Laukon sivuilta

Vaka Vanha

Mitä ilmeisimmin muuan näistä kuninkaalle mieluisista ja uskollisista suvuista on ollut Kurkien suku. Ja varsinkin siitä syystä, että suku oli kerännyt maineensa verotusinstituution luoneessa Pirkkalaisliikkeessä ja Potkokahinan kaltaisissa taisteluissa ruotsalaisten verivihollisia novgorodilaisia vastaan. Uskollisuus kuninkaalle sinetöitiin vahvimmin avioliitoilla. Asiakirjoista voinee päätellä senkin, että moni suomalaisjohtaja tai jopa suomalaiskuningas menetti näinä aikoina päänsä. Yleensä 1200-luvun ruotsalaisvalloituksesta kertoo vain kourallinen vaikeasti tulkittavia asiakirjoja. Myöhemmin kehiteltiin niin kuningashuoneen kuin kirkonkin piirissä satuja ja legendoja, joilla pyrittiin hieman arveluttavin keinoin legalisoimaan valloitushistorian alkutaipaleet.

Joitakin Kurkien yhteyksiä kuningashuoneeseen on asiakirjoinkin todistettavissa. 1300-luvun lopulla ja 1400-luvun alussa elänyt Louhisaaren herra, ritari Niilo Kurki, jonka sukulaisuus Matti Kurkeen tosin on epäselvä, avioitui tunnetun Filpus Kaarlenpojan tyttären, Cecilian kanssa. Filpus oli ruotsalaista Odygd-sukua, jonka vanhimmat jäsenet olivat tulleet Suomeen ja Pirkkalaisalueelle Birger Jaarlin käskystä. Odygdit ovat Birger Jaarlin aviottoman pojan jälkeläisiä, ruotsin kuningashuoneen Folkungasukua. Saatta kuitenkin olla, että Kurjet ja heidän lähisukulaisensa Svärdit ovat kietoutuneet Folkunga-sukuun muillakin tavoilla ja jo aiemmin.

21

1372

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Joukahainen

      tämä itäistäminen ja yritys liittää joku "suomalainen" hoviin ja eurooppalaiseen traditioon.

      Jos "Kurki" (kurck, vaakunatunnus kurki jne.) nimellä oli jokin ritari niin suku oli tullut muualta vakka-suomeen / hämeeseen.

      harmi ettei igor jaksa enää teilata sun juttuja.

      • Vaka Vanha

        Niiin, tosin tämähän ei ole minun väite ...
        Minä vaan tuon sen esille.


    • Joukahainen

      Mistä olet lukenut suomalaisjohtajista tai -kuninkaista?

      Miten kurki kirjoitettiin varhaisimmassa yhteydessä?

      Miten svärd liittyy kurkiin?

      Missä lukee kurjen ja odygdin liitto?

      entäs birgerin avioton poika?

      Oliko avioton poika tunnustettu ja omasi vaakunan jne.?

      • Vaka Vanha

        Katso itse sieltä, Lauko on ollut kartano jo 600 luvulla.

        Eli 500 vuotta ennenkuin yksikään Ruotsi astui koko maahan.


      • Rogi1

        http://koti.phnet.fi/sinivaara/ralssis/ralssike.htm

        Sieltä löytyy myös Kurki-Svärd suvun alkujuuret jotka ovat Svärdin osalta ruotsista ja kurjen osalta suomesta.

        >Kuitenkin Herman Svärd olisi nainut Jakob Kurjen tyttären heidän lapsistaan olisi saanut alkunsa kaksi sukua Kurjet ja Svärdit.<

        Eli ruotsalainen ylimys tämän suvun alkuun pisti.


      • Vaka Vanha
        Rogi1 kirjoitti:

        http://koti.phnet.fi/sinivaara/ralssis/ralssike.htm

        Sieltä löytyy myös Kurki-Svärd suvun alkujuuret jotka ovat Svärdin osalta ruotsista ja kurjen osalta suomesta.

        >Kuitenkin Herman Svärd olisi nainut Jakob Kurjen tyttären heidän lapsistaan olisi saanut alkunsa kaksi sukua Kurjet ja Svärdit.<

        Eli ruotsalainen ylimys tämän suvun alkuun pisti.

        Kurkien nimessä on sellainen omintakeinen piirre, että se on siirtynyt myös äidin puolelta ...

        Tämän katsotaan viittaavan vanhempaan matriarkaaliseen perinteeseen, eli nimi olisi vanhempi kuin kristinusko Suomessa.

        Lähde sama Laukon sivu.


      • Joukahainen
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Kurkien nimessä on sellainen omintakeinen piirre, että se on siirtynyt myös äidin puolelta ...

        Tämän katsotaan viittaavan vanhempaan matriarkaaliseen perinteeseen, eli nimi olisi vanhempi kuin kristinusko Suomessa.

        Lähde sama Laukon sivu.

        lopeta jo...


      • Joukahainen
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Kurkien nimessä on sellainen omintakeinen piirre, että se on siirtynyt myös äidin puolelta ...

        Tämän katsotaan viittaavan vanhempaan matriarkaaliseen perinteeseen, eli nimi olisi vanhempi kuin kristinusko Suomessa.

        Lähde sama Laukon sivu.

        nämä ns. suomalaiset rälssisuvut kuten kirves ja kurki ovat väännöksiä vaakunatunnuksista tai muualta tulleista nimistä jne

        "Ruotsin" vallan aikana sukulaisuussuhde oli välttämätön (etujen kannalta) johonkin "tunnustettuun" tahoon jne

        miten määritellään suomalainen suku tässä yhteydessä?


      • Vaka Vanha
        Joukahainen kirjoitti:

        nämä ns. suomalaiset rälssisuvut kuten kirves ja kurki ovat väännöksiä vaakunatunnuksista tai muualta tulleista nimistä jne

        "Ruotsin" vallan aikana sukulaisuussuhde oli välttämätön (etujen kannalta) johonkin "tunnustettuun" tahoon jne

        miten määritellään suomalainen suku tässä yhteydessä?

        Tuo väite pätee myös toisinpäin, eli kun Ruotsi vakiinnutti asemaansa maassa niin se pyrki avioliitoin vahvistamaan ja sinetöimään asemansa.
        Silloin myös Suomalaiset mahtisuvut nousivat rälssiin ja avioliitoilla veri sekoitettiin.

        Tämä on myös vanha pakanallinen käytäntö Suomen sukuisten kansojen parissa, näillä avioliitoilla oli myös takuu.
        Jos vaimo kuoli nuorena, niin aviomies sai siskon tilalle jos huoli.


    • Joukahainen

      "Kurk tai Korke suku on vanhaa suomalaista aatelia. Jo laamanni Jakob Korken (1362) isä omisti maata Vesilahdella ja oliko kansantarinoiden kuuluisa Matti Kurki samaa sukua? Kuitenkin Herman Svärd olisi nainut Jakob Kurjen tyttären heidän lapsistaan olisi saanut alkunsa kaksi sukua Kurjet ja Svärdit.2 Tunnetuin tähän sukuun kuulunut Kurki oli Suomen viimeinen keskiaikainen piispa Arvid Kurki."


      "Jo ammoisista ajoista lähtien oli Ruotsissa talonpoikaisylimystö, jonka jäsenet omistivat monia tiloja ja jonka keskuudesta kihlakuntien ja maakuntien johtomiehet valittiiin. Kun valtakunta yhdistyi yhden kuninkaan alaisuuteen, olivat nämä ylimykset alusta asti vapaat kuninkaalle maksettavasta verorasituksesta. Tästä sai alkunsa rälssi (ruots. frälse = vapaa) eli vapaasääty. Muutamat Suomenkin keskiaikaisista ylimyssuvuista polveutuneet pakanuuden aikaisista mahtitalonpojista eivätkä liene koskaan maksaneet kruunulle veroa. He olivat ns. "vanhaa aatelia"."


      "Vuonna 1279 kuningas Maunu Ladonlukko antoi Alsnön säännöllä verovapauden kaikille niille ritareille ja asemiehille, jotka ratsumiehinä palvelivat kuningasta tai ylimyksiä. Ja kun kuningas Maunu Erikinpoika 1345 antoi oikeuden kenelle tahansa vuotuisissa asekatselmuksissa ilmoittautua ratsuväkeen, saattoi tästä lähtien jokainen talonpoika, joka jaksoi kustantaa ratsun ja ratsumiehen kalliit varusteet, kohota rälssimieheksi. Kuitenkin vasta vuoden 1442 Kristofferin Maanlaki ulottaa oikeuden koskemaan myös Itämaata (Suomea). Moni suomalainen talonpoika hankkikin itselleen tälläisen oikeuden, mutta siihen pystyivät vain kaikkein varakkaimmat. Jos joku ei halunnut ratsupalvelusta enää suorittaa, siitä tarvitsi vain ilmoittaa katselmuksessa, ja niin hän oli taas veroamaksava talonpoika. Tosin tavaksi tuli, että kerran ratsumieheksi ryhtyneet suorittivat jatkuvasti palvelusta ja heidän poikansakin seurasivat siinä isäänsä. Oikeuksien pysymistä suvun hallussa helpotti ratsumiesten naimattomille leskille ja tyttärille ja alle 15-vuotiaalle pojille ilman palvelusvelvollisuutta myönnetty verovapaus. Vuonna 1569 kuningas Juhana III määräsi, että jos aatelismies ei kyennyt köyhyytensä vuoksi ratsupalvelusta suorittamaan, ei tämä silti menettänyt aatelisarvoaan ja siitä seuraavia erioikeuksia. Näin tunnustettiin virallisesti aateluuden perinnöllisyys, ja ratsupalvelus ei enää ollut henkilökohtainen velvollisuus vaan liittyi määrättyihin, verovapautta nauttiviin tiloihin, rälssitiloihin. Rälssi oli vuodesta 1569 yhtä kuin aateli."

      "Kun Kustaa II Adolf perusti Ruotsin Ritarihuoneen 1626, aatelissuvut rekisteröitiin sen kirjoihin ja pääsy säätyyn muuttui riippuvaiseksi kuninkaan armosta ja tämän antamista rälssikirjeistä. Tällöin aateli jaettiin kolmeen luokkaan, herraluokkaan, johon kuuluivat kreivit ja vapaaherrat, ritariluokkaan, jonka muodostivat valtaneuvoston jäsenten jälkeläiset sekä asemiesluokkaan, johon kuului muu aateli.

      Suomessa vapaasäädyillä oli merkitystä vasta 1300-luvun lopulla. Tosin täällä oli jo aiemmin ollut ylimyksiä, mutta he olivat muukalaisia. Osa heistä jäi pysyvästi Suomeen ja solmi avioliittoja suomalaisten vapaasäätyisten kanssa. Tällaisiä muualta tulleita sukuja olivat saksalaiset Djäknit, Kortummet, Bitzit, Svärdit, Flemingit, Fincket, Görtzhagenit ja Garpit sekä tanskalainen Frille-suku. Monen näiden sukujen jäsenet ovat näytelleet varsin huomattavaa osaa maamme historiassa. 1300- ja 1400 lukujen vaihteessa ilmestyy puhtaasti suomalaisia vapaasukuja. Näitä olivat Taivassalon Särkilahdesta polveutuneet Stiernkorsit eli Särkilahdet, Kylmäkosken Mellolasta Tavast-suku, Halikon Hornit ja Karpalaiset, Porvoon seudulta Stålarmit, Nousiaisten Kirveet, Raision ja Rymättylän Renkoset sekä Turun seudun Inkoset ja Hirvet."

      voisi esittää väitteen ettei "puhtaasti" "suomalaisia" vapaa/aatelis/rälssi-sukuja ollut.

      • Vaka Vanha

        Aatelisto oli jokaisessa maassa niin pieni, ettei perustunut etnisesti puhtaaseen taustaan, eikä se ole ollut aateliston tavoitekkaan koskaan.

        Ei ole olemassa "ruotsalaista" aatelistoa, tai Suomalaista aatelistoa ...


      • Rogi1
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Aatelisto oli jokaisessa maassa niin pieni, ettei perustunut etnisesti puhtaaseen taustaan, eikä se ole ollut aateliston tavoitekkaan koskaan.

