Olen seurustellut noin 2 vuotta. Ongelma on se, että naiskaverini on erittäin hallitseva. Onko se huonoa itsetuntoa, vai jotain muuta? Hän on erittäin hyvä ihminen, mutta on lapsuudessaan saanut kärsiä vanhempiensa alkoholismista. Etenkin äidin. Tällähetkellä hän ei ole yhteydessä vanhempiensa kanssa. Hän odottaa, että vanhemmat yrittäisivät korjata suhteensa naiskaverini kanssa. Hän ei itse sitä sovittelua halua tehdä. Nyt naiskaverini on yrittäjä siivousalalla, ja hänellä on kovat paineet ja paljon töitä.
Haluaisinkin tietää, miten teidän mielestä tällainen suhde vanhempiin vaikuttaa parisuhteeseen? Miten asia olisi hyvä lähteä parantamaan, että suhteemme toimisi paremmin?
Juha
Haluaisinkin tietää, miten teidän mielestä tällainen suhde vanhempiin vaikuttaa parisuhteeseen? Miten asia olisi hyvä lähteä parantamaan, että suhteemme toimisi paremmin?
Juha
Vastaukset 8
Vanhimmat
kasvanut kokemuksiensa kautta vahvaksi ihmiseksi. Jospa ongelma onkin se, että sinä et ole riittävän mies hänelle.
Pyrkimys kaikkien asioiden hallitsemiseen, tuo turvallisuuden tunnetta, syynä voi myös olla huono luottamus ihmisiin, joka voi johtua juuri mainitsemistasi asioista. Toiset sairastuvat vahvuuteen, toiset pystyvät hoitamaan itseään rankkojenkin juttujen jälkeen. Mutta jos ehdottomasti rakastat häntä ja haluat asiaan selvyyttä, kannattaa lukea kirjallisuutta riippuvuuksista (erittäin kriittisesti) ja tietenkin puhua partnerisi kanssa omista näkemyksistäsi. Muista, että jos yrität toista muuttaa, joudut luultavimmin koulimaan ensin itseäsi.
Kaikkein tärkein asia kuitenkin tälläisen (jokaisen) ihmisen kohdalla on rakastaminen, luottamuksen ja kunnioituksen vaaliminen ja kasvattaminen, ja hyväksyminen hänet sellaisena kuin hän on. Tietenkään omaa hyvinvointiasi lukuunottamatta!
lapsena vanhemmistaan. Tai ainakin tuntenut niin. Itselläni samoja kokemuksia. Tietysti se vaikuttaa parisuhteeseen. Hänen täytyy kontrolloida kaikkea että asiat menevät hyvin. Tai niin hän pelkää.
Eiköhän siihen löydy keinoja ja sitten on parisuhde terapiat ym. En usko että on niin paha ongelma ettei hoituisi:)
Aurinkoista kevättä teille!
Mutta nyt minä menen istumaan paskalta.
Luuletko tässä maassa yrittäjän pärjäävän jos hän on luonteeltansa lapanen.
Omaa vahvuuteensa jää helposti vangiksi. Kun työ vaatii tietynlaista roolia, on siitä roolista vaikea irrottautua myös kotona. Jos on joutunut huolehtimaan asioistaan aina itse, ei kai muusta enää tiedäkään. Tästä aiheesta on keskusteltu miehen kanssa ja olen tietoisesti yrittänyt antaa myös toiselle tilaa ja nautiskella toisen järjestämistä asioista...
Itselläni on myös hankala lapsuus ollut, mutta ei mielestäni se vaikuta millään lailla suhteeseen mieheni kanssa. Se on luonteesta kiinni, miten sionuun suhtautuu, ei suhteesta muihin ihmisiin. Korkeintaan ajoittaisen stressin voisi "selittää" riidalla jonkun muun kanssa, eikä sekään ole mikään syy olla sinulle ilkeä.
itse olen myös joutunut paljon huolehtimaan niin vanhemmistani kuin muistakin ja olen tosi vahva, hallitseva persoona sekä rupean huolehtimaan muista. Myös suhteessa. Mutta en halua olla kaikkien äiti, vaan löytää niin vahvan, turvallisen, luotettavan kumppanin että minäkin voisin olla välillä heikko, antaa toisen huolehtia.
Eli ota ohjat käsiin, ja anna kumppanisikin olla välillä huollettavana!!