Rakastunut varattuun...

Olen siis reilu parikymppinen kaupunkilaismies ja "ongelmanani" on se että olen rakastunut (?) hyvän ystäväni avovaimoon. En ole sitä sorttia kuka tunkee itsensä pariskunnan väliin ja yrittäisi rikkoa heidän suhteensa, mutta nyt en TODELLAKAAN tiedä mitä tehdä!

Itselläni on takana pari suhdetta jotka ovat päättyneet lopulta siihen että olemme halunneet elämältä eri asioita tai muuten vaan ajatusmaailmamme eivät ole olleet samalla tasolla. Nyt tunnen löytäneeni sen "sielunkumppanini" mutta kun hän sattuu olevan varattuna ystävälleni...

Tätä on nyt jatkunut jo useita kuukausia (kohta lähes vuosi) eivätkä tunteeni ota laantuakseen. Hän on ehkä rakastettavin, sydämellisin, ihanin, sympaattisin ja kaiken lisäksi kaunein nainen mitä maa päällään voi kantaa. Voisinpa aikuisten oikeasti sanoa RAKASTAVANI tätä naista enkä siksi osaa esim. baareissa edes harkita ketään muuta naista.

Tiedän että minun tulisi ottaa tämä asia puheeksi ystäväni kanssa, mutta pelkään äärettömän paljon että välimme olisivat sen jälkeen historiaa.

Pyydän nyt oikeasti apua tähän ongelmaani, en oikeasti löydä ulos siitä! Tämä tilanne on itselleni täysin labyrintti!!
7832
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Ma olen vanhempi kuin sina, ulkomailla ilman aapilkkuja. Oon avoliitossa ja rakastuin vahan niinkuin sina mun avovaimon ja mun naiskaveriin jolla itsella taas on lesbosuhde. Siis aika kosntikkaan nakoinen nelio.

Ma laitoin kaikki vahin aanin, pikuu hiljaa eri naisten kanssa vahan jutellen, julkiseksi kaikille osapuolille. Naa oli niin helvetin fiksuja etta nyt me ollaan nyt kaikki nelja tavallaan kuin melkein yksi perhe.

Kaikki riippuu nyt sinusta ja siita toisesta kundista, sun ystavasta. Sondeeraa asiaa ekaksi naisen kautta, mita se tuumii. Laita jotenkin "ma tykkaan susta paljon, onkohan se pahasti nja mitahan ystava tuumisi jos tietaisi". Ei dramaattisia rakkaustunnustuksia heti alkuun, siina menee naiselta syysta pasmat sekaisin, kuten menisi sultakin ja multa vastaavassa tilanteessa.

Lycka till.

Äänestä

Voisit mennä juttelemassa psykiatrin kanssa ongelmistasi. Ehkä löydätte yhdessä ratkaisun tuohon ongelmaasi.

Äänestä

Olen niiiiin rakastunut varattuun mieheen! Ja hän kun tuntuu olevan juuri se oikea....On se elämä raakaa!!! :/

Äänestä

sille naiselle suoraan. ehkä se on ystävääsi kohtaan väärin, mutta ehkä tilanne saattaisi hieman selkiintyä.

Kun itse seurustelin, exäni tuttu kertoi minulle kerran suoraan tunteistaan. Avokkini oli n. 5 metrin päässä silloin siinä tilanteessa, ei kuullut. Oli aika kauhea myllerrys, sekoitti omatkin tunteet pitkäksi aikaa. En kuitenkaan lähtenyt tämän miehen matkaan, vaikka henkisesti olimmekin lähempänä toisiamme. En usko, että tämän miehen kanssa olisi saanut aikaan kestävää parisuhdetta, oli sen verran moniongelmainen ihminen. Mutta nämähän ovat asioita sitten erikseen. Mutta eipä kestänyt mun ja eksänkään suhde sitten lopulta.

En itsekään kannata sitä, että mennään rikkomaan toisten suhteita...mutta elämiä on vain yksi, jos vahvasti tunnet rakkautta tätä naista kohtaan, tunnet hänen olevan toinen puoliskosi tai jotain...niin toimi. Voi olla etä osa on illuusiota, mitä hänestä ajattelet. En tiedä kuinka hyvin lopulta tunnette. Mutta...kertomalla saatat menettää ystävän. Kuitenkin on se mahdollisuus, että saatat saada itsellesi oikean elämänkumppanin, jollaisia ei löydy ihan joka kulman takaa.

Äänestä

Olen ollut itse samassa tilanteessa. Tosin olen nainen ja kohde oli varattu mies. Tapasimme ystäväni luona. Ja se oli molemminpuolista ihastusta heti alkuunsa. Eli sikäli se oli myös eri asia. Jos teillä se tunne on lähinnä sinulla, vai pystytkö vaistoamaan että tunne olisi molemminpuolinen? Me päädyimme olemaan ystäviä. Siis käytiin joskus kahvilla ja juteltiin. Miehen suhde oli jo pitkään ollut huono ja siitä keskusteltiin paljon ja samalla mun päättyneestä suhteesta. Rohkaisin heitä parhaani mukaan yrittämään vielä. Olisi tuntunut heidän suhteensa rikkomiselta jos olisin tehnyt muuta. Ehkä se oli molemminpuolista terapiaa. No sitten tuli pidempi väli jolloin ei pidetty yhteyttä. Jossain vaiheessa mies sitten kertoi että se on ohi nyt, he olivat jokin aika sitten eronneet! Ehkä sitä sitten mielessään mietti että mitä jos nyt..

