"Opetan naista irtautumaan sisällään olevasta miehisestä mielestä, mikä tarkoittaa sen puhdistamista. Kun se on puhdas, hän voi käyttää sitä maailmassa ilmaistakseen omaa olemustaan – rakkautta . . . Sisäisestä miehisyydestä vapautettuna se on elävä tila, jota leimaavat pelottomuus, seesteisyys ja vapaus miehen manipulaatiosta."
Puuttuvat kymmenen prosenttia
Mies on minun määritelmäni mukaan yhdeksänkymmentä prosenttia rakkautta ja kymmenen prosenttia jotakin tekemistä. Nainen on minun määritelmäni mukaan sata prosenttia rakkautta.
Sanon nyt enemmän tästä asiasta, ja tämä tulee jossain vaiheessa auttamaan sinua oivaltamaan yhden suurista salatuista mysteereistä Maan päällä.
Naisen oivallus Jumalasta tai totuudesta on erilainen kuin miehen. Miehen oivallukseen liittyy älyllinen sisältö, jota naisella ei ole. Tämä johtuu miehen ’puuttuvasta kymmenestä prosentista rakkautta’. Rakkaus on kommunikaatiota: viiveetöntä, suoraa ja välitöntä kommunikaatiota. Se ei riipu minkäänlaisesta ajatuksesta tai älyllistämisen prosessista. Rakkaus on sisäsyntyistä, yhdistävää tietoa, nyt.
Mies on ajatteleva, älyllinen olento. Nainen ei ole sitä. Miehen älyllisyyttä ja analyyttista toiminnallisuutta edustaa hänen tarpeensa tehdä jotain. Naisella ei ole mitään tekemistä. Hänen on vain oltava rakkaus, oivallettava rakkautena oleminen, joka on hänen oma olemuksensa, ja tultava rakastetuksi. Mies puuttuvine kymmenine prosentteineen ei voi sietää vastaavaa. Hänellä on oltava jotakin tekemistä, jotakin kehiteltävää. Ja kaikkein perustavimmalla tasolla hän on soveltanut taipumustaan rakentaessaan maailman, miehen maailman.
Miehellä ei ole ongelmaa maailman kanssa. Nainen inhoaa sitä. Nainen haluaa rakkautta. Ja miehen maailmassa on hyvin vähän rakkautta. Mies on riivannut naisen. Hän on laittanut oman maailmansa naiseen. Toisin sanoen hän on tehnyt naisesta ajatuksien vaivaaman olennon, itsensä kaltaisen. Jokainen naisen ajatus on miehen ajatus. Joka kerta, kun nainen ajattelee, mies hänessä ajattelee. Hän tulee pian tyytymättömäksi tai emotionaaliseksi. Tämä on tehnyt naisesta hyvin onnettoman ja itseään epäilevän olennon. Ja syystä, sillä naista ei ole luotu analysoimaan ja ajattelemaan. Hänet on luotu rakastamaan, tietämään. Mies on nauraen myöntänyt tämän puhuessaan naisen intuitiosta.
Naista ei ole luotu analysoimaan ja ajattelemaan.
Hänet on luotu rakastamaan, tietämään. Mies on
nauraen myöntänyt tämän puhuessaan naisen
intuitiosta."
Mies – mies ja hänen halunsa tehdä jotain – oli se, joka laati kaikki uskonnolliset teoriat maailmassa, kaikki dogmit ja opit, fyysinen kuolema ja jälleensyntyminen mukaanluettuna. Ilman tätä tietoa, jota minä nyt levitän, nainen on seurannut miestä tottelevaisesti. Kuinka hän olisi saattanut puolustaa omaa ylivertaista, kaikenkattavaa tietoaan, eli omaa rakkauden olemustaan, miehen vakaumusten pakottavaa rationaalisuutta tai älyllisyyttä vastaan – ovathan nuo vakaumukset olleet niin vahvoja, että mies on voinut niiden avulla rakentaa maailman, joka sisältää noin kymmenen prosenttia rakkautta.
Kun mies oivaltaa totuuden tai Jumalan, siihen liittyy tietty älyllinen tai kuvaava elementti. Se on poissa, kun nainen oivaltaa totuuden tai Jumalan. Nainen tietää ilman että hän tuntisi tarvetta kuvaamiseen. Mies tietää ja siirtyy sitten heijastamaan eli ajattelemaan asiaa voidakseen kuvata sitä.
Ensimmäinen asia, jota olen tekemässä Maan päällä, on kertoa naiselle totuus hänen olemuksestaan, kuten nyt olen tekemässä. Sen jälkeen opastan häntä opetukseni avulla irtautumaan siitä miehisestä mielestä, jonka mies on häneen laittanut. Näin hän puhdistaa miehisen mielensä.
Naisen on päästävä eroon rakkautta koskevista emootioistaan. Nämä emootiot nousevat esiin rakkauden ajattelemisesta. Rakkauden ajatteleminen merkitsee miehisen mielen käyttämistä, joten hänen on luovuttava siitä. Kuitenkin juuri emootiot synnyttävät ajatuksia. Mitä hänen tulisi siis tehdä? Hänen tulee lopettaa rakkauden ajatteleminen. Kuinka lopettaa rakkauden ajatteleminen? Sinä ajattelet vain sellaista, mitä et ole tai mitä et uskalla kohdata. Jos olet rakastelemassa, et voi ajatella sitä niin kauan kuin teet sitä. Jos et ole rakastelemassa, miksi ajattelet sitä? Mene ja rakastele. Tai lakkaa ajattelemasta sitä.
