Takan lämmittäminen

mökeillä pakkasessa olevat takat ja uunit pitää lämmittää pienillä tulilla alkuun etteivät halkea.

Asunnoissa lämpimässä olevat voi jäähtyä välillä ja täysillä pääsee lämittää milloin vain.

Kiitos! Tuosta oli paljon apua! Mutta täsmennätkö vielä vähän... Suuventtiilit, siis mitkä?!? Entä toisioilmaventtiilit?!? Ja miten päin ladot puut takkaan, vaakaan vai pystyyn?
Kiitos!

Ari kirjoitti:

Kiitos! Tuosta oli paljon apua! Mutta täsmennätkö vielä vähän... Suuventtiilit, siis mitkä?!? Entä toisioilmaventtiilit?!? Ja miten päin ladot puut takkaan, vaakaan vai pystyyn?
Kiitos!

Lue lisää

Yleensä varaavissa takoissa on nykyään tulipesän luukku/luukut, siis 1 tai 2 "ovinen". Tuon luukun alareunassa on pienet venttiilit tms jota voi säätää. Jos ei mitään aukkoa luukussa ole silloin on hyvä pitää itse luukkua hieman raollaan. Sitä sanotaan toisioilmaksi.

Ensiöilma tulee tuhkaluukun kautta. Luukussa voi olla säädettävä rako tai sitten sitä itse luukkua pidetään poltettaessa raollaan, harvinaista nykyään mutta en tiedä millainen tulisija teillä on.

Kun muistat että itse puu ei pala vaan palokaasut niin on ehkä hieman helpompi mieltää itsekin kuinka sitä palamista voi säätää. Ensiö- ja toisioilman suhteesta on kai joku nyrkkisääntökin, 2/3 osaa ensiöilmaa ja 1/3 osa toisioilmaa muistaakseni mutta käytännössä tuo katsotaan vain itse palamisesta ja se vaan vaatii harjoitusta.

Toisioilmaa tarvitaan siihen että happea riittää kaiken kaasuuntuneen mutta ei ehkä syttyneen palokaasun polttamiseen pesän yläosassa matkalla hormiin.

Pesiä on niin monenkokoisia ja muotoisia mutta yleensä on varmaankin parasta latoa puut vaakaan päät suuluukkua kohti ja toiset päät siis peräseinää kohti. Puut pitää pätkiä ja pilkkoa tulipesään sopiviksi.

Kuivia puita, mieluimmin vähän aikaa sisällä lämmenneitä, ei roskia, liika tuohikin tervaa että jos voit valita niin mieluummin polttopuut isommista koivuista kuin pienistä, tuohen osuus silloin pienempi.

Jos tehot ei tunnu riittävän niinkuin joskus kovien pakkasten aikaan, niin lämmitä mieluummin aamulla pari pesällistä ja illalla toiset pari kuin että yrittäisit pitkällä lämmityksellä tunkea niihin tiiliin enemmän lämpöä kuin ne pystyvät vastaanottamaan.

Ketjusta löytyy monesta kohtaa myös tämä viesti.
Turhaan laitoit sen taas.

Noki lähtee kuin itsestään yleispuhdistekivellä ja pesusienellä.

Tuotteen myyjät ja tuotemerkit löytyvät Googlella.

Luukun siivooja kirjoitti:

Noki lähtee kuin itsestään yleispuhdistekivellä ja pesusienellä.

Tuotteen myyjät ja tuotemerkit löytyvät Googlella.

Noki lähtee lasiluukuista myös näin: Kastele talouspaperi, "dippaa" märkä talouspaperi tuhkaan ja sillä hankaat lasiluukut puhtaiksi. Näin tulee hyvää jälkeä....

dertew kirjoitti:

Noki lähtee lasiluukuista myös näin: Kastele talouspaperi, "dippaa" märkä talouspaperi tuhkaan ja sillä hankaat lasiluukut puhtaiksi. Näin tulee hyvää jälkeä....

joo noki lasiluukussa ei tarvitse mitään erikoisia pesuaineita. Tuhka on emäksistä. Sisältää lipeää, mitä siis on yleispesuaineissakin. Sanomalehti on myös hyvä puhdistuspaperi, kun se on hieman karkeampaa.

