Tuota noin. Erosimme tyttöystävän kanssa vuodenvaihteessa. Olimme kihloissa, ja sormukset jäivät minulle, minä ne olin maksanutkin.
Mitä niille voisi tehdä? Minulla ei ole niihin sen kummempaa tunnesidettä, olemme exän kanssa nykyään vain hyviä kavereita, ja muistot ovat olemassa itselläänkin. Eli ne ovat vain kaksi suhteellisen hintavaa metallirengasta.
Kai ne myytyä saisi jotenkin, mutta mihin kannattaisi? Kuka haluaa ostaa käytetyt kihlasormukset?
Mitä niille voisi tehdä? Minulla ei ole niihin sen kummempaa tunnesidettä, olemme exän kanssa nykyään vain hyviä kavereita, ja muistot ovat olemassa itselläänkin. Eli ne ovat vain kaksi suhteellisen hintavaa metallirengasta.
Kai ne myytyä saisi jotenkin, mutta mihin kannattaisi? Kuka haluaa ostaa käytetyt kihlasormukset?
Vastaukset 7
Vanhimmat
vie sulatettavaksi ja teetätä itsellesi joku sormus tai joku kiva killutin....
vein kanikonttoriin. Sain 10.
Minä sain sormuksen myös takaisin ja aikani sitä katseltuani heitin sen pitkälle järven jäälle ja unohdin koko suhteen siihen. Ei tarvitse välttämättä seurata esimerkkiä.
Kannattaisi laittaa sormukset langalla yhteen ja varmaan talteen,jonnekkin vanhojen tavaroiden joukkoon.
Rahaa niistä ei saa,eikä muutakaan.
Muistona ne nousevat kymmenien vuosien päästä itsellesi arvoon.
On ihmeellistä kuinka nuorena ei arvosta valokuvia ym.,niitä pidetään ihan tavanomaisina hömppinä,mutta odotas kun ikää tulee ne on tunne peräisiä ja arvokkaita.
Itselläni on kaksi purkautunutta kihlausta takana,ensimmäiset sormukset heitin peltoon,toisen suhteen sormukset myin romukullaksi.
Eipä asia paljon mieltä painanut,menneitä mitä menneitä.
Olen nyt ollut aviossa kymmeniä vuosia ja ikääkin on kertynyt lähemmäs 50v.
Siivoilen kerran yksin ollessa autotalliamme ja löysin sieltä vanhan ruskean pahvilaatikon jonka oitis tunnistin minun poikamies aikojeni aarre laatikoksi.
Jäin sitä tutkailemaan ja löysin sieltä muutamia valokuvia entisestä elämästäni sekä vanhoja kirjeitä.
Ette saata uskoa miten tuollaiset vanhat esineet ja tavarat saivat minut herkistymään,huomasin siinä samalla eletyn elämäni ja kaikki tuntui yhtä äkkiä todelta vuosien jälkeen,aivan totta minulla oli ollut elämää ..,olisinpa nauttinut jos sormuksetkin olisivat olleet tallessa.
Kaikki vanha tavara,se on muisto eletystä elämästä ja hyvin arvokas on hetki kun saa ottaa käsiinsä jonkun vanhan kirjeen lukea sen nyt vuosien jälkeen..
Suosittelen siis sinua arkistoimaan sormuksesi vaikka se nyt tuntuu turhalta.
Teetä vaikka joskus lapsillesi niistä sormukset. Ei kande heittää pois. Kaiverrukset saa varmaan hiottua pois.
ja muotoile niistä uusi hely!:)
Useat kultasepäpänliikkeet ostaa romukultaa. Myy ne sinne.