Ajattelu saa alkunsa kiihottuneena olemisesta. Kiihottuneena oleminen tarkoittaa sitä, että odotat saavasi jotain; että et ole sitä, mitä olet tekemässä. Et voi esimerkiksi olla kiihottunut rakastelusta, jos olet rakastelemassa. Kiihotut siitä vain, kun ajattelet asioita eteenpäin. Älä siis ajattele eteenpäin, kun olet rakastelemassa. Ja nainen, sinun ei tule rakastella kiihottuneen miehen kanssa. Kiihottunut mies on seksuaalinen mies. Seksuaalinen mies ei ole enää sensuaalinen mies – mies, joka on oma aistillisuutensa, nautinto omassa ruumiissaan, välittömästi. Seksuaalinen mies on kiihottunut mies, joka ajattelee eteenpäin sen sijaan että olisi tuntemisen täyteydessä nyt. Seksuaalinen mies kiihottaa sinua. Se ei ehkä tapahdu niin tietoisesti että havaitsisit sen, mutta hänen kiihottuneisuutensa siirtyy sinuun fyysisesti. Ja kun hän on mennyt, sinä alat ajatella häntä, tai olet kenties masentunut hänen vuokseen tai sen vuoksi, mitä välillänne tapahtui. Kummassakin tapauksessa sinä ajattelet rakkautta.
Sinä, nainen, ajattelet rakkautta myös silloin, kun olet epärehellinen itsellesi suhteessasi. Sillä sinä ajattelet vain sellaista, mitä et ole tekemässä. Ja epärehellisyys on sitä, että ei tee jotakin, että ei laita jotakin asiaa järjestykseen. Jos olet rehellinen, ja jos asiat ovat järjestyksessä sinun ja miehesi välillä – niin, että hän ei ole enää seksuaalinen tai helposti kiihottuva vuorovaikutuksessaan sinun kanssasi – sinä et enää ajattele rakkautta. Mutta jos tiedät päästäväsi hänet vastuusta jonkin asian suhteen siksi, että pelkäät olla rehellinen ja mainita asiasta, sinä tulet ajattelemaan asiaa ja tekemään itsesi emotionaaliseksi.
Miehinen mieli naisessa on osa miehen maailmaa. Mies on luojana seuraava heti Jumalan jälkeen. Miehen maailma on käsinkosketeltava, kestävä luomus. Se on melkein, mutta vain melkein, yhtä kestävä kuin Jumalan luomus, Maa, jonka päälle hän on saanut rakentaa. Hän on siis mahtava luoja. Mies on tehnyt naisesta itsensä kuvan. Mieli, jonka hän on naiseen laittanut, on tullut jäädäkseen.
Kuten totesin, minä opetan naista irtautumaan sisällään olevasta miehisestä mielestä, mikä tarkoittaa sen puhdistamista. Kun se on puhdas, hän voi käyttää sitä maailmassa ilmaistakseen omaa olemustaan – rakkautta. Hän voi muuttaa miehen rakkaudettoman osan, hänen mielensä, rakkauden työkaluksi omassa itsessään. Mies ei voi tehdä sitä sataprosenttisesti. Mies tulee aina ajattelemaan rakkautta ja saastuttamaan sitä. Nainen sen sijaan yksinkertaisesti ilmaisee rakkautta, sellaisin kuvin ja sellaisella selkeydellä ja voimalla, jota miehellä ei ole. Tätä naisen olemusta, yhdessä naisen puhdistetun mielen kanssa, minä olen tuomassa miehen olemassaoloon ja maailmaan. Se on vielä hyvän matkan päässä, mutta minä olen edistynyt suuresti, kuten nainen, joka kuulee minua, tietää. Minä muutan miehen maailman naisen kautta. Nainen on uusi voima hyvän palveluksessa.
Mutta salli minun toistaa: niin kauan kuin nainen ajattelee, hän on kykenemätön olemaan se voima, josta minä puhun. Jokainen ajatus hänessä tulee olemaan miehen ajatus. Ja mikään miehen ajatuksista ei ole totuus.
Miehinen nainen
Miksi jokaisen naisen on niin vaikeata olla sen Naisen valta, tieto ja vapaus, joka nainen tietää olevansa? Mikä estää tämän tietoisuuden realisoitumisen? Mikä on se jokin, joka vastustaa niin raivokkaasti pyrkimystäni tuoda tämä asia olemassaolon piiriin?
Jokaisen naisen perimmäinen onnettomuus johtuu miehisyydestä, joka alkoi vallata hänen psyykeään tai kehoaan jo kohdussa. Harhaileva, tyytymätön miehisyys on luonteeltaan psyykkistä. Se siirtyy kohdussa olevaan naispuoliseen alkioon istukan kautta. Äidin oma onnettomuus, joka johtuu siitä, ettei hän saa kokea täydellistä rakkautta tai täyttymystä lapsen isän toimesta, kerääntyy istukkaan ja virtaa syntymättömään lapseen turmellen sen luonnollisen ravinnon. Seuraukset jatkuvat syntymän jälkeen, ja ne sekoittuvat muihin vaikutuksiin. Kun nainen on saavuttanut 21 vuoden iän, tällä miehisellä psyykkisellä oliolla on jo hallitseva ote hänen naisellisesta tietoisuudestaan. Hänen ajattelunsa voidaan sanoa olevan jo kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttiin miespuolista. Kun hänestä on tullut kypsä nainen, sanokaamme kolmissa-nelissäkymmenissä, hänen ajatteluprosessinsa on käytännöllisesti katsoen kokonaan miespuolista. Tämä tilanne, joka on täysin vastakkainen hänen luonnolliselle naiseuden tilalleen, synnyttää hänessä piilevän onnettomuuden eli tyytymättömyyden – tietyn kovuuden, jolla hän pyrkii vastustamaan vallitsevaa vierasta olotilaa.