Piipusta tulee kyllä toisinaan harmaata savua tai itseasiassa vesihöyryä. Kuivan puun kosteus on kuitenkin 15-20 prosenttia ja kaikki se vesi ei hajoa vedyksi ja hapeksi, kun lämpötila ei riitä.

Omassa tulikiven takassa ei ole erillistä toisioilmaräppänää luukussa, vaan takka ottaa sen myös tuhkaluukun kautta ja arinassa on jakopelti joka jakaa osan ilmasta luukun etuosaa nuolevaksi ja osa menee puiden alle. JAkopellin alla toisioilma lämpiää, mutta toisaalta se ei ole niin kuumaa, että myös sitten jäähdyttää lasia ja vähentää nokeamista. Tuhkaluukun venttiili täysin auki. pelti samaten. Niitä ei tarvitse erikseen rämpätä. Parhaiten antaa minulla lämmön sillä tavalla.

Koivun tuohi nokeaa pahasti ja sitä ei edes kannata käyttää sytyttämiseen, kuin ehkä saunassa.

Poltettavalla puulla ei ole väliä.
Kuusi ja mänty paukkuvat, mutta minua se ei haittaa. Pihka ei kuitenkaan tunnu havaittavasti nokeavan. Nuoret huonoja käsiteltäviä kun kuori terävää ja puu pihkaista.
Haapa ja leppä palavat myös hyvin ja kuivuvatkin suht helposti. Kuori ei nokea.
Pihlaja, raita, omenapuu yms ovat tiheämpiä, joten kuivuvat huonommin. Yleensä myös niissä kaadettaessa lahovikaa, joka pitää puuta kosteana. Palavat kuitenkin hyvin kun laittaa toiseen pesälliseen, eli takka on jo kuuma.
Koivu on ihan hyvää polttopuuta, mutta ei sen erinomaisempaa, kuin muutkaan. Koivun etuna on sen tiheys, joten samaan tilavuuteen mahtuu enemmän energiaa. Tässä etuna se, jos on pieni varastotila, niin mahtuu enemmän energiaa, kuin muilla puilla.

Kiloa kohden puut tuottavat lähes saman verran energiaa, joten sen puolesta ei ole väliä, mitä puuta polttaa. Koivu tosin tiheytensä ja tiiviin tuohensa takia kuivuu huonommin, joten se parempi energia menetetään kun puu on kosteampaa. Koivu vaatii monesti sen ylivuotisuuden. Kuusta, mäntyä, haapaa ja leppää taas voi kaataa ja pilkkoa talvella antaa kuivua kesällä ja syksyllä se on jo sopivaa poltettavaksi.

Naulaista puuta voi polttaa, mutta naulat sitten saattavat jumiutua arinaan tai haitata arinan puhdistusta. Eli pitää poistaa sitten arinalta niitä ja varoa ne ovat kuumia. yllättävän pitkään.

