Mies on repinyt hiuksistani ja muutaman kerran kuristanut.Pelottelee kyllä, mutta ei lyö. Nyt sanoin että raja tuli vastaan. Hän sanoo että mitä niin pahaa olen nyt tehnyt?joo-o onko se sitten niin paha että hän repii vai kuvittelenko?kyllä minä saatan ärsyttääkin, mutta on myös paljon kertoja että en ole ärsyttänyt. Haluaisin uskoa toisesta parasta ja kun hän sanoo että ei enää ikinä niin tee kun en ärsytä tahalleni niin äärimilleen(vaikka mitä siitä vaikka ärsyttäisinkin, onhan hänellä jalat lähteä kävelemään pihalle ja rauhoittumaan jos niin paljon sapettaa...).En oikein itse tiedä mitä ajatella...hän on pettänytkin..ja ei pidä lupauksiaan.Mutta on hänessä silti se hyväkin puoli, en sano että kaikki on pahasta..mutta kun tuntuu että en halua enää että hän koskee edes minuun...alkaa hirmuisesti ahdistamaan...auttakaa minua...
mies ei ymmärrä tekoaan...
minä vain
142519
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
mies pihalle. Tiedän, on helppo sanoa ulkopuolisena. Mutta toista ihmistä ei saa lyödä (vaikka toinen kuinka ärsyttäisikin) koskaan. Tuskin tuo "tapa" ainakaan helpottaa/menee parempaan suuntaan.
se mies ei ole sun arvoinen.ei niin yhtään. maailmassa on parempiakin.jos se kkeran on pettäny,kuristanu ja repiny hiuksista niin se ei ole sun kaltasen naisen arvonen.ansaitset parempaa usko pois.heitä se jätkä mäkeen.ihan itsesi takia,on turvallisempaa ja terveellisempää että jätät sen miehen. se ei ole ees mies.raukka se on.
Samassa tilanteessa ollaan. Mies pettänyt, kuristanut, riepotellut, mutta ei lyönyt. Hän puolustaa itseään aina sillä, että ei ole koskaan lyönyt minua. Mutta minä en voi syyttää häntä, minäkin olen lyönyt aivan yhtä monta kertaa.
En kuitenkaan itse ole puhunut asiasta kenellekään, koska mies ei ole suoranaisesti koskaan lyönyt minua. Hän on hermostunut puheisiini ja siksi käynyt käsiksi. Enkä minä nyrkkiä pelkää. Ei se satuta niin paljoa kuin vaikka valehtelu.
puristi minua niin kovaa rinnasta että sydän alko pomppimaan ja tuntu että nyt kuolen kaikki alko vilisemään koko elämäntarinani mielessä.Silloin päätin jos hengissä selviän lähden pois!
Sitä aiemmin oli repinyt hiuksista,sylkenyt päälleni tunnin äitienpäivänä,iskenyt nyrkillä ohomoon kesken autokyydin,satoja kertoja uhkasi tappaa jossa kuvaili miten sen tekee,takaapäin iski jollain niskaani kun katsoin tv-tä,veti kädestä lattiaa pitkin että olkapään lihas repesi,ja polvista veri valui,nipisti polvest raskaudenainaka että veri lensi,riuhtoi tukasta kun imetin lastani ja omat vanhemmat näki senkin...tässä on hyvän pieni osa siitä kaikesta mitä koin 30 vuoden avioliitossani ja sain pelätä eronkin jälkeen hän uhkasi ajaa autolla päälleni kun näkee jossain,uhkasi tulla työpäikalle ja nimitti idiootiksi että hän tappaan minut...jne.... pakotti aborttiin useamman kerran..raiskaisi..lopuksi luulin että kaikki on normaalia!
kuolee suomessa miehen väkivallan takia.Itse vasta jälkeenpäin huomaan missä olen elänyt ja hävettää jopa ex miehen teot,miten se oli sellanen vaikka hän piti kaikkea minun syynä,olin kuulemma niin kauhea ja senkin takia hänellä oli koko ajan muita naisia kuviossa.Onneksi pääsin eroon siitä ihmisestä jos näin voin hänestä sanoa!Ei se muuttunut!Mutta kun itse muutuin ja lopulta salaa lähdin sillä hän uhkasi tappaa minut ja itsensä jos eroan.
Olipa kerran pieni tyttö nimeltä Tellus. Tellus muutti nuoruuden ajan rakkauden kanssa yksiin, ja he elivät onnellisina kaksi ensimmäistä VIIKKOA. Kunnes miehessä alkoi jylläämään outoja piirteitä. Mies repi hiuksista, lukitsi asuntoon päiviksi, uhkaili ja viskeli seinille. Muttei kuitenkaan lyönyt... Tellus ajatteli: eihän tämä ole perheväkivaltaa kun ei minua lyödä... (tässä vaiheessa repeän nauruun) Juttu päätyi raiskaukseen ja Tellus älysi lähteä.
kyllähän niitä tarinoita ikävä kyllä löytyy ja itselläni samanlaista. Itse tajusin lähteä siinä
vaiheessa kun roikotettiin omakotitalon ikkunasta
pakkasta -22 astetta, lapset kainaloon ja menoksi.