Häntä valtaava olotila on psyykkinen, ja sen lähde on seksuaalinen tyytymättömyys joko isässä tai äidin miesystävässä. Jatkossa tyytymättömyyttä tartuttaa häneen maailman koko miehinen ympäristö. Mies on luonut maailman, ja mies on tehnyt naisesta sen, mitä hän ei todellisuudessa ole.
Naisen tila on rakkaus. Rakkaus on läsnäoloa, levollisuutta, joka ilmentää lihallisesti Naisen hienovaraista periaatetta – riippumatta siitä persoonasta, joksi nainen on tullut tai joksi hänet on tehty. Sisäisestä miehisyydestä vapautettuna se on elävä tila, jota leimaavat pelottomuus, seesteisyys ja vapaus miehen manipulaatiosta.
Ainoa asia, mistä kunkin naisen täytyy vapautua, on tämä miehisyyden luonnoton rasite. Se tuhoaa tai jäytää hänen itsetietoisuuttaan siitä, että hän on rakkaus. Koska hän ei kykene olemaan pitkään se rakkaus, joka hän on, hän epäilee itseään ja muuttuu emotionaaliseksi; ja sitten hän inhoaa itseään. (Emootio on rakkautta, jota ei ole tunnustettu.) Kaikki tämä on seurausta miehisyydestä, joka saa hänet ajattelemaan kuten mies.
Naisen sisäinen miehisyys kuvastuu ja toisintuu aina hienovaraisesti hänen miehessään tai miespuolisissa kumppaneissaan. Mitä hyvänsä naisen sisällä onkin, se ilmenee psyykkisesti hänen ulkopuolellaan. Psyykkisesti tarkoittaa sitä, että asia ei ole ilmiselvä. Omassa psyykkisessä peilissämme, joka ympäröi meitä joka taholta, tunnusmerkit eivät seuraa yleisesti tunnustettuja rationaalisia malleja. Miehisyyden erhe näyttäytyy hänen miehessään, hetkessä. Hänen puhdas naisellinen tietoisuutensa, joka ei ole luonteeltaan rationaalinen, havaitsee petoksen välittömästi. Naisen tulee pysyä tässä näkemyksellisyydessään, eikä hän saa alkaa epäillä sitä.
Jotta nainen voisi alkaa vapautua omaa rakkauttaan kuristavasta sisäisestä miehisyydestä, hänen täytyy siis ryhtyä toimiin oman miehensä ahdistelevan tai kiusoittelevan miehisyyden suhteen. Kuten totesin, mies heijastaa naisen sisäistä ongelmaa. Naisen täytyy kiinnittää miehensä huomio mihin hyvänsä sanaan tai tekoon, jonka hän kokee vähätteleväksi, alentavaksi tai pilkalliseksi itseään kohtaan. Hän ei saa syyttää. Hänen tulee osoittaa tosiasia ilman emootionaalista asenteellisuutta. Hänen täytyy muistaa, että hän tulee puhuessaan käyttämään osaa siitä miehisestä projektiivisuudesta, joka hänessä on. Hänen tulee kertoa asia ikään kuin hän puhuisi peilille; näin hän välttää herättämästä miehensä maskuliinista puolustusmekanismia. Jos hän syyllistää miestään eikä pysy suorana, mies näkee hänen heijastavan omaa rumaa miehisyyttään. Tällöin mies reagoi häpeän tai syyllisyyden pohjalta, puolustautuen raivokkaasti tai singoten vastasyytöksiä. Kaikki heijastuu kuin peilistä.
Naisen ei pidä sallia miehelleen yhtä ainoata sanaa, jonka hän kokee epärehelliseksi tai torjuvaksi. Jokainen sana – jopa miehen äänen sävy on hänen omaa miehisyyttään, joka puhuu hänelle. Jos hän ei oikaise sitä samassa hetkessä ulkopuolisessa miehessä, se tulee elämään hänen sisällään. Se elää hänessä tiettynä jännitteenä tai kovuutena.
Hänen tulee ottaa vastuu miehen aikaisemmasta vastuuttomuudesta, niin epäoikeudenmukaiselta kuin se saattaakin kuulostaa. Hänen täytyy olla uskollinen rakkaudelle, uskollinen omalle itselleen. Hän ei saa luovuttaa. Hän ei saa tuntea, että hän ei viitsi vaivautua, tai että asia vaatii liikaa joko häneltä tai hänen mieheltään. Hänen täytyy tajuta, että hän toimii oman puhtautensa vuoksi, voidakseen jälleen olla se nainen, joka hän on. Hän ei pyri opettamaan tai muuttamaan miestään. Kaikki muutokset miehessä ovat seurausta siitä, että mies ymmärtää totuuden siitä, mitä nainen sanoo.
Miehen (tai miesten) on tietenkin oltava kylliksi mies ymmärtääkseen, mitä sanon, ja hänen on suostuttava yhteistyöhön naisen kanssa. Hän auttaa naistaan vapautumaan siitä hirvittävästä pahasta, jonka miehen yleinen seksuaalinen miehisyys on langettanut hänen ylleen syntymästä lähtien. Vastuuttomat miehet tulevat taistelemaan vastaan, ja heidän fallinen miehisyytensä tulee todennäköisesti voittamaan, mikäli nainen suvaitsee sen. Tai sitten he pakenevat henkensä edestä.
Jalo mies – mies, joka todella rakastaa – ottaa siten vastuun, ei vain itsestään, vaan kaikista niistä miehistä, jotka ovat milloinkaan kohdelleet kaltoin tai turmelleet hänen rakkauttaan, hänen naistaan. Tämä on todellista rakkautta, miehen sankarillista rakkautta naista kohtaan, ja naisen sankarillista rakkautta omaa itseään kohtaan.
Suurin ongelma
Naisen suurin ongelma on itse-epäily; miehen suurin ongelma on itsen projisointi.
