta!!
Riesojahan ne on.....monessa suhteessa!
Siinä on ex.ää,ex.n sukua ja vaikka mitä hiton sotkua hämmentämässa elämää!!
Enpä toivo kenenkään kohtaloksi!!
Nykyään naiset palkitaan,jos eroaa!!
Miehille jää vain maksajan osa,eikä mitään oikeuksia....ja turha kenenkään väittää muuta!!
Nämä yh.t jotka väittää itseään sinkuiksi.....heh,heh ja kattia kans!!
Niillähän on pallo jalassa AINA!
Toihan on naurettavinta naisetko ne eroaa ?
Naisetko jättää miehet lasten kaa ?
Tulet vielä oppimaan ku täytät edes 18 v että ei sen ihanampaa naista ole ku sellainen jolla lapsi !
Mikäli haluaa päästä rahoistaan ja ryhtyä elättäjäksi, niin silloin voi vapaasti ottaa yh:n. Loppuu itteltä rahojen kanssa ongelmat, kun sitä ei enää ole. Yh-naisilla usein on kokemusta "lypsämisestä" eli "lypsetään" sekä ex:ä että nyx:ä rahoistaan.
Muita kokemuksia jollain?
Exä ei ole koskaan maksanut elatusmaksuja ja seurustelin miehen kanssa, joka söi meillä joka päivä osallistumatta millään tavoin ruokakuluihin. Se siitä siipeilystä.
Osaa jotkut miehet ennakoida tilanteen ja varautua "lypsyyn". Sulle kävi niin. Mies, jonka kanssa seurustelit oli varautunut "lypsyyn". Mikäli exäs ei maksanut sulle elatusmaksuja, niin sitten ne maksoi sulle yhteiskunta. Mikäli et hakenut niitä yhteiskunnalta ni oma moka.
Lypsäjiäkin löytyy molemmista osapuolista. Etävanhempikin saa ns hyötyä maksaessaan elatusmaksuja. Huom! elatusmaksut ovat rahaa jolla lähivanhempi maksaa yhteisten lapsien menoja, ei omia menojaan.Etävanhempi saa esim. päivärahaan korotuksen ja elatusmaksut huomioidaan myös verotuksessa.
Minun tapauksessani lasteni isä maksaa lapsistaan vain minimi elatusmaksun vaikka tulojen perusteella maksun pitäisi olla huomattavasti suurempi. Tämä on meidän yhteinen sopimus koska hänellä on kausiluontoinen työ. Kesäaikana, jolloin hän työskentelee hän maksaa sitten enemmän. Olemme molemmat olleet tyytyväisiä tähän yhteiseen sopimukseen.
Uudelta kumppanilta en odota minun ja perheeni elättämistä. Olen tähänkin asti tullut toimeen omillani, en tarvitse siis iteselleni elättäjää enkä lapsilleni isää vaan tasavertaista kumppania itselleni parisuhteeseen.
sanon minä! Eiköhän niitä yksinhuoltajia ole tossakin asiassa joka lähtöön??!!Kyllä minä ainakin haen itselleni tasapainosta elämän kumppania, enkä todellakaan edes halua että maksaa MUN tai MUN LASTENI elämisen.
Ilmeisesti sulla ei ole mitään kokemusta tässä asiassa, puhut sitä mitä luulet ja olet jonkun joskus kuullut sellaista puhuvan?
Joillakin miehillä ei ole mitä lypsää.
Halusin vain seksiä. Tuli se silti halvemmaksi, kun joka viikonloppuinen baarissa juokseminen, ja sai viikollakin.
Nuoret yksinäiset lapsettomat naisethan tuon rahan perässä juoksevat. Ei riitä miehen 2000 € kk palkka :)). Täällä ne valittavat köyhistä miehistä, seuraahan vaan. Yksikään yh:ksi tunnustautuva ei ollut ahneiden naikkosten joukossa.
En ole koskaan kuullut, että kukaan yh etsisi elättäjää. Joskus kyllä, että joku mies oli tarjonnut pitsat naisystävänsä lapsille, ja oli siitä kovin katkera jälkeen päin. Nainen kun ei ollutkaan muuttanut elämänarvojaan kyseisestä tapauksesta huolimatta :).
Itse yh, elänyt yksin lapseni kanssa 5 v. Pärjään ihan hyvin. Ja taatusti en tähän ottas ketään elätettävää/elättäjää.. siis sillä asenteella. Todellakin vain oikea tasapuolinen suhde, sille voi lämmetä. -Ikinä ei ole käynyt mielessäkään, että jonku pitäs elättää minut. On sen verran ylpeyttä itsessäni, että haluan itse itseni elättää!!
Tarkoitettu tuon alkuperäisen kirjoittajan kirjoitukseen :)
Kyllä on viisasta porukkaa täällä....kaikki koittaa puolustaa kantaansa!
Mitähän teidänkin lapsista tulee isona yh.t?
Luulen että kaikilla on kasvun paikka täällä....valitkaa parinne paremmin,ettei tarvi tehdä lisää onnettomia lapsia!!
Lapselle parasta koti,jossa molemmat rakastavat vanhemmat!!
, että rakastamme lapsiamme!! ja päivittäin kuulen omilta lapsiltani, että sää oot maailman parhain äiti (tosin murkkuikä ei ole vielä lähelläkään)...Eikä näin yh:na ole ihan helppoa asua vieraassa kaupungissa, jossa ei ole ystäviä/sukulaisia tukiverkostona.. isäkin asuu 550 km päässä täältä.. Jokainen meistä taaplaa tyylillään, mutta rakastetaan me omia lapsiamme, ja jotka ovat erimielä yms. niin ovat myös sitä. Mutta ollaa suvaitsevaisia toisiamme kohtaan, jokainen meistä on erilainen, ja jokaisella on oma historiansa, ja elämänsä. Vedetään yhtäköyttä.. jooko?