Olemme ryhtymässä rakentamaan omakotitaloa, noin 180m2 kahdessa kerroksessa. Tarkoitus olisi laittaa lattialämmitys ja varaavatakka. Mikä lämmitys olisi järkevin, kun kaukolämpöä ei ole saatavilla ja maaläpöön ei tontin koko riitä? Sähkö, öljy vai pelletti?
Mikä lämmitys uuteen taloon?
Rakentaja
476341
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Maalämmön laitto ei ole tontin koosta kiinni. Se näppärin lämmönkeruupiiri kun sijaitsee porakaivossa, siis 150-200 m pystysuoraan.
Jätä toki suosiolla tuo öljy sentään pois laskuista. Kaikilla muilla vaihtoehdoilla on sentään jossain määrin tulevaisuuttakin...
Meille aletaan rakentaan hieman pienempää taloa PILPin ja leivinuuni-takan varaan. Teidän talossa alkaa olla tarpeeksi kokoa jo maalämmöllekin.
No tietenkin paras, helpoin, siistein ja pitemmän päälle ainut ja oikea sähkölämmitys!
Ja laita se takka sellainen mikä on helppo purkaa kun rakennustähteet on poltettu loppuun.
Ja sen jälkeen nauti elästä niin kuin minä perheineni.
aina kun tulee sähkökatko.
eli aika harvassa on sähkökatkot. saa olla aika pitkään sähköt pois että talo jäähtyy... on siinä muutakin mietittävää kuten jääkaappi ja pakastin. ne menevät joka tapauksessa piloille. luulen että silloin se talon jäähtyminen on yksi murhe muiden joukossa. typeriä vastaväitteitä nuo sähkökatkojutut... ei se että olisin sähkölämmön kannattaja. takka kuuluu jokaiseen suomitaloon varalämmönlähteeksi oli lämmitys mikä tahansa. maalämpö on myös ekologisesti järkevä tosin aika kallis.
Nautin tuossa äskettäin kun uutisissa luvatiin parinkymmenen prosentin korotuksia sähkönsiirtomaksuihin.
Edellä kyseessä taas MINÄ henkilö. Kuten huomata saattaa hänen lämmitysmuoto on PARAS ja kun kyse on autoista niin hänen autonsa on PARAS. listaa voi jatkaa loputtomiin.
takka tms. kaminat poislukien toimii ilman sähköä?
kaikki mihin meikäpoika kätensä lykkää häätyypi olla ehtaa !!
(tunnettu Kiiminkiläinen sananlasku, eiku kunnanlaulu)
vaikka sähkönhinta kuin nousee nii sie se vaan vitut välität
ja neliöt riittää
Pieneltäkin tontilta on saatavissa lämpö taloon
teknisesti vaivattomaan ja mukavaan asumiseen.
Maalämpöpumppu lattialämmityksellä nykypäivää.
Tonttini on savinen ja savi jatkuu ainakin 100-200m alaspäin miten tuollaiseen pohjaan voi porata?
vaikka en itse yhdistelmälämpöpumppua (PILP MLP) ite ota, on sellainenkin mahdollisuus olemassa. Savinen maa on aika hyvä lämmön siirtymisen kannalta. Yhdistelmällä tarvitaan vähemmän keruupiiriä ja peruslämpö irtoaa paremmin pakkasella. Silti jokin takka voisi olla hyvä olla varalla
Se ei kuulemma kovinkaan paljon roudi tuo savi. Miten taitaa sielläpäin olla tontit harvassa??
Joissakin paikoin oulun ympäristössä on pelkkää savea joka paikassa. Joo lääniä on muttei tontteja :) aika kummallinen tilanne Suomesa, joka taitaa koskea kaikkia kasvukeskuksia.
Ongelma on se että tontti on liian pieni keruupiirille ja porakaivo on mahdoton tuon saven vuoksi.
Pilp ei säästä juuri mitään verrattuna lto-laitteeseen. Hinta on kuitenkin hirveä. Miten tuollainen yhdistelmä olisi sen parempi kuin tavallinen lto mlp. Tietysti jos hinta on sama niin silloin mutta näin ei taida olla?
ei kai siä niin paljoa ole
2009 on myös Ylikiiminki osana Oulua ja silloin on hyvää maapohjaa jolle rakentaa, alle 30km keskustasta.
(moreenia ja sorharjua vasokuu)
Mistäs tiedät että sitä savea on niin paljon?