Naisen itse-epäily on seurausta siitä tosiasiasta, että hän on vastaanottava astia. Hänen vaginansa symboloi sitä. Ilman penistä hän on epätäydellinen.
Mies on projektiivinen ja aktiivinen, kuten hänen ulkoneva peniksensä havainnollistaa. Jos hän löytää naisesta itse-epäilyä, hän tulee saamaan tahtonsa läpi. Nainen päästää hänet sisälleen mukavuuden – ei välttämättä rakkauden – tähden. Nainen tekee niin, koska hän pelkää jäävänsä yksin. Siksi kaikkein tavallisimmalla, epäkypsimmällä tasolla mies pyrkii aina vahvistamaan naisen itse-epäilyä. Vaikka mies olisi aluksi rohkaiseva ja myönteinen, hän käynnistää itse-epäilyn prosessin alkaessaan lannistaa naista tiedostamattomasti. Mies itse ei huomaa asiaa, mutta nainen huomaa sen. Ja koska naisen alentaminen voi ilmentyä pelkkänä äänensävynä miehen puheessa, se saattaa jäädä huomaamatta jopa naiselta, jolloin tämä alkaa tottumuksesta hyväksyä oman huonommuutensa.
Kaikkein tavallisimmalla, epäkypsimmällä tasolla
mies pyrkii aina vahvistamaan naisen itse-epäilyä."
On olemassa naisia, jotka ovat väkivaltaisia, vihaisia, uhmakkaita. Saattaa näyttää siltä kuin he eivät epäilisi itseään lainkaan. Mutta he ovat projektiivisia. He pyrkivät olemaan miehiä. Tuollaiset tunteet ovat naispuolinen penis, joka kohoaa kivusta.
Kuudes aisti
Rakkaus on kuudes aisti. Se on ylempi ja ylivertainen verrattuna viiteen muuhun aistiin, jotka rekisteröivät olemassaolomme ulkoisessa maailmassa. Voit nauttia lasillisen vettä ulkoisella makuaistillasi, mutta sen nautinto ei voi kestää. Kaipaus on saavuttanut täyttymyksensä. Sama tapahtuu kaikkien muiden aistien kanssa: kauniin näkymän katseleminen; kauniin äänen kuuleminen; jonkin asian hyväileminen tai koskettaminen – kaikilla niillä on loppunsa. Mutta rakasteleminen on erilaista. Vaikka itse aktilla onkin loppunsa, ei peniksen ja vaginan vuorovaikutus ole ulkonaista, kuten viisi aistiamme ja niitä myötäilevä mieli päättelevät. Se on sisäinen, psyykkinen tapahtuma. Tämä psyykkinen liike tunnetaan rakkautena tai nautintona. Rakkaus tai nautinto on itse asiassa kuudennen, piilevän aistin luomista tai herättämistä. Rakkaus tai nautinto saattaa näyttää päättyvän, mutta kuudes aisti ei lopu – aivan kuten näköaistikaan ei lopu silloin, kun katseen kohde poistuu näkyviltä. Kuudes aisti säilyy jokaisessa ruumiissa siinä laajuudessa, johon se on herätetty. Ja oikean rakastelemisen myötä siitä kehittyy suurenmoisen tarkka ja mitä vapauttavin aisti, joka aistii rakkauden, elämän, totuuden ja olemassaolon. Sillä on kyky nähdä ”mayan” eli asioiden pettävän ulkoasun lävitse niiden takana olevaan todellisuuteen, jota kutsutaan elämäksi ja joskus Jumalaksi.
Tällä kuudennella aistilla ei ole mitään päätöstä tai loppua. Se on olemisen tila, ei mikään olosuhde, millaista osittaiset aistit omassa itsenäisyydessään edustavat.
Rakkaus on kylmää
Naisen on ymmärrettävä, että rakkaus on kylmää. Sellaisena kuin hän on, hän etsii rakkaudesta aina lämpöä. Hän haluaa kokea jakamisen tunteen: hän haluaa jakaa sen lämmön, jota hän tuntee. Mutta totuus on se, että lämpö hänen rakkaudessaan muodostuu hänen emootioistaan, hänen kuvitelmistaan rakkaudesta, hänen romanttisista ja sentimentaalisista siteistään rakkauteen. Ne on istutettu häneen jo pikkutyttönä rakkauskertomusten muodossa. Nämä kertomukset on keksitty pehmikkeeksi sitä kylmyyttä vastaan, jota nainen tuntee silloin, kun mies ei rakasta häntä. Niistä hän saa itselleen tunteen emotionaalisesta lämmöstä; hän itkee usein tuosta tunteesta käsin. Tämä negatiivinen kylmyys, tämä yksinäisyys, jota nainen kokee silloin, kun häntä ei rakasteta, ei ole sama asia kuin todellisen rakkauden luonnonraikas kylmyys. Todellinen rakkaus vaikuttaa kylmältä vain sentimentaalisen ja kuvitellun rakkauden – henkilökohtaisen rakkauden – näkökulmasta.
Todellinen rakkaus alkaa rehellisyydestä.
Ja ensimmäinen asia, jonka rehellisyys saa aikaan,
on romanttisen rakkauden kuviteltujen käsitteiden rikkominen."
Romanssi on kaunein asia miehen ja naisen välillä. Se on kuin auringonlasku. Mutta auringonlaskun ongelma on siinä, että aurinko laskee: sen kauneus katoaa nopeasti. Miehen ja naisen välinen romanssi voi säilyä silloin, kun heillä on riittävästi rehellisyyttä pitämään yllä sitä kauneutta, jonka he näkivät kohdatessaan toisensa ensimmäisen kerran – riittävästi rehellisyyttä estämään auringonlaskua katoamasta.
B.L.
Puuttuvat kymmenen prosenttia
Mies on minun määritelmäni mukaan yhdeksänkymmentä prosenttia rakkautta ja kymmenen prosenttia jotakin tekemistä. Nainen on minun määritelmäni mukaan sata prosenttia rakkautta.
Sanon nyt enemmän tästä asiasta, ja tämä tulee jossain vaiheessa auttamaan sinua oivaltamaan yhden suurista salatuista mysteereistä Maan päällä.
Naisen oivallus Jumalasta tai totuudesta on erilainen kuin miehen. Miehen oivallukseen liittyy älyllinen sisältö, jota naisella ei ole. Tämä johtuu miehen ’puuttuvasta kymmenestä prosentista rakkautta’. Rakkaus on kommunikaatiota: viiveetöntä, suoraa ja välitöntä kommunikaatiota. Se ei riipu minkäänlaisesta ajatuksesta tai älyllistämisen prosessista. Rakkaus on sisäsyntyistä, yhdistävää tietoa, nyt.
Mies on ajatteleva, älyllinen olento. Nainen ei ole sitä. Miehen älyllisyyttä ja analyyttista toiminnallisuutta edustaa hänen tarpeensa tehdä jotain. Naisella ei ole mitään tekemistä. Hänen on vain oltava rakkaus, oivallettava rakkautena oleminen, joka on hänen oma olemuksensa, ja tultava rakastetuksi. Mies puuttuvine kymmenine prosentteineen ei voi sietää vastaavaa. Hänellä on oltava jotakin tekemistä, jotakin kehiteltävää. Ja kaikkein perustavimmalla tasolla hän on soveltanut taipumustaan rakentaessaan maailman, miehen maailman.
Miehellä ei ole ongelmaa maailman kanssa. Nainen inhoaa sitä. Nainen haluaa rakkautta. Ja miehen maailmassa on hyvin vähän rakkautta. Mies on riivannut naisen. Hän on laittanut oman maailmansa naiseen. Toisin sanoen hän on tehnyt naisesta ajatuksien vaivaaman olennon, itsensä kaltaisen. Jokainen naisen ajatus on miehen ajatus. Joka kerta, kun nainen ajattelee, mies hänessä ajattelee. Hän tulee pian tyytymättömäksi tai emotionaaliseksi. Tämä on tehnyt naisesta hyvin onnettoman ja itseään epäilevän olennon. Ja syystä, sillä naista ei ole luotu analysoimaan ja ajattelemaan. Hänet on luotu rakastamaan, tietämään. Mies on nauraen myöntänyt tämän puhuessaan naisen intuitiosta.
Naista ei ole luotu analysoimaan ja ajattelemaan.
Hänet on luotu rakastamaan, tietämään. Mies on
nauraen myöntänyt tämän puhuessaan naisen
intuitiosta."
Mies – mies ja hänen halunsa tehdä jotain – oli se, joka laati kaikki uskonnolliset teoriat maailmassa, kaikki dogmit ja opit, fyysinen kuolema ja jälleensyntyminen mukaanluettuna. Ilman tätä tietoa, jota minä nyt levitän, nainen on seurannut miestä tottelevaisesti. Kuinka hän olisi saattanut puolustaa omaa ylivertaista, kaikenkattavaa tietoaan, eli omaa rakkauden olemustaan, miehen vakaumusten pakottavaa rationaalisuutta tai älyllisyyttä vastaan – ovathan nuo vakaumukset olleet niin vahvoja, että mies on voinut niiden avulla rakentaa maailman, joka sisältää noin kymmenen prosenttia rakkautta.
Kun mies oivaltaa totuuden tai Jumalan, siihen liittyy tietty älyllinen tai kuvaava elementti. Se on poissa, kun nainen oivaltaa totuuden tai Jumalan. Nainen tietää ilman että hän tuntisi tarvetta kuvaamiseen. Mies tietää ja siirtyy sitten heijastamaan eli ajattelemaan asiaa voidakseen kuvata sitä.
Ensimmäinen asia, jota olen tekemässä Maan päällä, on kertoa naiselle totuus hänen olemuksestaan, kuten nyt olen tekemässä. Sen jälkeen opastan häntä opetukseni avulla irtautumaan siitä miehisestä mielestä, jonka mies on häneen laittanut. Näin hän puhdistaa miehisen mielensä.
Naisen on päästävä eroon rakkautta koskevista emootioistaan. Nämä emootiot nousevat esiin rakkauden ajattelemisesta. Rakkauden ajatteleminen merkitsee miehisen mielen käyttämistä, joten hänen on luovuttava siitä. Kuitenkin juuri emootiot synnyttävät ajatuksia. Mitä hänen tulisi siis tehdä? Hänen tulee lopettaa rakkauden ajatteleminen. Kuinka lopettaa rakkauden ajatteleminen? Sinä ajattelet vain sellaista, mitä et ole tai mitä et uskalla kohdata. Jos olet rakastelemassa, et voi ajatella sitä niin kauan kuin teet sitä. Jos et ole rakastelemassa, miksi ajattelet sitä? Mene ja rakastele. Tai lakkaa ajattelemasta sitä.
