Minut on jätetty, kun mies halusi kolmenkympin kriisin pyörteissä viettää laadukasta sinkkuaikaa näin sanoakseni. Väittää ettei rakasta enää, mutta itse en usko rakkaudenliekin sammuneen kokonaan, vaan tähän koko eroo liittyy niin paljon muutakin mieheni puolelta, mm. vakava masennus ja työuupuminen.
Kuinka moni jättäjistä on tullut katumapäälle ja olivatko tunteet kuolleet erovaiheessa? Elän omaa elämääni täysillä, mutta rakastan miestäni kovin ja jossain takaraivolla elättelen vielä toivetta paluusta yhteen.
Kolmansia osapuolia ei kuvioissa ole ja erosta pari kuukautta.
Kuinka moni jättäjistä on tullut katumapäälle ja olivatko tunteet kuolleet erovaiheessa? Elän omaa elämääni täysillä, mutta rakastan miestäni kovin ja jossain takaraivolla elättelen vielä toivetta paluusta yhteen.
Kolmansia osapuolia ei kuvioissa ole ja erosta pari kuukautta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mutta ei se siitä mihinkään muuttunut. eron syy aikoinaan miehen hirmuinen mustasukkaisuus ja juopottelu sekä minun nalkutus ko asioista.
oletko varma että kolmatta osapuolta ei ole, kiikarissakaan? nämä kriisiläiset oirehtii sellaista että olisi kuitenkin. minäkin sanoin ettei ole vaikka tähtäimessä oli kaksikin...mies uskoi.
...onko kiikarissa, mutta ainakaan tässä 2 kk aikana ei ole ketään ollut....liekö sitten joku saavuttamaton kaukorakkaus kiikarissa, ken tietää ;)
Miksi naiset valehtelevat usein ettei heillä toista ole, vaikka onkin? Onko parempi olo?? Pääseekö etulyöntiasemaan, minä en pettänyt, vaan sinä? Eikö rehellisyys ole pilari parisuhteessa?? Se, että miehesi uskoi ettei sulla muita, oli kai kunnioitusta ja luottamusta sinuun. Useat miehet kertovat asiat rehellisesti ja ottavat sitten itselleen sen petturin viitan, vaikka asia toisin olisi!
Meillä on toisin. Mies on pettänyt ja valehdellut ja kaiken päälle vähättelee tapahtumia. Sitten kun se on jäänyt kiinni ja asiat "selvitetty", hänen mielestään asia voidaan unohtaa ja elämää jatkaa. Mies ymmärtää että asia on sillä selvitetty kun hän kertoo että okei näin kävi, johtui siitä että riideltiin aamulla (taikka jotain yhtä loogista), ja nyt kun tämän tiedät niin asiasta ei enä puhuta, enkä tee sitä toiste. -- kunnes mies tekee sen toiste, ja syy on esim. että oli ollut kauan matkoilla ja tuli sellainen tilanne ja plaa plaa plaa.
Missä ovat ne mainitsemasi "useat miehet"? Laskin seurustelleeni elämässäni 4 miehen kanssa. Kaksi heistä petti usein, yksi valehteli muista asioista (ts. ei jäänyt ainakaan kiinni pettämisestä) ja neljäs puhui asioita ristiin enkä halunnut selvittää miten asia oli vaan jätin hänet silleen. Tän nykyisen kanssa en enää vuodata yhtään kyyneltä, en ole sitä iloa hänelle suonutkaan että kyyneliä olisi nähnyt. Olen kai syntyjään niin paska ihminen että mulle pitää valehdella ja pettää. Antaisivat mun sitten olla alun perinkin eikä lähtisi mitään parisuhdetta kyhäämään avioliitosta ja lapsista puhumattakaan. Niin ollaan naimisissa oltu 2 vuotta ja olin raskaana kun mies jäi ekan kerran kiinni pettämisestä ja sen seurauksena tein abortin. Mies halusi pitää lapsen, mutta olisi sitten käyttäytynyt kuten aviomiehen ja isän kuuluukin. En taida lasta koskaan saada, kun ei sellaista miestä ole jonka kanssa voi elää.
Minkä ikäinen olet? Myönnän, että nuorempana minäkin petin, ja olen asiasta todella pahoillani, mutta tähän ikään mennessä olen asiaa pohtinut, ja asioista viisastunut, toivottavasti. Kuulutankin parisuhteeseen avoimuutta, rehellisyyttä ja toisen kunnioitusta. Mutta nämä arvot ovat nykyään vain ilmeisesti ns. kiven alla? Olen jo toista kertaa naimisissa, ja erosta on jo päätetty, kun en useista pyynnöistäni huolimatta saanut vastakaikua, vaan rakkaudentunnustukset (joita ennen joka päivä) jäivät kokonaan, vaimoni jäi kiinni valehtelusta ja kaikkea tuommoista tapahtui, ja mennyt vuosi meillä ollut "kylmä" kotona, niin päätin, että nyt riittää! Petin sitten???? Keskustelin netissä erään naisen kanssa, sain vastakaikua ja ymmärrystä jne. Kerrottuani vaimolle, että haluan eron, niin ja kun sitten kerroin REHELLISESTI, että olen netistä tavannut naisen, niin se sitten oli kuulemma piste ii:n päälle, ja minä sitten petturi!, vaikka tämä nettirakkaus ei ole ollut 300 km. minua lähempänä! Kai minä sitten olen ikuinen "pettäjä". En nyt lähde tässä kaikkea puimaan, mutta vaimo teki semmoisia temppuja, ja selitykset niin ontuvia, ja kun hän on luonteeltaan sellainen, että pakenee vaikeuksia, eikä keskustelukontaktia saa aikaan sitten millään. No, elämä jatkuu, takaisin ei ole kuulemma paluuta. Myönnän, että kyllä vaimo on asiassa tavallaan oikeassa, onhan se pettämistä, kun tunteet jylläävät, tavallaan tämä oli viimeinen "hätähuuto" minulta, mutta ero on nyt sitten päätetty, ja ensi viikolla minä otan ja lähden! Hullun rohkeaa, muutetaan suoraan yhteen, vaikka ei vielä livenä edes nähty!! Kyllä rakkaus saa tekemään hulluja asioita, mutta kerran täällä vain ollaan, ei mun elämä ainakaan huonommaksi muutu, kaipaan RAKKAUTTA ja LUOTTAMUSTA! Kommentteja vastaanotetaan, asiallisia kiitos!
Yritettiin palata... ei se vaan onnistunut. Erossa kuoli jotain, tai oli kuollut jo ennen eroakin. Vähän sellaiselta heh heh -touhulta tuntui, joten erottiin sitten ihan lopullisesti. Kavereita ollaan kuitenkin ja kumpikin jo uusissa naimisissa. Eka kerralla 10 yhteistä vuotta, 8 v aviossa ja eron jälkeen vajaa vuosi uusintaa. Lopullinen ero 8 v. sitten.