No tapasin täällä naisen, minulle sopivan. Olin kiinnostunut ja tapailimme aj lemmenhetkiäki oli. No sitten yllättäin tämä sanoo, nyt on päätettävä muutetaan yhteen tai kaikki loppuu !
Oli takki aika tyhjänä. Olin siis ollutkin vaan jokin "varma nakki", joka sidotaan kiinni.
Ihan vaan tiedoksi, että Hänellä oli alaikäisiä lapsia ja minulla ei. Meillä kummallakin oli kyllä elämä kunnossa ja omaisuus varmaankin about "tasoissa".
Voihan olla, että kaikki ei ole vieläkään ?
Oli takki aika tyhjänä. Olin siis ollutkin vaan jokin "varma nakki", joka sidotaan kiinni.
Ihan vaan tiedoksi, että Hänellä oli alaikäisiä lapsia ja minulla ei. Meillä kummallakin oli kyllä elämä kunnossa ja omaisuus varmaankin about "tasoissa".
Voihan olla, että kaikki ei ole vieläkään ?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei millään pahalla mutta et vaikuta miltään ruudinkeksijältä.
Mutta älä sure, ei ole paljoa täälläkään.
vasta jonkun kk tapailleet..
Itselläni tuollainen noin 1 vuosi vähintään pitäisi seukata ja tutustua kunnolla, ennen yhteen muuttamista..
Olen muutaman kerran ihastunut/rakastunut..(mutta alkuhuuma- rakkaus-
meillä lähes kaikilla on sellaista,että rakastutaan siihen tunteeseen ja kaikkeen yhdessäoloon lemmenhetkiin yms.Sydän sekoaa niin sanotusti,järkikin katoaa..tietenkin mukavalla tavalla ).
Muistaa pitää kuitenkin : Vaikka kaikki alussa tuntuukin , että tässä on se mun Oikea ja Ainoa..
Maltti on valttia :)
Mieti rauhassa miten haluaisit edetä,keskustele asiasta naisesi kanssa. Tehkää selväksi kummankin mielipide. Uskon ,että löydätte sen kultaisen keskitien edetä.. jos vain rakkautta löytyy tarpeeksi.
Rakkaus ei kahlitse , se vapauttaa ;)
Jos seurustelukumppani alkaa painostamaan yhteenmuuttamisella vasta lyhyen seurustelun jälkeen. Tuntuu, että minimi aika olisi ainakin puolivuotta tai mieluummin vuosi, kun tuollaisia ruvetaan suunnittelmaan. Eihän toista edes tunne muutaman kuukauden perusteella, jos vuodenkaan. Ja tuommoinen, että panee toisen puun ja kuoren väliin, tasan kaksi vaihtoehtoa kertoo kyllä ihmisestä aika paljon eikä suinkaan positiivisessa mielessä.
Näistä lyhyen tuttavuuden jälkeen yhteenmuuttaneista pareista on tuttavapiirissä muutama esimerkki, hyvin ei ole päättynyt yksikään juttu - kaikki jo eronneet.
Sekin herättäisi epäilyjä jos toisella lapsi/lapsia, että haluaako nopeasti sitoa toisen itseensä ja lapsiin - saada kumppanin pyörittämään arkea, sehän on lasten kanssa vaativaa touhua yksin. En sinuna ryhtyisi heti tähän vaan miettisin ja harkitsisin asiaa vielä ja ennenkaikkea vaatisin enemmän aikaa tutustua paremmin. Ellei toinen sitä hyväksy, onko se sen arvoista?