Ajattelu saa alkunsa kiihottuneena olemisesta. Kiihottuneena oleminen tarkoittaa sitä, että odotat saavasi jotain; että et ole sitä, mitä olet tekemässä. Et voi esimerkiksi olla kiihottunut rakastelusta, jos olet rakastelemassa. Kiihotut siitä vain, kun ajattelet asioita eteenpäin. Älä siis ajattele eteenpäin, kun olet rakastelemassa. Ja nainen, sinun ei tule rakastella kiihottuneen miehen kanssa. Kiihottunut mies on seksuaalinen mies. Seksuaalinen mies ei ole enää sensuaalinen mies – mies, joka on oma aistillisuutensa, nautinto omassa ruumiissaan, välittömästi. Seksuaalinen mies on kiihottunut mies, joka ajattelee eteenpäin sen sijaan että olisi tuntemisen täyteydessä nyt. Seksuaalinen mies kiihottaa sinua. Se ei ehkä tapahdu niin tietoisesti että havaitsisit sen, mutta hänen kiihottuneisuutensa siirtyy sinuun fyysisesti. Ja kun hän on mennyt, sinä alat ajatella häntä, tai olet kenties masentunut hänen vuokseen tai sen vuoksi, mitä välillänne tapahtui. Kummassakin tapauksessa sinä ajattelet rakkautta.
Sinä, nainen, ajattelet rakkautta myös silloin, kun olet epärehellinen itsellesi suhteessasi. Sillä sinä ajattelet vain sellaista, mitä et ole tekemässä. Ja epärehellisyys on sitä, että ei tee jotakin, että ei laita jotakin asiaa järjestykseen. Jos olet rehellinen, ja jos asiat ovat järjestyksessä sinun ja miehesi välillä – niin, että hän ei ole enää seksuaalinen tai helposti kiihottuva vuorovaikutuksessaan sinun kanssasi – sinä et enää ajattele rakkautta. Mutta jos tiedät päästäväsi hänet vastuusta jonkin asian suhteen siksi, että pelkäät olla rehellinen ja mainita asiasta, sinä tulet ajattelemaan asiaa ja tekemään itsesi emotionaaliseksi.
Miehinen mieli naisessa on osa miehen maailmaa. Mies on luojana seuraava heti Jumalan jälkeen. Miehen maailma on käsinkosketeltava, kestävä luomus. Se on melkein, mutta vain melkein, yhtä kestävä kuin Jumalan luomus, Maa, jonka päälle hän on saanut rakentaa. Hän on siis mahtava luoja. Mies on tehnyt naisesta itsensä kuvan. Mieli, jonka hän on naiseen laittanut, on tullut jäädäkseen.
Kuten totesin, minä opetan naista irtautumaan sisällään olevasta miehisestä mielestä, mikä tarkoittaa sen puhdistamista. Kun se on puhdas, hän voi käyttää sitä maailmassa ilmaistakseen omaa olemustaan – rakkautta. Hän voi muuttaa miehen rakkaudettoman osan, hänen mielensä, rakkauden työkaluksi omassa itsessään. Mies ei voi tehdä sitä sataprosenttisesti. Mies tulee aina ajattelemaan rakkautta ja saastuttamaan sitä. Nainen sen sijaan yksinkertaisesti ilmaisee rakkautta, sellaisin kuvin ja sellaisella selkeydellä ja voimalla, jota miehellä ei ole. Tätä naisen olemusta, yhdessä naisen puhdistetun mielen kanssa, minä olen tuomassa miehen olemassaoloon ja maailmaan. Se on vielä hyvän matkan päässä, mutta minä olen edistynyt suuresti, kuten nainen, joka kuulee minua, tietää. Minä muutan miehen maailman naisen kautta. Nainen on uusi voima hyvän palveluksessa.
Mutta salli minun toistaa: niin kauan kuin nainen ajattelee, hän on kykenemätön olemaan se voima, josta minä puhun. Jokainen ajatus hänessä tulee olemaan miehen ajatus. Ja mikään miehen ajatuksista ei ole totuus.
Miehinen nainen
Miksi jokaisen naisen on niin vaikeata olla sen Naisen valta, tieto ja vapaus, joka nainen tietää olevansa? Mikä estää tämän tietoisuuden realisoitumisen? Mikä on se jokin, joka vastustaa niin raivokkaasti pyrkimystäni tuoda tämä asia olemassaolon piiriin?
Jokaisen naisen perimmäinen onnettomuus johtuu miehisyydestä, joka alkoi vallata hänen psyykeään tai kehoaan jo kohdussa. Harhaileva, tyytymätön miehisyys on luonteeltaan psyykkistä. Se siirtyy kohdussa olevaan naispuoliseen alkioon istukan kautta. Äidin oma onnettomuus, joka johtuu siitä, ettei hän saa kokea täydellistä rakkautta tai täyttymystä lapsen isän toimesta, kerääntyy istukkaan ja virtaa syntymättömään lapseen turmellen sen luonnollisen ravinnon. Seuraukset jatkuvat syntymän jälkeen, ja ne sekoittuvat muihin vaikutuksiin. Kun nainen on saavuttanut 21 vuoden iän, tällä miehisellä psyykkisellä oliolla on jo hallitseva ote hänen naisellisesta tietoisuudestaan. Hänen ajattelunsa voidaan sanoa olevan jo kymmenestä kahteenkymmeneen prosenttiin miespuolista. Kun hänestä on tullut kypsä nainen, sanokaamme kolmissa-nelissäkymmenissä, hänen ajatteluprosessinsa on käytännöllisesti katsoen kokonaan miespuolista. Tämä tilanne, joka on täysin vastakkainen hänen luonnolliselle naiseuden tilalleen, synnyttää hänessä piilevän onnettomuuden eli tyytymättömyyden – tietyn kovuuden, jolla hän pyrkii vastustamaan vallitsevaa vierasta olotilaa.
Häntä valtaava olotila on psyykkinen, ja sen lähde on seksuaalinen tyytymättömyys joko isässä tai äidin miesystävässä. Jatkossa tyytymättömyyttä tartuttaa häneen maailman koko miehinen ympäristö. Mies on luonut maailman, ja mies on tehnyt naisesta sen, mitä hän ei todellisuudessa ole.
