Mä oon käynyt muutamilla sokkotreffeillä, ja melkein aina vastapuoli on ollut "vähän erilainen" ja meillä ei ole todellakaan kemiat kolahtaneet. Onko kenelläkään kokemusta siitä että oikeasti olisi netin kautta ilmoituksella löytänyt kivoja ja reippaita ihmisiä treffeille?
treffeillä vaan sekopäitä?
Satu
92053
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen löytänyt netistä pääosin mukavaa deittiseuraa. Fiksuja ja asiallisia tyypejä =) Muutama "erilainenkin", mutta ei yhtään vaarallista tapausta. Riippuu varmaan mistä sivuilta sitä seuraa ettii?
Aikoinani harrastin niitä tapaamisia nettiehdokkaiden kanssa ja ei voi muuta kuin todeta että omituisia suurin osa kyllä oli, siis sellaisia tyyppejä joiden on hankala saada suhdetta syntymään ja jotka todennäköisesti ovat sinkkuja vielä 10vuoden päästä.
Lopetin koko touhun.
Pitäis varmaan kirjoitella jonkin aikaa että tietäis kannattaako tavata, jos samantien lähtee jotain tapaamaan niin todennäköisesti tyyppi on vääränlainen...
On kokemusta. Ihan kivoja, reippaita ja sosiaalisia ihmisiä netistäkin löytyy :) Julkisista chateista löytyy takuulla paremmin kuin esim tuolta sokkotreffeiltä... ja chattailemalla myöskin huomaa nopeammin, minkälaisen ihmisen kanssa on tekemisissä kun se muistuttaa kuitenkin hiukan normaalia "keskustelua". Sähköpostilla tutustumiseen en enää minäkään luota.
Kannattaa vaan kysellä rohkeasti toisen harrastuksia ja kaikkea mikä tuntuu tärkeältä, ja katsoa millaisia reaktioita toiselta tulee.
Kyllä muutama kokemus on.
Täydellinen sokkotreffi kesäkuu 2001; kuvaton, lyhyt puhelu, muutama sähköposti ja tekstiviestejä...
* Erinomaisen miellyttävä kokemus...jatkoa seurasi..! Huomioiva, luonnollinen, terveydenhoitoalan 'duunari'.
*Sokkotreffi kevät 2002: puheluja, sähköposteja, tekstiviestejä, molemminpuolista hajamielisyyttä...
* Erinomaisen miellyttävä kokemus...jatkoa seurasi..! Minut huomioiva, askeleisiini asettuva, 'samassa veneessä',...:-)) terveydenhoitoalan 'duunari'...
*Sokkotreffi kesä 1999: 200 % pettymys, 500 km matkaetäisyys, tapaaminen 30 min
*Sokkotreffi talvi 2000: täydellisen täydellinen pettymys, tapaaminen 10 min, matkaetäisyys n. 400 km
Taidat olla aika epätoivoinen, jos 400 km päästä lähdet melaa vonkaamaan.
Päinvastoin.
Olen tyyppiä etten lähde mihkään.
Vaan ko. tyyppi tuli luokseni satojen kilometrien päästä.
Mikä on mela tässä tapauksessa?
Olen vihreä näillä saroilla.
Kiitos mielipiteistäsi.
Useampi mukava ilta kaupungilla on tullut vietettyä netin kautta löytyneiden miesten kanssa. Useimpien kanssa ei sitten sen enempää eli ei ole kolahtanut kuten ilmaisit asian. On joukossa ollut pari omituista kyräilijääkin, mutta pääosin postiivisia kokemuksia.
Odotatko jo ensitapaamiselta liikoja? Täydellisiä ihmisisä ei ole enkä minä usko ensisilmäyksellä rakastumiseen. Lähinnä se on ollut sitä että jutellaan ja koetetaan onkia selville, olisiko sen verran yhteisiä harrastuksia, kiinnostuksen kohteita ym että kannattaa tavata toisenkin kerran. Tietysti ulkokuortakin pitää katsoa sillä silmällä että voisiko kuvitella päästävänsä toisen joskus käsivarren mittaa lähemmäs ;)
Tuloksena muutaman kuukauden kestänyt seurustelu ja huomenna menossa toisille treffeille viime viikolla tapaamani mukavanoloisen ja -näköisen miehen kanssa. Eli minä jaksan vielä uskoa.
Ilmoitus on tosi tärkeä (siis jos jätät oman). Mitä enemmän viitsit kertoa ajatuksistasi, sitä todennäköisemmin saat "kunnollisia" vastauksia. Älä epäröi kertoa asioista, jotka ovat sinulle tärkeitä ja joissa et ole valmis joustamaan, koska niidenhän täytyy osua kohdalleen, muuten homma kaatuu.
Nyt kirjoitettuani tuon sepustuksen, luin viestisi uudelleen. Oletko sittenkin hakemassa vain treffiseuraa?
Myönnän kirjoittaneeni viestini kärjistetysti mutta liioittelustakin löytyy joskus se puolitotuus.
Olen etsinyt reipasta, positiivista ja mukavaa seuraa mutta törmännyt täysin vastakohtaisiin ihmisiin vaikka luulisin olevani melko realistinen viestien tulkitsija, ja odotuksetkin olen yrittänyt pitää järkevällä tasolla, vaikka kyllähän sitä joskus väkisinkin innostuu..
Oli kiva kuulla onnistumisista ja pettymyksistä, ja ehkä sitä itsekin vielä.. "never know.."
Itse olen törmännyt vain epätoivoisiin nörtteihin, mutta parilla kaverilla on käynyt niin hyvä flaksi, että aviopuoliso on löytynyt netin kautta.