Lueskelin tossa aikani noita kaikkia petturi tarinoita...tuli mieleen oma tuore ero.
Mies oli mustasukkainen (ex-miehestäni, jolle olin lasten kanssa soittanut) ja rupesi riehumaan keskellä yötä.
No pyysin poistumaan asunnostani.
Seuraavana päivänä tulee 30 puhelua ja tekstarii "kuka se on ?" ym
Älytöntä haukkumista ja uhkailua...
Olisin vielä sen pikku riidan antanut anteeksi, mutta paljastipa todellisen luonteensa samantien.
Ei näytä olevan paluuta entiseen.
Varmasti kuvittelee mielessään että oikeasti on joku muu...??
Melkeen rupes naurattaa noin hullu ajatus, olimme olleet tiiviisti yhdessä.
Tämmönen "petturi" täällä.
Mies oli mustasukkainen (ex-miehestäni, jolle olin lasten kanssa soittanut) ja rupesi riehumaan keskellä yötä.
No pyysin poistumaan asunnostani.
Seuraavana päivänä tulee 30 puhelua ja tekstarii "kuka se on ?" ym
Älytöntä haukkumista ja uhkailua...
Olisin vielä sen pikku riidan antanut anteeksi, mutta paljastipa todellisen luonteensa samantien.
Ei näytä olevan paluuta entiseen.
Varmasti kuvittelee mielessään että oikeasti on joku muu...??
Melkeen rupes naurattaa noin hullu ajatus, olimme olleet tiiviisti yhdessä.
Tämmönen "petturi" täällä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mustasukkaisuuden takana on luultavasti useinmiten joko oma uskottomuus, tai ainakin sellainen asenne, että itse heti sopivan tilaisuuden tullen on valmis pettämään. Niin se ihmisen mieli kumma kyllä toimii.
Oli se aikasemmissa suhteissa ollut uskoton, meillä piti kaiken olla toisin.
Se on uskomatonta kun tuntuu että koko persoonallisuus muuttuu, tai katoaa se tuttu ihminen, kun tulee mustis tilalle.
Välillä tulee ikävä sitä ihmistä, mitä ei tunnu enää olevan, mutta järki voittaa.
..ukko heittäytynyt välillä hankalaksi ja ollaan vuosi oltu yhdessä.
Vieläkin kyselee onko tullut ex-mieheltä sähköpostia tai olenko soittanut hänelle ja blaablaa.
Iskin hänen eteensä jutun mustasukkaisuudesta ja mistä se johtuu..huono itsetunto, on aiemmin tullut petetyksi ym. Olenkin hänen exänsä takia saanut nyt taakan tuosta mustasukkaisuudesta jota en suostu kantamaan.
Kysyin eikö ole uuvuttavaa olla koko ajan varuillaan ja kytätä.
Esitin myös että onkohan hänellä itsellään puhtaat jauhot pussissa kun epäilee mua syyttä.
Sanoi ettei ikinä ole pettänyt ketään eikä petä.
Noo..ei ole kyllä tilaisuuttakaan ollut kun ollaan yhdessä koko ajan paitsi silloin kun olen töissä. Et tällainen surkuhupaisa tapaus jota rakastan kyllä ihan yli kaiken:-)
yhdessä oltiin niin tiiviisti, ettei pienintäkään epäilystä mistään syrjähypyistä.
Mutta on jo pahempaa jos valittaa puhelustakin...
Taas niin ikävä että melkein kuolen...
Ja perään soittelee päivittäin, olis niin helppo luovuttaa...mutta ei siitä hyvää seurais pidemmän päälle.
Pyrki hallitsemaan kaiken minkä teen, ei sopinut sohvalta nousta jos herra juuri tullut viereen tai nukkumaan ei missään nimessä kun herra iltavuorosta juuri tullut.
Ja unissaan jos selän käänsi sai kyllä kuulla kunniansa.
Eihän toi ole enää pelkkää mustasukkaisuutta. Sehän on vakavasti sairas.
Älä vaan palaa yhteen sen kanssa. Varmaan menis vaan pahemmaksi.
Herttinen, ettei saa edes nukkua haluamassaan asennossa!
mimmosta se oikeesti oli.
Kai sitä on vähän sokea omaan elämäänsä.
Näki vaan hyvät puolet, ihanaa kun toinen haluaa olla lähellä ym.
Eilen tuli tekstarii "jos pyytäsit anteeks, voisit saadakkin"
MUN pitäs pyytää anteeks :O
Ei mee ihan jakeluun...