Mutta ei. Pitkä suhde miehellä takana, varmasti tarvitsee aikaa itselleen eikä valmis toiseen suhteeseen. Meillä edelleen tunteita toisiamme kohtaan, mutta ehkä ne ovat tuon eron jälkeen vähän laantuneet. Silloin, kun mies oli varattu niin kumpikin oli toiselle jotain saavuttamatonta ja kiehtovaa. Tietyllä tavalla ehkä turvallista rakkautta koska tiedettiin että mitään ei voi tapahtua. Vähän niinkuin teininä ihastus johonkin idoliin. En tiedä ymmärrätkö mitä tarkoitan? Ja nyt kun kaikki olisi mahdollista niin molemmat ovat vetäytyneet.

Älä pohdi tilannettasi liikaa. Äläkä anna sille ylivaltaa tai kohta nainen on sinulle pakkomielle. Ja sellainen on jo pelottavaa. Ehkä sinun kannattaisi keskustella asiasta varovasti naisen kanssa. Kannattaa valita sanat tarkkaan. Jos nainen ei ollenkaan samoilla linjoilla kanssasi ja pelästyy tunteitasi niin saattaa olla että hänellä sen verran valtaa että pariskunta katkaisee kokonaan suhteensa sinuun. Siinä kannattaa myös miettiä sitä mahdollisuutta että menetät ystävän. Tiedän kyllä tapauksen jossa naisen avo kiinnostui naisen parhaasta kaverista. Ja kertoi tämän rehellisesti kummallekin. Naiset olivat sen verran fiksuja että keskustelivat asiasta keskenään, eivätkä suoraan hyökänneet toistensa kimppuun. Siinä kävi sitten niin että mies sai jäädä ja ystävyys jatkui. Mutta ei tämäkään tapaus ole ihan verrattavissa sinun juttuusi..

Osaa se elämä olla joskus pirullisen hankalaa. Toivottavasti saat selvyyttä asiaan. Kärsivällisyyshän tuossa on kovilla. Voimia sinulle!

Äänestä

Tunteisiisi on voinut vaikuttaa sekin, että olet tekemisissä kyseisen naisen kanssa sen johdosta, koska hän on kaverisi eukko.
Älä nyt vaan ihmeessä mene ainakaan kaverilles mitään sanomaan, voi olla että sen jälkeen olet yhtä ystävää köyhempi.
Sinuna pitäisin tunteeni vain omana tietonani ja jatkaisin elämää.
Älä ainakaan mene pilaamaan heidän välejään. Itse olen sinkku, ja voisin ottaa taas jonkun uuden tilalle, silti on vain yksi ihminen ketä olen rakastanut ja ketä kaipaan ja ketä en koskaan unohda. Ihana eksäni.
Mutta elämä jatkuu, ja molemmat elämme omaa elämäämme.

Jos oikeasti luulet rakastavasi tätä naista, annat hänen jatkaa elämäänsä ystäväsi kanssa. Se jos mikä on rakkautta, että annat hänen elää onnellisena elämäänsä siihen sekaantumatta.

Äänestä

Itse olen ihastunut myös korviani myöten varattuihin miehiin, mutta tarkemmin tutkiskeltuani tunteitani olen aina huomannut että ihastuminen/rakastuminen osittain johtunut siitä ettei suhde olisi mahdollinen. Ja on käynyt niinkin että ihastus on eronnut eli vapaana mutta mun tunteet viilenneet heti.

Varatut ovat tuntuneet kiehtovilta kun on epävarma ja pelkää sitoutumista/jättämistä/torjutuksi tulemista..
Ja mä ainakin tykännyt ihastumisen tunteesta ja pienestä flirtistä ilman todellista vastausta.

Ja ikinä en voisi tehdä ystävälleni sitä. Oikeat todelliset ystävät ovat kiven takana!

Mutta tämä vain mun kokemus, mieti tarkkaan miksi olet häneen rakastunut? Olisitko valmis rikkomaan heidän liiton, ystävyyden ja huomata sitten että olikin vain kupla? Miten vaaka kallistuu?

Ehkä voisit yrittää antaa jollekin muulle mahdollisuuden ihastua itseensä ja huomaisit ovatko tunteesi "oikeita" varattua kohjtaan?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Onneton kirjoitti:

Olen siis reilu parikymppinen kaupunkilaismies ja "ongelmanani" on se että olen rakastunut (?) hyvän ystäväni avovaimoon. En ole sitä sorttia kuka tunkee itsensä pariskunnan väliin ja yrittäisi rikkoa heidän suhteensa, mutta nyt en TODELLAKAAN tiedä mitä tehdä!

Itselläni on takana pari suhdetta jotka ovat päättyneet lopulta siihen että olemme halunneet elämältä eri asioita tai muuten vaan ajatusmaailmamme eivät ole olleet samalla tasolla. Nyt tunnen löytäneeni sen "sielunkumppanini" mutta kun hän sattuu olevan varattuna ystävälleni...

Tätä on nyt jatkunut jo useita kuukausia (kohta lähes vuosi) eivätkä tunteeni ota laantuakseen. Hän on ehkä rakastettavin, sydämellisin, ihanin, sympaattisin ja kaiken lisäksi kaunein nainen mitä maa päällään voi kantaa. Voisinpa aikuisten oikeasti sanoa RAKASTAVANI tätä naista enkä siksi osaa esim. baareissa edes harkita ketään muuta naista.

Tiedän että minun tulisi ottaa tämä asia puheeksi ystäväni kanssa, mutta pelkään äärettömän paljon että välimme olisivat sen jälkeen historiaa.

Pyydän nyt oikeasti apua tähän ongelmaani, en oikeasti löydä ulos siitä! Tämä tilanne on itselleni täysin labyrintti!!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu