Työn orjat sorron yöstä... jne. Luterilais-suomalaiseen elämään on aina kuulunut työkeskeisyys.
AY-liikkeen perusajatus työstä taas on sen orjuuttava ote ihmisestä.
Ottamatta enempiä kantaa tapahtuneeseen puolin jos toisin, niin eikö kuitenkin nyt suuri joukko
työläisiä ole päässyt tavoitteeseen. Vapautunut
työn orjuudesta?
Onko keskitasoa paremmin ansaitseva paperimies
nykyään pahempi ihminen kuin tehtaan omistava "patruuna"?
Työn orjuuden loputtua, työtön paperimies voi
"patruunan" tavoin alkaa olla luova ja käyttää
laatuaikaa luoviin toimintoihin. Ai niin, se toimeentulo, pahus sentään :)
... maan ääriin kuuluu kutsumus...Tämä tarkoittaa
aivan tänään tapahtanutta, työn siirto Kiinaan, Intiaan. Odotamme vain tovin ja työväki sielläkin yhdistyy ja voitot palautuvat takaisin Suomeen?
Sillävälin pitänee miettiä haluammeko:
- työn orjuutta
- jotakin tekemistä
- toimeentuloa
AY-liikkeen perusajatus työstä taas on sen orjuuttava ote ihmisestä.
Ottamatta enempiä kantaa tapahtuneeseen puolin jos toisin, niin eikö kuitenkin nyt suuri joukko
työläisiä ole päässyt tavoitteeseen. Vapautunut
työn orjuudesta?
Onko keskitasoa paremmin ansaitseva paperimies
nykyään pahempi ihminen kuin tehtaan omistava "patruuna"?
Työn orjuuden loputtua, työtön paperimies voi
"patruunan" tavoin alkaa olla luova ja käyttää
laatuaikaa luoviin toimintoihin. Ai niin, se toimeentulo, pahus sentään :)
... maan ääriin kuuluu kutsumus...Tämä tarkoittaa
aivan tänään tapahtanutta, työn siirto Kiinaan, Intiaan. Odotamme vain tovin ja työväki sielläkin yhdistyy ja voitot palautuvat takaisin Suomeen?
Sillävälin pitänee miettiä haluammeko:
- työn orjuutta
- jotakin tekemistä
- toimeentuloa
Vastaukset 3
Vanhimmat
Voi mennä aika pitkä tovi, ennen kuin miljardi kiinalaista tai intialaista nousee sorron yöstä. Minä en ainakaan jäisi sitä odottamaan luovien harrastusten parissa. Mielummin olen vaikka heikommalla palkalla, mutta muuten hyvillä työehdoilla fiksuissa töissä.
Jos olettaisimme, että koko maailmassa olisi vaan kaksi tehdasta A ja B. Molemmissa olisi vaikka 1000 työntekijää. Tehdas A:n työntekijät olisivat tehdas B:n asiakkaita ja päinvastoin. Kummankin tehtaan omistajat potkisivat puolet pois, jäisi 1000 työtöntä entistä asiakasta. Oletetaan myös, että ei ole mitään työttömyysturvaa. Eikö kumpikin tehdas joutuisi pienentämään tuotantoa ja taas vähentämään puolet työntekijöistä jne. Mihin sitä tuotantoa tarvitaan jos kukaan ei pysty ostamaan sitä?
Tämä oli vain tällainen yksinkertainen esimerkki, mutta sama pätee varmaan isommassa mittakaavassakin. Joku sanoo tietysti asiakkaita riittävän, mutta miten kauan?
Ennen tehtiin käsillä ja koneilla kappaletavaraa
ja palvelutyötä, nyt aletaan enemmissä määrin tekemään puhumalla kuten insinööri ja johtajatyössä. Kappale-ja palvelutuote muuttuu täten illuusioksi sekä fantasiaksi.