Esim. Jäälissä on jouduttu putkittamaan lämpökaivoa yli 25 metriä ennen kuin on kallio tullut vastaan ja olen luullut että se olisi ollut ennätys tällä alueella.
Jos oikeasti on nuin sikana savea niin onpa paska paikka rakentaa. Sori vaan.
Toisaalta, voisit koettaa selvittää osaisiko joku valmistaja räätälöidä sulle paketin jolla päästään vähemmillä pintaputkilla.
(esim. siten että ILMA-vesi tai ILMA-ILMA lämpöpumppu tai PILP lämmittää leutona aikana ja maapiiri tai suorasähkö takka silloin kun on kova pakkanen.)
täällä ei oo noin, mutta täältä on vain 15min keskustaan. Ja sieltä yli puol tuntia? Eiköhän tulevaisuudessa sieltä teiltäkin päin pääse nopeammin keskustaan kun tie uusitaan. :)
Ihmiset puhuvat että helposti tuon verran kun seutu on vanhaa merenpohjaa ja jokisuistoa. Tuskin on kukaan tarkkaan tutkinut. Naapurilla tehtiin maaperätutkimusta ja vielä ei 30 metrissä tullut muuta kuin savea vastaan, lopettivat kairaamisen siihen.
Eikö tuon 25m putkituksen hinnaksi tule jo sellainen lukema ettei mitään järkeä? 30metriä savea on varmaa. Kyllähän savikin on kantava alusta kunhan on kuiva. Aika moni talo täällä on perustettu ilman mitään kummempia virityksiä. Tämä talo on kuitenkin paalutettu(kitkapaalut).
Ajattelin laittaa sähkölämmityksen ja ilpin kaveriksi. Enerventiili on jo tulossa mutta vielä arvon kahden välillä laittaisiko lämmitykseen kaapelit vai tehowatin.
...koheesiopaaluja? Häiriintymättömän kuivakuoren (paksuus väh. 1 m) varaan voi perustaa melko huoletta 1-kerroksisen asuinrakennuksen, mutta 2-kerroksisen kohdalla pitää keksiä muu vaihtoehto.
Tutkitunlaisen savipatjan poraaminen
ei onnistu,vaan tuollisella paikalla
rakennetaan keruupiiri maanpinnansuun-
taisesti.
Eikö se edullisuus tasoitu esim. niiden kuukausien aikana jolloin asunnon lämmitystä ei tarvita, mutta PILPpi jauhaa lämmintä käyttövettä edullisemmin kuin LTO laitteen omistajan on mahdollista?
Kerron lisää omakohtaiseen kokemukseen perustuen parin vuoden kuluttua.
Eikös nuo ole sama asia? kuivakuoren paksuus oli vain 60cm ja talo 1,5krs, Tällä alueella on monet talot paalutettu. Osalla on ollut painopenkat tontilla vuoden ajan ja sitten on tehty ns. tavallinen perustus.
kyllä. Koheesiopaalun kantavuus on pienempi kuin vastaavan kitkapaalun. Koheesiopaalujen kantavuudessa otettava huomioon myös negatiivinen vaippahankaus (maa painuu paalujen ympärillä).
Hieman on ohuenlainen kuivakuori, mutta sen kantavuuteen vaikuttaa toki moni muukin asia eikä vähiten kuivakuoren alapuolisen saven ominaisuudet. Painopenger on käyttökelpoinen esirakentamistapa, kun pengermassoja on saatavilla kohtuullisen läheltä. Monet kunnat ja kaupungit suosivat sitä nykyään.
laita sähkö jos joudut rakentamaan lainarahalla.maalämpö tulee tasoihin vasta 20-30 vuoden päästä.jos ei korot nouse.jos viitsit vielä takalla polttaa niin säästät vielä enemmän.VINKKI: älä osta polttopuita joista pyydetään yli 20e motti.hae suoraan sahalta reunoja(itse maksoin 6e motti).vaikka niissä on aika paljon kaarnaa niin on niissä enemmän puuta kuin rangassa.
