Olen tässä miettinyt mitä etuja on kummassaskin ja kumman edut ovat mittavammat?
Jos menee naimisiin on sillä muita etuja kuin että omaisuus menee puoliksi?
Olen vähän enemmän tällä hetkellä kallistumassa avoliiton suuntaan. Naisystäväni haluaa naimisiin...Avoliitossahan molemmat pitävät omaisuutensa eron sattuessa. Minä en haluaisi jakaa omaisuuttani naisen kanssa, joka ei sitä ole ansainnut...
Onko kukaan pohtinut tätä syvällisemmin?
Jos menee naimisiin on sillä muita etuja kuin että omaisuus menee puoliksi?
Olen vähän enemmän tällä hetkellä kallistumassa avoliiton suuntaan. Naisystäväni haluaa naimisiin...Avoliitossahan molemmat pitävät omaisuutensa eron sattuessa. Minä en haluaisi jakaa omaisuuttani naisen kanssa, joka ei sitä ole ansainnut...
Onko kukaan pohtinut tätä syvällisemmin?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei kaikkia asioita voi mitata rahassa. Jos rakastat pulisoasi ja tahdot jakaa kaiken hänen kanssaan niin
ehdottomasti avioliitto, niin saat elämääsi selkeän suunnan ja katso myös mitä raamattu sanoo asiasta kirje heprealaisille luku 13 jae 4 ja tulet huomaamaan että elämästänne ei tule puuttumaan mitään. t.Mies 48
että kaikki mitataan rahassa ja pitää mitata rahassa. Avioliitto on täysin turha eikä se tarjoa mitään sellaista, jota avoliitto ei tarjoaisi.
Raamattu kieltää myös mieheen yhtymisen (homouden) ja vaatii naista vaikenemaan seurakunnassa. Onko suurempaa satukirjaa enää olemassa?
Onnellinen arki ei ole siviilisäädystä milään tavalla kiinni!
Minunn mielestäni kun järkevästi ajatellaan ,niin aika huonosti miesten ja naisten vehkeet on suunniteltu toisiinsa yhtymään, aika luonnon vastaista. Satukirja saattaa olla myös oikeassa monessa asiassa.
Avioehdolla tuo puoliksi menemisen pulma poistuu.
kun ei mene naimisiin.
Jos tavoitteena on pysyä yhdessä noin 5 vuotta, niin silloin suosittelen avoliittoa.
Jos tarkoituksena on rakentaa yhteistä elämää, jolloin tietysti tulee hankittua kaikenlaista yhteistä omaisuutta pikkuhiljaa, niin suosittelen avioliittoa.
Ei ainoastaan se yhteinen koti, jos se on yhdessä hankittu, vaan myös kaikki siihen liittyvä ylläpito, remontointi, huolto, autot, kesämökit... koko elämä. On todella surullista sitten kun toinen yllättäen kuolee, ja leski joutuu surunsa lisäksi luopumaan kodista ja kaikesta yhdessä hankitusta. Itseasiassa omasta elämästä ja muistoista. Ei auta vaikka olisi tehty testamentti. Eikä auta vaikka sukulaiset olisivat kittejä ja sanoisivat että asu sinä vain kodissasi, jos heillä ei ole rahaa maksaa perintöveroa koko siitä omaisuudesta mitä kuolleelta jäi.
Kysymys kai loppupeleissä on siitä kuinka paljon toisesta välittää. Eikö niin?
Mitä tarkoitat sillä, että leski joutuu surunsa lisäksi luopumaan kodista ja kaikesta muusta yhdessä hankitusta?
Ihan en ymmärtänyt pointtiasi siitä, miksi jonkun, joka omistaa jotain pitäisi myydä se, jos toinen kuolee!!
Selitä!
Lausuntosi ei kertakaikkiaan pidä paikkaansa ja sisältää oletuksia jotka eivät ole automaattisia avopuolison kuollessa ja tästä syystä paikkansa pitämättömiä ja vähintäänkin harhaan johtavia.
Miksi testamentti ei muka auta? Ei sukulaiset saa mitään, jos testamenttaa kaiken avopuolisolleen. Paitsi, jos on rintaperillisiä. Ja yhdessä hankitusta omaisuudesta (jos on molempien nimillä) saa ainakin tietysti oman osuutensa.
Tietysti jos ei ajattelee, että vaimo ei ole ansainnut mitään eikä halua jättää perintöäkään hänelle? Haluaako alkup. kysyjä jättää?
Ei tarvitse jakaa. Tehkää avioehto. Ilmeisesti siis (avo)vaimollasi on vähemmän omaisuutta kuin sinulla?
Erona olisi ainakin leskeneläke. Jota maksetaan aviopuolison kuoleman jälkeen. Ei avopuolison.
ihmiselle joka tuota eroa edes kyselee.
Hanen tasollaan avoliitto pn paras. Niinhan kirput koirat ja siatkin elavat.
Avioliitto ja siihen liittyva onhin tarkoitettu vahan korkeamman alykkyysosamaaran omaville.
Tassa on juuri mahtava valinnan vapaus, jokainen saa tehda aivan niinkuin itse haluaa!