Roskien poltto ei oikein kannata, kun palavat suht nopeasti ja tuottavat paljon tuhkaa.
Biojätteet monesti liian kosteita ja sen rakenteisia, etteivät pala kunnolla. Vaikka tuntuu, että voisihan sinne kuivan leivän heittää, niin se vaan ei pala kunnolla. Biojätteille parempi paikka on tosiaan se biojätekeräys tai komposti.
Makkarapaketit, muovikassit yms ns poltettavat muovit. Monesti liian paksuja tai sulavat joko paksuksi möykyksi ja hiiltyvät pinnalta tai sitten valuvat arinan läpi tuhka-astiaan. Paksu möykky hiiltyy pinnalta, jolloin ei sitten enää pala.
Tölkit. Vaikka tölkit ovat myös poltettavaa, niin ei niitäkkän kovin paljon kannata poltella. Mehutölkeissä on alumiini, joka ei useinkaan pala ja itse kartongissakin on päällystettä joka on kiveä, se ei pala. Myöskin nämä ovat kierrätettävää tavaraa.
Lehdet. Sanomalehdet palavat irrallisina lehtinä, mutta nippuna taas tulee se pinnan hiillostuminen ongelmaksi. Hiiltynyt pinta toimii hyvin eristeenä, jolloin sisäosat eivät pala. Lisäksi tulee sitä lentotuhkaa, joka karkaa hormiin ja hyvässä lykyssä sitten piipusta taivaalle. Aikakauslehdet taas sisältävät paljon kiveä, joten eivät pala oikein irtolehtinäkään. Eli ei kannata polttaa niitäkään vaan viedä kierrätykseen.
Pölypussiakaan ei kannata polttaa koska aika paljon sisällöstä on hiekkaa joka ei pala.

Parasta on laittaa takkaan vain puhdasta polttopuuta. Sen polttamiseen takka on tarkoitettu.

ahex kirjoitti:

joo noki lasiluukussa ei tarvitse mitään erikoisia pesuaineita. Tuhka on emäksistä. Sisältää lipeää, mitä siis on yleispesuaineissakin. Sanomalehti on myös hyvä puhdistuspaperi, kun se on hieman karkeampaa.

Piipusta tulee kyllä toisinaan harmaata savua tai itseasiassa vesihöyryä. Kuivan puun kosteus on kuitenkin 15-20 prosenttia ja kaikki se vesi ei hajoa vedyksi ja hapeksi, kun lämpötila ei riitä.

Omassa tulikiven takassa ei ole erillistä toisioilmaräppänää luukussa, vaan takka ottaa sen myös tuhkaluukun kautta ja arinassa on jakopelti joka jakaa osan ilmasta luukun etuosaa nuolevaksi ja osa menee puiden alle. JAkopellin alla toisioilma lämpiää, mutta toisaalta se ei ole niin kuumaa, että myös sitten jäähdyttää lasia ja vähentää nokeamista. Tuhkaluukun venttiili täysin auki. pelti samaten. Niitä ei tarvitse erikseen rämpätä. Parhaiten antaa minulla lämmön sillä tavalla.

Koivun tuohi nokeaa pahasti ja sitä ei edes kannata käyttää sytyttämiseen, kuin ehkä saunassa.

Poltettavalla puulla ei ole väliä.
Kuusi ja mänty paukkuvat, mutta minua se ei haittaa. Pihka ei kuitenkaan tunnu havaittavasti nokeavan. Nuoret huonoja käsiteltäviä kun kuori terävää ja puu pihkaista.
Haapa ja leppä palavat myös hyvin ja kuivuvatkin suht helposti. Kuori ei nokea.
Pihlaja, raita, omenapuu yms ovat tiheämpiä, joten kuivuvat huonommin. Yleensä myös niissä kaadettaessa lahovikaa, joka pitää puuta kosteana. Palavat kuitenkin hyvin kun laittaa toiseen pesälliseen, eli takka on jo kuuma.
Koivu on ihan hyvää polttopuuta, mutta ei sen erinomaisempaa, kuin muutkaan. Koivun etuna on sen tiheys, joten samaan tilavuuteen mahtuu enemmän energiaa. Tässä etuna se, jos on pieni varastotila, niin mahtuu enemmän energiaa, kuin muilla puilla.

Kiloa kohden puut tuottavat lähes saman verran energiaa, joten sen puolesta ei ole väliä, mitä puuta polttaa. Koivu tosin tiheytensä ja tiiviin tuohensa takia kuivuu huonommin, joten se parempi energia menetetään kun puu on kosteampaa. Koivu vaatii monesti sen ylivuotisuuden. Kuusta, mäntyä, haapaa ja leppää taas voi kaataa ja pilkkoa talvella antaa kuivua kesällä ja syksyllä se on jo sopivaa poltettavaksi.