Onko joku laskenut kannattavuutta viimeaikoina. Jos oletetaan talon kuluttavan lämmitykseen ja käyttöveteen esim 23000kWh niin kannattaako silloin maalämpö? Mikä on kulutus"raja" jonka jälkeen maalämpö on kannattava. Tuossa kuluisi lämmityssähköön kuitenkin vain n.1600e (0,07c/kWh)
Maalämmöllä lämmitykseen menisi 530e/vuosi ja investoinnin kuoletukseen ??e/vuosi
Entä miten käy jos ilmalämpöpumpulla 1500e lisäinvestoinnilla saadaan niistettyä 5000kWh pois kulutuksesta(vai saako sillä pois noin paljon?) Silloin sähköön kuluisi 1260e vuodessa ja ilpin ivestoinnin kuoletukseen 100e/vuosi
Entä jos polttaa puuta kohtuudella, niin ettei siitä ole vaivaksi vaan samalla voi tunnelmoida vaimon kanssa :). Tällä voisi saada pois 3000kWh kulutuksesta.(nokinenäiset sähkölämmittäjät polttavat enemmänkin) Polttopuiden vuosikustannus olisi vain 80e ja sähköön 1400e
Kun nuo kaksi edellistä yhdistää niin pääsee vuosi kuluissa ilp puut 180e ja sähköön 1050e/vuosi. Tätä voisin omalla kohdallani pitää vertailukohtana maalämpöhankinnalle. Maalämpö säästäisi tähän verrattuna 700e/vuosi joten kovin kallista investointia ei tuolla säästöllä tehdä.
heittävät häränpyllyä sähkön hinnan noustessa...
Varautuisin siihen laittamalla puu/sähkökattilan. Lämmittelisin ensin sähköllä ja sitten sen hinnan noustessa puulla. Oma arvaukseni on että puukattilat tullaan kieltämään pientaloalueilla jossakin vaiheessa. Silloin tehty investointi nostaa talon arvoa tuhansia euroja. Puu on ainoa polttoaine, joka ei lopu ja jonka hintaa ei keinotekoisesti voida hilailla ylös/alas.
Pelletti on kartellimaisuutensa vuoksi kuollut viritys, vaikka tuote sinänsä on hyvä.
Jartsa
Ei uudet talot vie tuollaisia määriä lämmitykseen.
Jos yhteen kerrokseen rakentaa, ja minimieristyksin, niin olisi mahdollista. (Seinä 175 mm, yläpohja 270 mm jne..)
Mutta kun kukaan ei enää niin tee, eristykset ovat käytännössä paljon paksummat.
Olisikohan 14.000kWh 4000kWh=18000kWh realistisempi? Lisäksi pienelläkin tulisijan käytöllä saa sitäkin vähäisemmäksi.
Tuo 23000kWh on erään 200m2 talon laskennallinen kulutus. Eristystaso on parempi kuin normit vaativat. Sitä tässä kyselin että mikä on kulutusraja jota voisi pitää maalämmön kannattavuusrajana? Mainitsemasi 18000kWh/a on varmaankin selkeästi alle rajan.
Oletetaan että sähkönhinta nousee. Silloin nousee myös maalämmön käyttökulut joten nousu ei ole pelkkää "plussaa" maalämmölle. Toisekseen hinnan nousun mukana nousee myös palkat yms. eli inflaatio syö osan noususta. Paljonko yli inflaation arvioisit sähkönhinnannousun olevan? inflaatio+1%? inflaatio+2%?
Sähkön hinnannousu kompensoisi vasta korkokulut(korko 1-2% yli inflaation) Hinnan pitäisi nousta todella reippaasti jotta se todella muuttaisi laskelmaa? Miksi hinta nousisi? Paljonko mainittu maalämpö investointi on? 15000e?
Meillä menee uuteen taloon 34500 kwh/vuosi. Pinta-alaa on yhteensä 165 m2. Siinä on kyllä kaikki sähkö. Lämmitetään siis sähköllä vesivaraajaa ja vesikertoinen lattialämmitys.
Jos arvelee lämmityksen olevan 50% kokonaiskulutksesta niin silloinhan lämmityksen osuus olisi 17250 kwh/v. Vai miten nämä lämmityksen kulutukset lasketaan?
Meillä on kokonaissähkönkulutus noin 15000 kwh vuodessa.Lämmitykseen kuluu lisäksi noin 6 kuutiota klapeja. Miten joku voi kuluttaa sähköä MUUHUN KUIN lämmitykseen enemmän? Ei saa tuhlata!
Kyllä vaan sähkölukemat ovat oikein.
Paljonko sulla on neliöitä talossa ja mikä lämmitysjärjestelmä? Kyllähän 6 m3 puita jonkin verran alentaa lämmityskustannuksia.