Naisen tila on rakkaus. Rakkaus on läsnäoloa, levollisuutta, joka ilmentää lihallisesti Naisen hienovaraista periaatetta – riippumatta siitä persoonasta, joksi nainen on tullut tai joksi hänet on tehty. Sisäisestä miehisyydestä vapautettuna se on elävä tila, jota leimaavat pelottomuus, seesteisyys ja vapaus miehen manipulaatiosta.
Ainoa asia, mistä kunkin naisen täytyy vapautua, on tämä miehisyyden luonnoton rasite. Se tuhoaa tai jäytää hänen itsetietoisuuttaan siitä, että hän on rakkaus. Koska hän ei kykene olemaan pitkään se rakkaus, joka hän on, hän epäilee itseään ja muuttuu emotionaaliseksi; ja sitten hän inhoaa itseään. (Emootio on rakkautta, jota ei ole tunnustettu.) Kaikki tämä on seurausta miehisyydestä, joka saa hänet ajattelemaan kuten mies.
Naisen sisäinen miehisyys kuvastuu ja toisintuu aina hienovaraisesti hänen miehessään tai miespuolisissa kumppaneissaan. Mitä hyvänsä naisen sisällä onkin, se ilmenee psyykkisesti hänen ulkopuolellaan. Psyykkisesti tarkoittaa sitä, että asia ei ole ilmiselvä. Omassa psyykkisessä peilissämme, joka ympäröi meitä joka taholta, tunnusmerkit eivät seuraa yleisesti tunnustettuja rationaalisia malleja. Miehisyyden erhe näyttäytyy hänen miehessään, hetkessä. Hänen puhdas naisellinen tietoisuutensa, joka ei ole luonteeltaan rationaalinen, havaitsee petoksen välittömästi. Naisen tulee pysyä tässä näkemyksellisyydessään, eikä hän saa alkaa epäillä sitä.
Jotta nainen voisi alkaa vapautua omaa rakkauttaan kuristavasta sisäisestä miehisyydestä, hänen täytyy siis ryhtyä toimiin oman miehensä ahdistelevan tai kiusoittelevan miehisyyden suhteen. Kuten totesin, mies heijastaa naisen sisäistä ongelmaa. Naisen täytyy kiinnittää miehensä huomio mihin hyvänsä sanaan tai tekoon, jonka hän kokee vähätteleväksi, alentavaksi tai pilkalliseksi itseään kohtaan. Hän ei saa syyttää. Hänen tulee osoittaa tosiasia ilman emootionaalista asenteellisuutta. Hänen täytyy muistaa, että hän tulee puhuessaan käyttämään osaa siitä miehisestä projektiivisuudesta, joka hänessä on. Hänen tulee kertoa asia ikään kuin hän puhuisi peilille; näin hän välttää herättämästä miehensä maskuliinista puolustusmekanismia. Jos hän syyllistää miestään eikä pysy suorana, mies näkee hänen heijastavan omaa rumaa miehisyyttään. Tällöin mies reagoi häpeän tai syyllisyyden pohjalta, puolustautuen raivokkaasti tai singoten vastasyytöksiä. Kaikki heijastuu kuin peilistä.
Naisen ei pidä sallia miehelleen yhtä ainoata sanaa, jonka hän kokee epärehelliseksi tai torjuvaksi. Jokainen sana – jopa miehen äänen sävy on hänen omaa miehisyyttään, joka puhuu hänelle. Jos hän ei oikaise sitä samassa hetkessä ulkopuolisessa miehessä, se tulee elämään hänen sisällään. Se elää hänessä tiettynä jännitteenä tai kovuutena.
Hänen tulee ottaa vastuu miehen aikaisemmasta vastuuttomuudesta, niin epäoikeudenmukaiselta kuin se saattaakin kuulostaa. Hänen täytyy olla uskollinen rakkaudelle, uskollinen omalle itselleen. Hän ei saa luovuttaa. Hän ei saa tuntea, että hän ei viitsi vaivautua, tai että asia vaatii liikaa joko häneltä tai hänen mieheltään. Hänen täytyy tajuta, että hän toimii oman puhtautensa vuoksi, voidakseen jälleen olla se nainen, joka hän on. Hän ei pyri opettamaan tai muuttamaan miestään. Kaikki muutokset miehessä ovat seurausta siitä, että mies ymmärtää totuuden siitä, mitä nainen sanoo.
Miehen (tai miesten) on tietenkin oltava kylliksi mies ymmärtääkseen, mitä sanon, ja hänen on suostuttava yhteistyöhön naisen kanssa. Hän auttaa naistaan vapautumaan siitä hirvittävästä pahasta, jonka miehen yleinen seksuaalinen miehisyys on langettanut hänen ylleen syntymästä lähtien. Vastuuttomat miehet tulevat taistelemaan vastaan, ja heidän fallinen miehisyytensä tulee todennäköisesti voittamaan, mikäli nainen suvaitsee sen. Tai sitten he pakenevat henkensä edestä.
Jalo mies – mies, joka todella rakastaa – ottaa siten vastuun, ei vain itsestään, vaan kaikista niistä miehistä, jotka ovat milloinkaan kohdelleet kaltoin tai turmelleet hänen rakkauttaan, hänen naistaan. Tämä on todellista rakkautta, miehen sankarillista rakkautta naista kohtaan, ja naisen sankarillista rakkautta omaa itseään kohtaan.
Suurin ongelma
Naisen suurin ongelma on itse-epäily; miehen suurin ongelma on itsen projisointi.
Naisen itse-epäily on seurausta siitä tosiasiasta, että hän on vastaanottava astia. Hänen vaginansa symboloi sitä. Ilman penistä hän on epätäydellinen.
