enemmän; kumppaniisi vai itseesi?
Ajattelin panna gallupin pystyyn, kun tällä puhutaan niin paljon tuosta luottamisesta "luottamus meni kokonaan" "miten luottamuksen saa takaisin"...
Itse en ole koskaan luottanut keneenkään 100%:sesti. Silti yksikään ihminen elämässäni (ja niitä on paljon!) ei koskaan ole pahemmin pettänyt luottamustani. Itseeni taas olen luottanut 100%:sesti vielä viitisen vuotta sitten, mutta nyt en enää luota ihan niin paljon... 98% olisi kai aika hyvin hollillaan...
On parempi, ettei keneenkään luota aluksi kuin vähäisessä määrin. Mitä vähemmän luottaa, sitä parempi, jos toinen tekee jotain tyhmää. Ei putoa korkealta. Sitten kun pikkuhiljaa luottamusprosentit ovat nouseet (esim. miehelläni taitaa olla kasassa tuollaiset 99% nyt 21 vuoden jälkeen :)- huomatkaa % enemmän kuin itselläni nyt!) niin ei taaskaan tunnu kovin pahalta, vaikka toinen mokaisi pahemmankin kerran: Toisella on sittenkin "itse ansaittua" luottamusta niin paljon varastossa, ettei taaskaan putoa korkealta...Elämä on ihanaa.
Ajattelin panna gallupin pystyyn, kun tällä puhutaan niin paljon tuosta luottamisesta "luottamus meni kokonaan" "miten luottamuksen saa takaisin"...
Itse en ole koskaan luottanut keneenkään 100%:sesti. Silti yksikään ihminen elämässäni (ja niitä on paljon!) ei koskaan ole pahemmin pettänyt luottamustani. Itseeni taas olen luottanut 100%:sesti vielä viitisen vuotta sitten, mutta nyt en enää luota ihan niin paljon... 98% olisi kai aika hyvin hollillaan...
On parempi, ettei keneenkään luota aluksi kuin vähäisessä määrin. Mitä vähemmän luottaa, sitä parempi, jos toinen tekee jotain tyhmää. Ei putoa korkealta. Sitten kun pikkuhiljaa luottamusprosentit ovat nouseet (esim. miehelläni taitaa olla kasassa tuollaiset 99% nyt 21 vuoden jälkeen :)- huomatkaa % enemmän kuin itselläni nyt!) niin ei taaskaan tunnu kovin pahalta, vaikka toinen mokaisi pahemmankin kerran: Toisella on sittenkin "itse ansaittua" luottamusta niin paljon varastossa, ettei taaskaan putoa korkealta...Elämä on ihanaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jaa-a, tuo oli paha kysymys. Kehenkään toiseen ihmiseen en ainakaan luota 100%:sti, mutta en toisaalta itseenikään. Itseeni kai kumminkin enemmän... Tai ehken sittenkään. Se itseen luottaminen taitaa perustua yleensä siihen,. että omat tekemiset eivät itseä loukkaa (ymmärsitköhän).
Jos olisi täysin oikea ihminen, tilanne, kaikki, niin olisi aika mahdotonta sanoa, mitä tekisin. Että enpä sitten vissiin luota kehenkään. Aika surullista sinänsä.
En luota kovin paljon muihin kuin itseeni, jos siihenkään ;). Ja mielestäni omat tekemiset voivat hyvinkin "loukata" itseä, jos ajatellaan, että tekee aivan vastoin omia periaatteitaan. Uskottomuus taitaa muuten perustua aika paljon juuri siihen, että rikkoo myös omia periaatteitaan ja moraalia. Koska jokainen voi jossain elämänvaiheessa olla uskoton, niin miksi on niin vaikea ajatella myös kummpanin olevan uskoton. Tässä en puhu laisinkaan kroonisesta uskottomuudesta, jota sitäkin on, vaan ihan tavallisesta...
itseeni enemmän, mutten sataprosenttisesti... Aina voi jotain tapahtua.