Jos rakastat kumppaniasi pystytkö sen hänelle sanomaan?
Pohdiskelin tässä, että jos oikeasti rakastaa niin eikö se pitäisi olla helppoa sanoa...vai olenko väärässä.
Mielipiteitä?
(Etenkin miehiltä)
Pohdiskelin tässä, että jos oikeasti rakastaa niin eikö se pitäisi olla helppoa sanoa...vai olenko väärässä.
Mielipiteitä?
(Etenkin miehiltä)
Vastaukset 17
Vanhimmat
ja sanonkin. ja niin sanoo hänkin minulle. tuossa nyt ei pitäisi olla mitään epäselvää..
On helppoa sanoa "rakastan sinua", vaikka ei edes tarkoittaisi sitä. Paljon vaikeampaa sen sijaan on sanoa, "en enää rakasta sinua". Se vaatii rohkeutta.
Mua jurppii jo se kun oma naiseni ei tyydy kertaan vaan vaatii, että mun pitää rakastaa sitä verbaalisestikin joka hemmetin päivä niinku imelissä jenkkifilmeissä. Funtsin tossa, että sillä on joku alemmuskomplexi varmaan kun pitää jankkaamalla jankata yhtä samaa asiaa. Eikö se mukamas näy, että rakastan vai eikö se vaan usko silmiään? Mun miehenlogiikka ei riitä tätä ymmärtään...
Naisesta on kiva kuulla olevansa rakastettu. Tuskin hän tuntee mitään alemmuutta. Minun mieheni on sanonut vain kerran vuoden aikana rakastavansa minua.. =(
Jos rakkautta toitotetaan ihan joka päivä, niin minusta silloin se menettää merkityksensä.
heheh..älä nyt naurettavaski ala.. se on pieni vaiva sanoa että rakastat häntä, kun sotia asiasta ja menettää hermonsa =) sama asia, kun siirrät sukkasi likapyykkiin, etkä joudu kuuntelemaan nalkutusta niiden ollessa lattialla lojumassa ja pölyyntymässä... järki hoi elä jätä =)
sanomaan ja olen sanonutkin...
Olemme seurustelleet melko pitkään, mutta välissä oli noin kuukauden mittainen "hengenveto", kun en oikein tiennyt mitä suhteelta halusin.
Ennen tuota taukoa sanoin joka päivä miehelleni rakastavani häntä, tauon jälkeen en ole sanonut kertaakaan!
Rakastan häntä täydestä sydämestäni, jos mahdollista vielä enemmän kuin ennen hengenvetoamme. Silti sanat eivät vain tule ulos... Tiedän, että mieskin kaipaa vakuutustani rakkaudesta, vaikka yritänkin sen hänelle teoin päivittäin ilmaista.
Pystyn sanomaan, enkä epäile sanoa sitä.
En ole sanonut poikaystävälleni, että rakastan häntä, vaikka mieleni on tehnyt...Rakastan häntä oikeasti. Haluisin hänen kuitenkin sanovan asian ekana,koska itsellä ei rohkeus riitä. =(
Toisekseen haluan sanoa asian kasvotusten, enkä millään tekstiviestillä ja me nähään niin harvoin vuoden aikana.. Mutta kyllä jaksan odottaa sitä, sillä kyllä se varmasti joku pvä sieltä tulee ja tiedänpähän hänen sitten sitä todella tarkoittavan. =)Ja onhan hän jo sanonut pitävänsä minusta... =)
Sanomisen vaikeus riippuu aivan muista tekijöistä, kuten luonteesta, kotikasvatuksesta, kokemuksista aikaisemmissa suhteissa jne jne....
Toisaalta "oikeasti rakastaa" kukapa tuon osaisi sitten määritellä.
Vanha koira ei opi uusia temppuja.
Jos tuon sänominen on tähän ikään ollut ylivoimaisen vaikeaa, en usko sitä enää oppivanikaan.
Niin ja mitä se rakkaus sitten on ?
Pystyn sanomaan kumppanilleni 'rakastan', koska rakastan. Se on mielestäni lause, joka on pakko sanoa, kun siltä tuntuu. Se vain tulee huulilta ulos eikä sitä voi estää.
Kun seurustelin eksäni kanssa, en kertaakaan muutaman vuoden yhdessäolon aikana sanonut hänelle, että rakastan häntä. Se oli ihmeellistä. Välitin kyllä paljon, mutta en vain pystynyt sanomaan hänelle niitä kolmea sanaa. Ne eivät vain irronneet huuliltani. Koska jos olisin ne sanonut, olisin valehdellut.
Nykyisen mieheni kanssa ei ole mitään ongelmaa kertoa hänelle päivittäin, miten rakas hän on minulle. Mutta eksälleni en vain voinut sanoa niin. Joku kirjoitti, että on helppo sanoa 'minä rakastan sinua', vaikkei rakastakaan. Olen itse ihan toista mieltä. Siitä olisi tullut niin nulju ja pettävä olo, jos kuitenkin tietää (vaikkei halua tunnustaa itselleen), että ei oikeasti, vilpittömästi rakasta toista.
Oman avomieheni kohdalta voisin sanoa, että hän sanoo, jos rakastaa. Jos ei rakasta, ei sitä sanokaan. Yksinkertaista.
pystyvät. Joskin asian jatkuva jauhaminen (tyyliin joka ilta) vie sanoilta maun. Parempi säästää kyseiset sanat aivan erityisiin onnenhetkkiin, jolloin niilläon valtava painoarvo.
Kyllä se vaan on helppoa kun sen tuntee. Niin se vaan menee.
Pystyn sanomaan. Sanonkin sen noin pari kertaa kuukaudessa.
Kun luottaa niin sen sanominen on aika helppoa.
Kirjoitin tämän joskus muinoin.
Mikset kuule
"Rakastan sinua"– tahdot että sanon sen
Tuo pieni lause on suurempi kuin minä;
enkä voi sitä sanoa
Sanon jotain pientä; itseni kokoista
Jotain sellaista, jota et halua kuulla
Se lause merkitsee sinulle niin paljon,
ja silti sanon paljon enemmän–
nyt kun halaan sinua hiljaa
Etkö kuule, nyt jo huudan