Olemme parikymppisiä opiskelijoita... Poikaystävä käy jatkuvasti monta kertaa viikossa baarissa, ja vaikka asia onkin noin yleensä mielestäni ihan OK, niin välillä ottaa päähän, kun koko ajan täytyy ryypätä. Emme tappele koskaan selvinpäin, vaan kaikki on ihanaa vaaleanpunaista ja suloista. Mutta sitten, kun jompikumpi tai pahimmassa tapauksessa molemmat on humalassa, riitelemme jatkuvasti ja joka kerta.
Joskus olisi kiva viettää sellainen viikko, ettei jostain asiasta tarvitsisi vääntää...
Mutta poikakaverini mielestä jatkuva ryyppääminen on ihan pakollista; ihmiset, jotka ei juo viikottain kunnon kännejä, on säälittäviä nörttejä ilman todellista elämää...
En halua nalkuttaa asiasta, koska tiedän, että ainut, minkä saisin sillä aikaan, on, että mieheni kiinnostus loppuisi. Hän ei koskaan jättäisi bileitä väliin, koska pyydän niin... Viikolla hän sanoi, ettei ryyppää pariin viikkoon, mutta kummasti taas oli pakko lähteä baareihin...
Joskus olisi kiva viettää sellainen viikko, ettei jostain asiasta tarvitsisi vääntää...
Mutta poikakaverini mielestä jatkuva ryyppääminen on ihan pakollista; ihmiset, jotka ei juo viikottain kunnon kännejä, on säälittäviä nörttejä ilman todellista elämää...
En halua nalkuttaa asiasta, koska tiedän, että ainut, minkä saisin sillä aikaan, on, että mieheni kiinnostus loppuisi. Hän ei koskaan jättäisi bileitä väliin, koska pyydän niin... Viikolla hän sanoi, ettei ryyppää pariin viikkoon, mutta kummasti taas oli pakko lähteä baareihin...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Käsissäsi on tuleva alkoholisti.
ei hyvää seuraa. Ryyppääminen ei suinkaan vähene, vaan lisääntyy, kokemuksesta tiedän niin käyvän.
Poikaystävälläsi on hieman koloja itsetunnossa, jos syy tosiaan on tämä mitä sanoit ("ihmiset, jotka ei juo viikottain kunnon kännejä, on säälittäviä nörttejä ilman todellista elämää...")eikä siis vain viinanhimo. Toisaalta mietin myös sitä, että taitaako p.ystäväsi sinusta tosissaan välittää jos ryyooääminen on tärkeämpää kuin sinä. Myös sinulla on on koloja itsetunnossa tai ainakin pelkoja, jotka näköjään vain ahdistavat. Pelkäät, että miehesi kiinnostus loppuisi... Puhupa miehesi kanssa asiasta oikein kunnolla. Mieti kuitenkin ensin, mitä haluat suhteeltasi tai jopa elämältäsi - jos haluat tätä jatkuvaa miehesi ryyppäämistä ja ehkä pahempaa sellaista, niin asia olla. Jos haluat normaaliakin elämää, niin uskalla vaatia sitä mikä sinulle kuuluu. Kerro miehellesi miltä sinusta tuntuu ja sano, että et enää kestä tälläista menoa pitkään... Miehesi ei taida tajuta tekojensa vaikutusta sinuun. Rohkeutta vain ja keskustelkaa - ei se ola naluttamista.
Ei ole nalkuttamista jos puhut poikaystävällesi hänen alkoholin käytöstään ja nimenomaan siitä miten se vaikuttaa sinuun kielteisesti.
Jos olet ihan varma, että poikakaverisi kiinnostus sinuun loppuisi kuin seinään ottamalla asian puheeksi niin kannattaako suhdetta edes jatkaa? Missä on ylpeytesi ja itsekunnioituksesi?
Poikakaverisi mielestä ryyppääminen on pakollista ja ne jotka eivät juo on säälittäviä nörttejä ilman todellista elämää: Asia kyllä on juuri päinvastoin. Vain luuserit juovat pakonomaisesti, paljon ja usein eikä heillä ole todellista elämää.
Ei suinkaan syytä hätään, kyllä se siitä suurimmalla osalla rauhottuu aikanaan. Itse muistelen haikeudella niitä ihania opiskeluaikoja kun rellestettiin ja päntättiin vuorotahtiin.
Onneksi muistot ovat ikuisia :)