Meillä on huonelämpö 22 astetta ja mh n. 20. Vettä ei holvata tyhjän takia. Autot ei ole yötä päivää roikassa.
Onko oikein laskettu että kokonaissähköstä lämmitys on noin 60%? näin lämmityksen osuus olisi 20700 kwh.
Arvo riippuu tietysti mihin kaikkeen sähköä käytetään. Talossa sisällä käytetty sähkö muuttuu kuitenkin lämmöksi joka vähentää lämmitystä, näin ainakin talvella. Kerro mihin kaikkeen sinulla sähköä käytetään ja millainen ilmanvaihto ja kuinka suurella teholla.
Ilmanvaihtokone ILTO 440 (LTO:lla). Vaikea sanoa paljonko energiaa se vie mutta sen nopeus on toiseksi pienimmällä. Ilmanpoistoputken päästä mitattu lämpötila pakkasella oli 11. Eli LTO pelaa niinkuin pitää.
Jatkuvasti päällä olevia sähkölaitteita on pari pakastinta, jääkaappi, ainavalmis kiuas, ilmanvaihtokone, kiertovesipumppu. Sähköä ei tuhlata.
Tässäpä sähköpostiosoite niin asiasta voi keskustella tarkemminkin: [email protected]
Meillä on 6-henkinen perhe. Kaikki lapset alle 10-vuotiaita. Vuositasolla sähkönkulutus kerrostalohuoneistossa oli n. 8000 kWh. Koostuu suunnilleen seuraavista: jääviileäkaappi, kaappipakastin, valoja poltettu surutta, tietokone ja/tai tv aina päällä, pyykkikone-kuivausrumpu -yhdistelmää käytetty väh. kerran päivässä, apk n. 2 krt/pv, mukavuuslämpö keittiön, vessan ja kylppärin lattioissa, ei saunaa.
Nyt olemme rakentaneet ja muuttaneet sähkölämmitteiseen ok-taloon (179 hum2, lattialämmitys kaikissa tiloissa lämmin varasto 18 hum2 pattereilla). Mielenkiinnolla seuraan kulutusta: eilisiltaan mennessä oli kulunut 10.300 kWh vuoden alusta lukien kulunut. Sisä-lt 23C, varasto 10C, iv puolella teholla, takkaa ei lämmitetty lainkaan, mutta saunaa (8 kW) sitäkin useammin.
Onko tuossa kokonaissähkö. Mitkä ovat yösähkö ja päiväsähkö lukemat?
Päivä 6100 kWh
Yö 4200 kWh
Menossa on "sisäänajovaihe" ja em. lukemien suhde (~60/~40) tulee tasoittumaan. Tällä hetkellä suhde on n. 50/50.
Meillä vuoden alusta on mennyt sähköä yhteensä n. 12000kwh.
Karmeaa tuhlausta!
Lienee kieli poskessa kirjoitettu kommentti...vai tarkoittaako kirjoittaja, että olisi pitänyt trendikkäästi ryhtyä luonnon- (ja lompakon?) suojelijaksi eli maalämpöimmeiseksi? :-) Rahalla saa ja hevosella pääsee.
Miten niin tuhlausta? Lueppa tarkemmin aikaisempia kirjoituksia.
Jos tontille voi rakentaa niin kait sinne voi laittaa kaivon ja maalämpöputken sinne,vaikka kaivo täyteen tai tontille.
Savihan ottaa lämpöä ja säilyttää sitä.
Näin epävarmoina aikoina uuteen taloon kannattaa laittaa maalämpö. ja tietysti sähkö jos maalämpö ei riittäisi. Mutta riittää kyllä normaaliolosuhteissa.
perustamiskustannukset on hintavat mutta ilmainen lämpö on se joka korvaa kuoletuksen. Noin 5-4 v.
koko juttu on malsettu.
mukaan se tarvitse vai 2/3 aikaa maksaakseen itsensä takaisin. Elikkä 2/3 osaa on ilmaista.
Silloin takaisinmaksu aika on oikeasti 3-4 vuotta?
Siis mitä tarkoitat? Minun laskuoppini mukaan takaisinmaksuaika lasketaan karkeasti niin että investointi/säästö. Maalämmön säästö on 2/3 llämmityskuluista verrattuna sähkölämmitykseen. Tilanne on siis aivan eri jos säästö on 1000e tai 500e. Samoin asiaan vaikuttaan onko investointi 15000e vai 25000e