Naulaista puuta voi polttaa, mutta naulat sitten saattavat jumiutua arinaan tai haitata arinan puhdistusta. Eli pitää poistaa sitten arinalta niitä ja varoa ne ovat kuumia. yllättävän pitkään.

Roskien poltto ei oikein kannata, kun palavat suht nopeasti ja tuottavat paljon tuhkaa.
Biojätteet monesti liian kosteita ja sen rakenteisia, etteivät pala kunnolla. Vaikka tuntuu, että voisihan sinne kuivan leivän heittää, niin se vaan ei pala kunnolla. Biojätteille parempi paikka on tosiaan se biojätekeräys tai komposti.
Makkarapaketit, muovikassit yms ns poltettavat muovit. Monesti liian paksuja tai sulavat joko paksuksi möykyksi ja hiiltyvät pinnalta tai sitten valuvat arinan läpi tuhka-astiaan. Paksu möykky hiiltyy pinnalta, jolloin ei sitten enää pala.
Tölkit. Vaikka tölkit ovat myös poltettavaa, niin ei niitäkkän kovin paljon kannata poltella. Mehutölkeissä on alumiini, joka ei useinkaan pala ja itse kartongissakin on päällystettä joka on kiveä, se ei pala. Myöskin nämä ovat kierrätettävää tavaraa.
Lehdet. Sanomalehdet palavat irrallisina lehtinä, mutta nippuna taas tulee se pinnan hiillostuminen ongelmaksi. Hiiltynyt pinta toimii hyvin eristeenä, jolloin sisäosat eivät pala. Lisäksi tulee sitä lentotuhkaa, joka karkaa hormiin ja hyvässä lykyssä sitten piipusta taivaalle. Aikakauslehdet taas sisältävät paljon kiveä, joten eivät pala oikein irtolehtinäkään. Eli ei kannata polttaa niitäkään vaan viedä kierrätykseen.
Pölypussiakaan ei kannata polttaa koska aika paljon sisällöstä on hiekkaa joka ei pala.

Parasta on laittaa takkaan vain puhdasta polttopuuta. Sen polttamiseen takka on tarkoitettu.

Lue lisää

Höpö paskaa! LOL

ahex kirjoitti:

joo noki lasiluukussa ei tarvitse mitään erikoisia pesuaineita. Tuhka on emäksistä. Sisältää lipeää, mitä siis on yleispesuaineissakin. Sanomalehti on myös hyvä puhdistuspaperi, kun se on hieman karkeampaa.

Piipusta tulee kyllä toisinaan harmaata savua tai itseasiassa vesihöyryä. Kuivan puun kosteus on kuitenkin 15-20 prosenttia ja kaikki se vesi ei hajoa vedyksi ja hapeksi, kun lämpötila ei riitä.

Omassa tulikiven takassa ei ole erillistä toisioilmaräppänää luukussa, vaan takka ottaa sen myös tuhkaluukun kautta ja arinassa on jakopelti joka jakaa osan ilmasta luukun etuosaa nuolevaksi ja osa menee puiden alle. JAkopellin alla toisioilma lämpiää, mutta toisaalta se ei ole niin kuumaa, että myös sitten jäähdyttää lasia ja vähentää nokeamista. Tuhkaluukun venttiili täysin auki. pelti samaten. Niitä ei tarvitse erikseen rämpätä. Parhaiten antaa minulla lämmön sillä tavalla.

Koivun tuohi nokeaa pahasti ja sitä ei edes kannata käyttää sytyttämiseen, kuin ehkä saunassa.