Mies on projektiivinen ja aktiivinen, kuten hänen ulkoneva peniksensä havainnollistaa. Jos hän löytää naisesta itse-epäilyä, hän tulee saamaan tahtonsa läpi. Nainen päästää hänet sisälleen mukavuuden – ei välttämättä rakkauden – tähden. Nainen tekee niin, koska hän pelkää jäävänsä yksin. Siksi kaikkein tavallisimmalla, epäkypsimmällä tasolla mies pyrkii aina vahvistamaan naisen itse-epäilyä. Vaikka mies olisi aluksi rohkaiseva ja myönteinen, hän käynnistää itse-epäilyn prosessin alkaessaan lannistaa naista tiedostamattomasti. Mies itse ei huomaa asiaa, mutta nainen huomaa sen. Ja koska naisen alentaminen voi ilmentyä pelkkänä äänensävynä miehen puheessa, se saattaa jäädä huomaamatta jopa naiselta, jolloin tämä alkaa tottumuksesta hyväksyä oman huonommuutensa.
Kaikkein tavallisimmalla, epäkypsimmällä tasolla
mies pyrkii aina vahvistamaan naisen itse-epäilyä."
On olemassa naisia, jotka ovat väkivaltaisia, vihaisia, uhmakkaita. Saattaa näyttää siltä kuin he eivät epäilisi itseään lainkaan. Mutta he ovat projektiivisia. He pyrkivät olemaan miehiä. Tuollaiset tunteet ovat naispuolinen penis, joka kohoaa kivusta.
Kuudes aisti
Rakkaus on kuudes aisti. Se on ylempi ja ylivertainen verrattuna viiteen muuhun aistiin, jotka rekisteröivät olemassaolomme ulkoisessa maailmassa. Voit nauttia lasillisen vettä ulkoisella makuaistillasi, mutta sen nautinto ei voi kestää. Kaipaus on saavuttanut täyttymyksensä. Sama tapahtuu kaikkien muiden aistien kanssa: kauniin näkymän katseleminen; kauniin äänen kuuleminen; jonkin asian hyväileminen tai koskettaminen – kaikilla niillä on loppunsa. Mutta rakasteleminen on erilaista. Vaikka itse aktilla onkin loppunsa, ei peniksen ja vaginan vuorovaikutus ole ulkonaista, kuten viisi aistiamme ja niitä myötäilevä mieli päättelevät. Se on sisäinen, psyykkinen tapahtuma. Tämä psyykkinen liike tunnetaan rakkautena tai nautintona. Rakkaus tai nautinto on itse asiassa kuudennen, piilevän aistin luomista tai herättämistä. Rakkaus tai nautinto saattaa näyttää päättyvän, mutta kuudes aisti ei lopu – aivan kuten näköaistikaan ei lopu silloin, kun katseen kohde poistuu näkyviltä. Kuudes aisti säilyy jokaisessa ruumiissa siinä laajuudessa, johon se on herätetty. Ja oikean rakastelemisen myötä siitä kehittyy suurenmoisen tarkka ja mitä vapauttavin aisti, joka aistii rakkauden, elämän, totuuden ja olemassaolon. Sillä on kyky nähdä ”mayan” eli asioiden pettävän ulkoasun lävitse niiden takana olevaan todellisuuteen, jota kutsutaan elämäksi ja joskus Jumalaksi.
Tällä kuudennella aistilla ei ole mitään päätöstä tai loppua. Se on olemisen tila, ei mikään olosuhde, millaista osittaiset aistit omassa itsenäisyydessään edustavat.
Rakkaus on kylmää
Naisen on ymmärrettävä, että rakkaus on kylmää. Sellaisena kuin hän on, hän etsii rakkaudesta aina lämpöä. Hän haluaa kokea jakamisen tunteen: hän haluaa jakaa sen lämmön, jota hän tuntee. Mutta totuus on se, että lämpö hänen rakkaudessaan muodostuu hänen emootioistaan, hänen kuvitelmistaan rakkaudesta, hänen romanttisista ja sentimentaalisista siteistään rakkauteen. Ne on istutettu häneen jo pikkutyttönä rakkauskertomusten muodossa. Nämä kertomukset on keksitty pehmikkeeksi sitä kylmyyttä vastaan, jota nainen tuntee silloin, kun mies ei rakasta häntä. Niistä hän saa itselleen tunteen emotionaalisesta lämmöstä; hän itkee usein tuosta tunteesta käsin. Tämä negatiivinen kylmyys, tämä yksinäisyys, jota nainen kokee silloin, kun häntä ei rakasteta, ei ole sama asia kuin todellisen rakkauden luonnonraikas kylmyys. Todellinen rakkaus vaikuttaa kylmältä vain sentimentaalisen ja kuvitellun rakkauden – henkilökohtaisen rakkauden – näkökulmasta.
Todellinen rakkaus alkaa rehellisyydestä.
Ja ensimmäinen asia, jonka rehellisyys saa aikaan,
on romanttisen rakkauden kuviteltujen käsitteiden rikkominen."
Romanssi on kaunein asia miehen ja naisen välillä. Se on kuin auringonlasku. Mutta auringonlaskun ongelma on siinä, että aurinko laskee: sen kauneus katoaa nopeasti. Miehen ja naisen välinen romanssi voi säilyä silloin, kun heillä on riittävästi rehellisyyttä pitämään yllä sitä kauneutta, jonka he näkivät kohdatessaan toisensa ensimmäisen kerran – riittävästi rehellisyyttä estämään auringonlaskua katoamasta.
B.L.
Vastaukset 2
Vanhimmat
lukea? huh huh, taitaa olla sormissa rakkoja :)
Lyhennelmänä joku voisi lukeakin. Näin vinkkinä.
---
Kuuntelin joskus Barry Long:in tupla-kasetin.
Suosittelen itse kullekin.