Miehet pelkäättekö lääkäriä?

Kai se on se että pelkää että löytyy jotain vikaa, halutaan vain uskotella että kaikki on hyvin.

Sairaalassa käydään kahdesti elämässä.
Syntyessä ja kuollessa.

Muutenki heikkouden merkki jos osottaa että tarvisi jonkun toisen apua. Sellasia me miehet ollaa.

Teräsmiestä alkaa heikottaa vaan kahdesta asiasta: kryptoniitista ja rakkaudesta. Kumpaakaan ei oo vielä löytynyt.

lääkäriä pelkää taitaa vaan enemmän pelätä omaa itseään ja sitä että löytyisi jotain vikaa. Kait se mies sisimmässään haluaa aina olla tuo alfauros, lauman kingi ja voimakkain yksilö.
Olen minäkin kyseiseen sortunut itsekin ja lekurille mennään vasta ku ollaan kuoleman kielissä, monasti ihmetellyt itsekin omaa käytöstä sen suhteen. Nyttemin ku olen ravannut lekurissa yhtenään ni ei asia enää vaivaa, pikemminkin haluaa mennä heti kun huomaa jossain olevan jotain vikaa. Välillä kyllä ketuttaa se jatkuva rassaaminen ja ronkkiminen jos ei mitään vikaa löydetä :o)

Se on sitä suomalaista sisua ja sitä ettei jaksa pistää rahaa jos luulee kotikonstein selviävänsä.

paranee ilman lekuriakin. Tosin en pelkää lääkäriä, vaan ne pelkää mua...no eikä, ihan turhaa ajanhaaskaa mennä joka kolotuksen vuoksi jonottamaan vastaanotolle.

Ei ehkä välitetä vain itsestä. Ajatellaan, että vaiva paranee itsestään.

Sukulaismiehellä (suht nuorella, alle nelikymppisellä kuitenkin) oli ollut puoli vuotta vatsavaivoja. Ei vaan tyyppi mene sairaalaan tutkimuksiin. Lopulta kun kivut yltyi, niin paljastui, että hänellä on jotain sappikiviä. Ne oli tulehtuneet niin pahoin, että hän joutui teholle. Valitettavasti tällä tarinalla oli surullinen loppu.

Ei meinattu uskoa, että voiko ihminen muka kuolla sappikiviin ja sen aiheuttamaan tulehdukseen. Järkyttävää.

Kannattaa aina hoidattaa kaikki epämääräinen.

Mun mies ainakin hoidattaa itseään jatkuvasti. Pienikin finni, niin jo on hirveä sirkus, että nyt se on syöpää. Popsii kaikenlaisia pillereitä miloin mihinkin oireeseen ja hyppää terapeuteilla.

Ja on se niin kauhean kipuherkkäkin, että jos vaikka rakastellessa hipaisee jotain rupea, niin heti hyppää pukilta ja kiljaisee, että sattuu, käy kipeesti.

Että kyllä miehiäkin on moneen lähtöön.

Itse olen nainen mutta käyttäydyn näköjään miesmäisesti tässä asiassa. En koskaan mene lääkäriin. Osittain siksi etten halu että vikoja löytyy toiseksi en tarvi apua, osaan itsekin mukamas tehdä diagnoosin.. Tuli kai siitä kun lapsena oli tosi pahoja selkäkipuja pidempää aikaa ja sairastelin jatkuvasti flunssaa. Lääkärit eivät koskaan löytänyt mitään vikaa tai parannuskeinoja joten siinä meni luottamus heihin.

Lääkäriin mua ei todellakaan saa kovin helposti.
Syy on tämä: Kaikkien tutkimusten jälkeen lääkäri tietysti toteais,että: Kahvi, suola sokeri,rasva ja viina pois! Pelkkää heinää tars syödä paali päivässä ja maratoni juosta kerran viikossa...Niin ja,että elinaikaa olis jäljellä noin pari vuotta. Että semmosta!

iso ego se on takana. Ei kestetä että omassa ruumissa vois mahdollisesti olla jotain pielessä.

Yhditä maalaisjärki ja filosofia niin löydät vastaukset.

on mennä lääkäriin silloin, ku tuntuu siltä. toipuu nopeammin. tosin se on aina jotain toiselta se lääkäriaika pois, jos sinne menee vain jaarittelemaan.

Kannan itse omat terveystutkimukseni, sekä olen varmasti oppineempi siinä miten ihmisen tulee elää alunperinkin sairastumatta, ja kuinka terveyttä kontrolloidaan eri metodein, kuin suurin osa virallisen koulutuksen saaneista lääkäreistä. En halua mennä kuulemaan "totuuksia" jotka on jo parilla googlehaulla muutenkin selvitettävissä ja on hyvä tiedostaa muutenkin oma terveydentilansa ilman kenenkään "apua".