Mies on suudellut 4 naisen kanssa (joka meillä lasketaan pettämiseksi) ja pannu yhtä. Tiedän, olen säälittävä.
Ekojen pettämisten jälkeen uskoin siihen, että hän tekee parannuksen, katuikin niin.. mutta kun aina tuli jotain, jonkinlaisia mokia, lupausten pettämisiä, en enää uskonut. Olemme lähes 7 vuotta ollut yhdessä. Tiedän, että hän luultavasti tulee pettämään vielä. Jos nyt ei mitään suurta muutosta yhtäkkiä tule, enpä usko..
Olen tavallaan "varautunut" siihen, että hän vielä pettää. Eikä se viimeinen kerta niin suuri kolhu ollut.. Itse olen kasvanut kaikesta tästä ja huomannut, etten ikinä voisi pettää. Edes kostoksi. Enkä ole sitä tehnyt vaikka tilaisuuksia olisi ollut tarjolla. Olen muutenkin hyvin rehellinen, en valehtele, edes pikkuasioista. No, kohteliaisuuden nimissä joskus :) Ja mies syyttää usein minua valehtelemisesta?! mikä siis ei pidä paikkaansa.. ja epäilee usein jostain..
Voiko näin todella elää? Olen ollut teini-ikäisestä asti miehen kanssa enkä tiedä osaisinko olla edes muiden kanssa, enkä kyllä haluaisikkaan.
Tiedän kyllä että minua "vedätetään", jos hän oikeati rakastaisi minua niin ei hän pettäisi. Niin se vaan on. Miksei sitten edes jätä? Minä kun olen niin raukka etten pysty..
Ekojen pettämisten jälkeen uskoin siihen, että hän tekee parannuksen, katuikin niin.. mutta kun aina tuli jotain, jonkinlaisia mokia, lupausten pettämisiä, en enää uskonut. Olemme lähes 7 vuotta ollut yhdessä. Tiedän, että hän luultavasti tulee pettämään vielä. Jos nyt ei mitään suurta muutosta yhtäkkiä tule, enpä usko..
Olen tavallaan "varautunut" siihen, että hän vielä pettää. Eikä se viimeinen kerta niin suuri kolhu ollut.. Itse olen kasvanut kaikesta tästä ja huomannut, etten ikinä voisi pettää. Edes kostoksi. Enkä ole sitä tehnyt vaikka tilaisuuksia olisi ollut tarjolla. Olen muutenkin hyvin rehellinen, en valehtele, edes pikkuasioista. No, kohteliaisuuden nimissä joskus :) Ja mies syyttää usein minua valehtelemisesta?! mikä siis ei pidä paikkaansa.. ja epäilee usein jostain..
Voiko näin todella elää? Olen ollut teini-ikäisestä asti miehen kanssa enkä tiedä osaisinko olla edes muiden kanssa, enkä kyllä haluaisikkaan.
Tiedän kyllä että minua "vedätetään", jos hän oikeati rakastaisi minua niin ei hän pettäisi. Niin se vaan on. Miksei sitten edes jätä? Minä kun olen niin raukka etten pysty..
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mielestäni viaton pusuttelu ei ole pettämistä, mutta toki parisuhteen normisto päätetään parisuhteen osapuolten välillä. Sitten kun aletaan naimaan, niin se on aviorikos, josta mielestäni ainoa oikea rangaistus on suhteen lopettaminen. Se on valtava loukkaus toista ihmistä kohtaan.
En usko, että pettäjää voi enää aidosti rakastaa. Roikkua voi ja joku väittää sitä rakastamiseksi.
Sinä ajattelet, että teillä on parisuhde. Mies, jonka kanssa asut, ajattelee ITSELLÄÄN olevan pari suhdetta. Parin suhteen ja parisuhteen ero on valtava.
Näinhän se menee.
että siedät ja katsot sormiesi läpi tuollaista. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin sanoa, että jos nyt jäät tuollaiseen suhteeseen ja annat joka kerran anteeksi, miehesi saattaa ajatella että on hyväksyttävää pettää sinua koska sinä aina annat anteeksi. Lopulta tilanteesta tulee sellainen, että itsekin uskot sen kuuluvan normaaliin parisuhteeseen. Usko minua. Ero on aina muutos elämässä, toiset pääsevät siitä helpommin yli ja toiset joutuvat tekemään enemmän töitä jotta selviytyvät jatkamaan "puhtaalta pöydältä" uutta elämää. Mutta ajan kuluessa huomaa, että se kannatti. Vaikkei sitä heti ensimetreillä uskoisikaan. Älä anna miehesi loukata sinua noin, ansaitset paljon parempaa. Maailmalla on paljon parempaa annettavaa sinulle, kun uskallat irtautua vanhasta ja ottaa vastaan uutta. Ole rohkea, ovi on jo raollaan, kunhan vain uskallat avata sen. Kaikkea hyvää sinulle.
Niinpä. Laita jätkä kiertoon, ei se sua ansaitse. Pusuttelukin ON pettämistä, siinä voi jo tunteetkin olla paljon enemmän mukana kuin seksissä.
Ota niskasta itseäs kiinni ja tee elämäsi paras päätös. Et kadu. Ja jos kadut, et taida olla ihan viisas... Ansaitset jotain parempaa ja varmasti löydät paremman miehen. Ei tuohon elämäs ekaan ukkoon kannata jäädä roikkuu. Maailma on avoinna, sinun on vain otettava se vastaan! Jaksamista! PS.Älä ainakaan pelkää yksin jäämistä. Varmasti löydät jonkun paremman! Ja yksinkin varmasti olis parempi olla kuin tollasen petturiukon kanssa...
On kuin peiliin katsoisi.. kuullostaa ihan kamalan tutulta, ikävä kyllä.
On varmasti vaikeaa päästää irti varsinkin kun teillä noin pitkä suhde takana. Ymmärrän hyvin, että rakastat häntä silti. Toivoisin vain, että löytäisit jonkin keinon, jolla tunteesi edes vähitellen kuolisivat..
Pidä kiinni omasta rehellisyydestäsi, se on arvostettavaa. Muista myös, että pettäjää on kamalan vaikeaa muuttaa..ja kun tavallaan olet monta kertaa "hyväksynyt" teot, miehesi ei enää pidä tekoja minään..
Etkä ole säälittävä, miehesi on!!!
Toivon, että jonain päivänä tajuat, että sinun kaltaiselle fiksulta vaikuttavalle ihmiselle on tarjolla jotain paljon parempaa jossain.
Voimia!!