        Ei ole olemassa "ruotsalaista" aatelistoa, tai Suomalaista aatelistoa ...

        >>Ei ole olemassa "ruotsalaista" aatelistoa, tai Suomalaista aatelistoa ...


      • Vaka Vanha
        Rogi1 kirjoitti:

        >>Ei ole olemassa "ruotsalaista" aatelistoa, tai Suomalaista aatelistoa ...

        Ei ihan niinkään, ne aatelissuvut joiden alku pystytään varsin luotettavasti todentamaan jakautuu seuraavasti.

        Suomalaista alkuperää noin 40 %:tia, Ruotsalaista alkuperää noin 22 %:tia ja Saksalaista alkuperää noin 21 %:tia.

        Loput on sitten muita, flaameja, Venäläisä, baltteja jne ...

        Mutta Saksalaista alkuperää on melkein yhtä paljon kuin Ruotsalaista, eikä kukaan puhu että Suomen aatelisto olisi Saksalaista kuten on Balttiassa.


      • Rogi1
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Ei ihan niinkään, ne aatelissuvut joiden alku pystytään varsin luotettavasti todentamaan jakautuu seuraavasti.

        Suomalaista alkuperää noin 40 %:tia, Ruotsalaista alkuperää noin 22 %:tia ja Saksalaista alkuperää noin 21 %:tia.

        Loput on sitten muita, flaameja, Venäläisä, baltteja jne ...

        Mutta Saksalaista alkuperää on melkein yhtä paljon kuin Ruotsalaista, eikä kukaan puhu että Suomen aatelisto olisi Saksalaista kuten on Balttiassa.

        >>Suomalaista alkuperää noin 40 %:tia, Ruotsalaista alkuperää noin 22 %:tia ja Saksalaista alkuperää noin 21 %:tia.


      • Kesämaa
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Ei ihan niinkään, ne aatelissuvut joiden alku pystytään varsin luotettavasti todentamaan jakautuu seuraavasti.

        Suomalaista alkuperää noin 40 %:tia, Ruotsalaista alkuperää noin 22 %:tia ja Saksalaista alkuperää noin 21 %:tia.

        Loput on sitten muita, flaameja, Venäläisä, baltteja jne ...

        Mutta Saksalaista alkuperää on melkein yhtä paljon kuin Ruotsalaista, eikä kukaan puhu että Suomen aatelisto olisi Saksalaista kuten on Balttiassa.

        lähde noille.

        Saksalaisten roolia on tosiaan vähätelty ja jopa painettu alas huomioiden balttian ja saksalaisen ritarikunnan jne

        Saksalaisen ritarikunnan risti oli kenties kirkoissa suomessakin?


      • Vaka Vanha
        Rogi1 kirjoitti:

        >>Suomalaista alkuperää noin 40 %:tia, Ruotsalaista alkuperää noin 22 %:tia ja Saksalaista alkuperää noin 21 %:tia.

        Ne löytyy aateliskalenterista ...


      • Rogi1
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Ne löytyy aateliskalenterista ...

        >>Ne löytyy aateliskalenterista ...


      • agricola oli
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Ne löytyy aateliskalenterista ...

        "suomalainen" eikös vaan?


      • Vaka Vanha
        agricola oli kirjoitti:

        "suomalainen" eikös vaan?

        Kyllä, näin on sillä Acricola oli Suomalaisen talonpojan poika, siihen viittaa nimikin.

        Acricolan oma nimi on latinankielestä muunnos, isän nimi taas on aikauden normaalikäytännön mukaan Ruotsin kielisessä muodossa, kuten on kaikki kirkon kirjat tuolta aikakaudelta.

        Acricola opiskeli Viipurissa, joka oli tiiviissä yhteydessä balttiaan ja Saksaan. Sekä Saksassa yliopisto opiskelunsa, voi olla että Acricola opiskeli jo kouluaikoina Viipurissa myös Saksan kielen koska Viipuri oli Saksalaisten tukialue Suomessa.

        Acricola korosti koko toimintansa ajan raamatun alkuperäistä muotoa eli kreikan ja latinan kielistä raamattua oikeana lähteenä.


      • Rogi1
        Vaka Vanha kirjoitti:

        Kyllä, näin on sillä Acricola oli Suomalaisen talonpojan poika, siihen viittaa nimikin.

        Acricolan oma nimi on latinankielestä muunnos, isän nimi taas on aikauden normaalikäytännön mukaan Ruotsin kielisessä muodossa, kuten on kaikki kirkon kirjat tuolta aikakaudelta.

        Acricola opiskeli Viipurissa, joka oli tiiviissä yhteydessä balttiaan ja Saksaan. Sekä Saksassa yliopisto opiskelunsa, voi olla että Acricola opiskeli jo kouluaikoina Viipurissa myös Saksan kielen koska Viipuri oli Saksalaisten tukialue Suomessa.

        Acricola korosti koko toimintansa ajan raamatun alkuperäistä muotoa eli kreikan ja latinan kielistä raamattua oikeana lähteenä.

        >>Kyllä, näin on sillä Acricola oli Suomalaisen talonpojan poika, siihen viittaa nimikin.


    • Anonyymi

      Matti Kurjen isoisä oli todennäköisesti kuningas Mauno Ladonlukko. Jeppe Kurjen äiti oli todennäköisesti Cecilia Folkunga, vaikka jotkut tutkijat muuta väittävätkin. Tästä todisteena Satakunnan laamannin viran (historiallinen satakunta, tärkeimpiä henkilöitä Suomessa) periytyminen isältä pojalle ja hän nai tärkeän ritari Djäknin perillisen. Diplomatarium Fennicum kertoo selvästi, että ritari Nils Kurjella oli myös tytär (DF 6725). Kaikissa vanhemmissa sukupuissa Nils Kurjella on poika Jeppe Kurki (vuosiluvut täsmäävät hyvin). Mutta jotkut uudemmat tutkijat ovat perimysten hajanaisten tietojen perusteella uskotelleet itselleen, ettei Nils Kurjella ollut jälkeläisiä. Toisaalta Nils Kurki saattoi lahjoittaa valtavasta perinnöstään aivan kenelle halusi, eikä tästä voi päätellä yhtään mitään. Harmi, kun geni-sukupuussa on tämä virhe ja kuraattori ei anna korjata sitä.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vihamielisyys naisia kohtaan on jo yllättävän suuri ongelma

      Esiintyy laajemmassa mittakaavassa, mitä vain tällä palstalla. Mistä tuo ilmiö nyt oikein johtuu, ja saa alkuvoimansa?
      Sinkut
      312
      1691
    2. Odotan sitä hetkeä

      kun nähdään taas. Tiedän, että sinäkin odotat. Kun se päivä koittaa, katseesi hakee minua. Ehkä arkailemme toisiamme väh
      Ikävä
      75
      1254
    3. Olen melko vakuuttunut

      etten tule olemaan koskaan täysin onnellinen ilman sinua. En uskonut, että näin kävisi kenenkään kanssa. Kunnes sain kok
      Ikävä
      83
      1237
    4. Leijonat Maailmanmestareita!

      Ihanaa Leijonat, ihanaa!!!
      Maailman menoa
      133
      1116
    5. Sinä siellä lähistöllä

      Tahtoisin tutustua paremmin 💫
      Ikävä
      48
      793
    6. Muistatko kaivattusi

      Syntymäpäivän? Päivämäärä riittää. 🌹
      Ikävä
      57
      784
    7. Minkälaisessa asennossa

      Haluaisit kaivattusi kanssa olla?
      Ikävä
      74
      759
    8. Postimerkki kirjeeseen ja kortiin maksaa jo 3 euroa!

      https://yle.fi/a/74-20229241 Kyllä tämä on järjetön hinta, Posti tuhoaa itsensä tällä hinnalla, täytyyhän Postin "Herro
      Maailman menoa
      117
      757
    9. Mulla on ikävä

      sua nainen ja niitä katseita ❤️ Lupaatko, että katseemme kohtaa taas?
      Ikävä
      48
      740
    10. Sitä saattaa vähän hölmöillä

      rakkauspäissään, jos tunteita on enemmän kuin osaa käsitellä. Alkuhölmöilyt on söpöä ja sallittavaa.
      Ikävä
      60
      696
    Aihe