Poltettavalla puulla ei ole väliä.
Kuusi ja mänty paukkuvat, mutta minua se ei haittaa. Pihka ei kuitenkaan tunnu havaittavasti nokeavan. Nuoret huonoja käsiteltäviä kun kuori terävää ja puu pihkaista.
Haapa ja leppä palavat myös hyvin ja kuivuvatkin suht helposti. Kuori ei nokea.
Pihlaja, raita, omenapuu yms ovat tiheämpiä, joten kuivuvat huonommin. Yleensä myös niissä kaadettaessa lahovikaa, joka pitää puuta kosteana. Palavat kuitenkin hyvin kun laittaa toiseen pesälliseen, eli takka on jo kuuma.
Koivu on ihan hyvää polttopuuta, mutta ei sen erinomaisempaa, kuin muutkaan. Koivun etuna on sen tiheys, joten samaan tilavuuteen mahtuu enemmän energiaa. Tässä etuna se, jos on pieni varastotila, niin mahtuu enemmän energiaa, kuin muilla puilla.

Kiloa kohden puut tuottavat lähes saman verran energiaa, joten sen puolesta ei ole väliä, mitä puuta polttaa. Koivu tosin tiheytensä ja tiiviin tuohensa takia kuivuu huonommin, joten se parempi energia menetetään kun puu on kosteampaa. Koivu vaatii monesti sen ylivuotisuuden. Kuusta, mäntyä, haapaa ja leppää taas voi kaataa ja pilkkoa talvella antaa kuivua kesällä ja syksyllä se on jo sopivaa poltettavaksi.

Naulaista puuta voi polttaa, mutta naulat sitten saattavat jumiutua arinaan tai haitata arinan puhdistusta. Eli pitää poistaa sitten arinalta niitä ja varoa ne ovat kuumia. yllättävän pitkään.

Roskien poltto ei oikein kannata, kun palavat suht nopeasti ja tuottavat paljon tuhkaa.
Biojätteet monesti liian kosteita ja sen rakenteisia, etteivät pala kunnolla. Vaikka tuntuu, että voisihan sinne kuivan leivän heittää, niin se vaan ei pala kunnolla. Biojätteille parempi paikka on tosiaan se biojätekeräys tai komposti.
Makkarapaketit, muovikassit yms ns poltettavat muovit. Monesti liian paksuja tai sulavat joko paksuksi möykyksi ja hiiltyvät pinnalta tai sitten valuvat arinan läpi tuhka-astiaan. Paksu möykky hiiltyy pinnalta, jolloin ei sitten enää pala.
Tölkit. Vaikka tölkit ovat myös poltettavaa, niin ei niitäkkän kovin paljon kannata poltella. Mehutölkeissä on alumiini, joka ei useinkaan pala ja itse kartongissakin on päällystettä joka on kiveä, se ei pala. Myöskin nämä ovat kierrätettävää tavaraa.
Lehdet. Sanomalehdet palavat irrallisina lehtinä, mutta nippuna taas tulee se pinnan hiillostuminen ongelmaksi. Hiiltynyt pinta toimii hyvin eristeenä, jolloin sisäosat eivät pala. Lisäksi tulee sitä lentotuhkaa, joka karkaa hormiin ja hyvässä lykyssä sitten piipusta taivaalle. Aikakauslehdet taas sisältävät paljon kiveä, joten eivät pala oikein irtolehtinäkään. Eli ei kannata polttaa niitäkään vaan viedä kierrätykseen.
Pölypussiakaan ei kannata polttaa koska aika paljon sisällöstä on hiekkaa joka ei pala.

Parasta on laittaa takkaan vain puhdasta polttopuuta. Sen polttamiseen takka on tarkoitettu.

Lue lisää

Vitun puistokemisti Vesi jos hajoaisi vedyksi ja hapeksi niin takka räjähtäisi LOL!!!!

LoLfag... kirjoitti:

Höpö paskaa! LOL

Olisit korjannut, jos kerran tiedät paremmin.

Minä voin nyt tehdä sen puolestasi. Veteen liukeneva tuhka muodostaa kaliumkarbonaattia, eli potaskaa, eli puulipeää.

Toimii, muttei mielestäni yhtä hyvin kuin mainittu puhdistuskivi.