Ihan sama mihin menee, sitä ei tarvitse kestää, sairaita
päästään tuollaiset miehet. tee selkeä strategia suunnitelma, että miten otat pieniä askeleita ja pääset siitä eroon (älä ajattele hänen hyviä puolia siinä vaiheessa) tuo on ihmisen hallitsemista ja kuristaminen on rikos, kuten varmaan tiedätkin.
Ala elämään omaa elämääsi äläkä hänen mukaansa.
Voimia sinulle.
eikä se sun entinen ollu ees mies.raukka se naista pahoinpitelee ja paiskoo pitkin seiniä.
pitää olla heikko itsetunto ja -luottamus jos käy vakivalloin naiseen kiinni.
Eipä ole muuta sanottavaa kuin, että sinun täytyy lähteä. Minut sai lähtemään sellainen lause kuin....Liian moni tällaisessa tilanteessa ollut nainen on pilannut elämänsä sillä ettei ymmärtänyt ajoissa lähteä. Siinä vaiheessa ei voi valitettvasti syyttää kuin ITSEÄÄN. Ja olen tosi iloinen, että mua kannustettiin lähtemään. Kiitos kannustajille..
mies ottaa aseeksi että nimittää sairaaksi ja luulotautiseksi vaimoa,saa jopa sulukaiset uskomaan näin.Niin yksin en ole ollut koskaan kun siinä avioliitossa jossa lopulta tunsin jo olevani hullu!Nämä miehet ei ikinä myönnä että ovat väkivaltasia!
kuolee vuodessa Suomessa perheväkivallan vuoksi!Miksi?Kukaan ei lotkauta korvaansa ja ymmärrän kun uutisissa kerrotaan muiden maiden muusta väkivallasta mutta Suomesta ei puhuta jopa naureskellaan kun tv-ssä joku asiantuntija puhuu väkivallasta kotona.Omalta osaltani ja itse koettuani kerron:perheväkivalta ei ole leikinlaskun asia!Siinä leikitään kuoleman kanssa!
Ukko lähti tänään lapsuudenkotiinsa miettimään. Joi taas kaksi päivää putkeen ja ajoi mun ystävät sitten kännissä pihalle meidän asunnosta.Soitin (ehkä liian "Lapsellista") anopille ja kerroin kaiken millainen ukko/poika hänellä on. Kerroin että hän on käynyt käsiksi. No, tilanne meni ohi ja yöllä anoppi tuli kylään keskustelemaan poikansa kanssa. Hän on kyllä maailman paras anoppi. Hävettää kyllä nyt vähän se että soitin anopille, mutta nyt kaikki on sanottu ja ukko lähti kotiinsa tosiaan miettimään käytöstään....raskasta tämä elämä on...tuntuu että olen epäonnistunut suhteessa ja elämässä kun asiat menee näin...
Minulla on sama ongelma, mies ylpeilee kuinka ei ole lyonyt eikä harrastanut mielestään väkivaltaa, eikä ilmeisesti aio parantaa tapojaan kun ei parannettavaa näe. Itse oon kuulemma hullu ja kuvittelen kaiken, aika hyvä mielikuvitus tosiaan kun jää toisinaan jälkiä repimisestä ja tönimisestä. Mutta alanpa kuulemma kohta oppimaan, ettei kannata ärsyttää. Ite oon kokonaan lopettanut mieheen koskemisen riitojen aikana, ettei siitä saa ainakaan syytä mua viskoa. Argh, että pistää vihaksi. Kun sais vaan ton puolen äijästä pois jollain! Sit kun ei edes jaksa uskoa, että joku voisi olla erilainen, noidenkin puolien esille tulo kesti vuosia. Että kannattaako sitä sit heittää muuten hyvää miestä hukkaan vai.. ? Toisaalta vaan mietityttää mitä tää on tulevaisuudessa.
meilläkin mies painotti ettei ole koskaan "lyönyt" minua.. Kuristi,repi hiuksista,paiskoi seinille, puristi täysiä kasvoista ja retuutti ympäri asuntoa pidellen kasvoista kiinni, seisotti jääkylmässä suihkussa...
muutama vuosi meni ja löi nyrkeillä päähän hiusten alueelle(jäljet ei näy..), väänsi raajoja aiheuttaen hiusmurtumia ja sijoiltaan menoja..
ja nyt viimeinen pisara oli (tiedän, se olisi pitänyt olla jo se ensimmäinen kerta..) kun repi lampun katosta ja yritti metalliputkella hakata ja heilutteli hullunkiilto silmissään johtoa käsissään, veteli avokkaalla keskelle kasvoja, hyppi polvilleen rintakehän päällä ja väänsi samalla jalkaa...
kaikkea ei viitsi edes toistaa...
Tämä sama kaveri käy pelastamassa naisia väkivaltaisten poikaystävien kourista...Ironista????