En ymmärrä, miten ajaudumme samaan tilanteeseen uudelleen ja uudelleen. Minä en saa suuttua miehelleni mistään asiasta (tai toki saan, mutta hän suuttuu kaksinverroin takaisin). En siis saisi tuntea suuttumusta tai ainakaan näyttää sitä. Monesti olen saanut kuulla, että "Et voi reagoida noin." tai "Et sinä nyt tuommoisesta voi suuttua." jne.
Tänään olen taas ollut hermot pinnassa enkä jaksanut kuunnella, kun mieheni kiroili ja tuskaili itsekseen ja kun huomautin asiasta (ei olisi pitänyt), alkoi se tuttu puhina ja nyrkeillä seinää takominen, josta myöskään ei saa suuttua tai huomauttaa. Eiväthän seinät mitään tunne eli hänellä on mielestään oikeus niin tehdä... Joka tapuksessa minä koen sen tosi epämiellyttävänä mutta sillä ei hänelle ole mitään väliä, koska tämä hänen käytöksensä johtuu siitä, miten minä käyttäydyn eli provosoin ja ärsytän sekä huudan. Sitten, kun minä alan (hänen sanojensa mukaan) märisemään, niin sen sijaan, että hän pyytäisi anteeksi (ai niin, mutta sehän olikin minun tehtäväni, kun olen ollut niin idiootti) ja lohduttaisi, saan kuulla asioita tyyliin "V**tu nyt lopetat tuon" ja sitä rataa. Loputon noidankehä, luulisin... Emme juuri pysty nykyään keskustelemaan ollenkaan ilman riitaa, joka sitten karkaa käsistä.
Hieman helpotti omaa oloani tämä kirjoittaminen ja se oli pääasiallinen tarkoituskin mutta heittäkää nyt jokin asiallinen kommentti tilanteesta:)
Tänään olen taas ollut hermot pinnassa enkä jaksanut kuunnella, kun mieheni kiroili ja tuskaili itsekseen ja kun huomautin asiasta (ei olisi pitänyt), alkoi se tuttu puhina ja nyrkeillä seinää takominen, josta myöskään ei saa suuttua tai huomauttaa. Eiväthän seinät mitään tunne eli hänellä on mielestään oikeus niin tehdä... Joka tapuksessa minä koen sen tosi epämiellyttävänä mutta sillä ei hänelle ole mitään väliä, koska tämä hänen käytöksensä johtuu siitä, miten minä käyttäydyn eli provosoin ja ärsytän sekä huudan. Sitten, kun minä alan (hänen sanojensa mukaan) märisemään, niin sen sijaan, että hän pyytäisi anteeksi (ai niin, mutta sehän olikin minun tehtäväni, kun olen ollut niin idiootti) ja lohduttaisi, saan kuulla asioita tyyliin "V**tu nyt lopetat tuon" ja sitä rataa. Loputon noidankehä, luulisin... Emme juuri pysty nykyään keskustelemaan ollenkaan ilman riitaa, joka sitten karkaa käsistä.
Hieman helpotti omaa oloani tämä kirjoittaminen ja se oli pääasiallinen tarkoituskin mutta heittäkää nyt jokin asiallinen kommentti tilanteesta:)
Vastaukset 3
Vanhimmat
etteivät ne nyrkiniskut pian kohdistu seinien sijasta sinuun. Itse en mitään uhkailevaa käytöstä sietäisi. Onpa munkin pääni viereen seinään isketty nyrkillä yms. juttuja. Estetty kulkemasta omassa kodissa huoneesta toiseen. Lähestytty uhkaavasti kohti nyrkit ojossa ja vedetty sitten seinään.
Ei kiinnosta seurustella potentiaalisen hullun kanssa ja samaa suosittelen sulle.
..selkeesti luonnevikaisen käytöstä ja henkistä väkivaltaa.
Miten viitsit alistua tuollaiseen. Joku päivä voit olla sen nyrkin ja seinän välissä.
Luepa tuo tekstisi uudelleen.
Sä sanot, että miehesi ei anna sun suuttua. Ja itse melkein samaan hengenvetoon sanot, että et kestänyt kuunnella kun miehesi ITSEKSEEN kiroili ja puhisi.
Eli kuka tässä ei nyt anna toisen näyttä tunteitaan ja kuka ei...?
Luulenpa, että itse olet saanut koko tilanteen aikaiseksi ensin kieltämällä miehesi tunteet, ja sitten itse ala märisemään, niin miehesi jatkaa samalla linjalla kuin sinä itsekin oelt ollut. Eli kierre on valmis...
Kandeee muuttaa ekaks omaa käytöstään ennekuin alkaa toisen käytöstä tuijottamaan...