Olemme seurustelleet reilut kolme vuotta. Olemme väliaikaisesti uudella paikkakunnalla ja tyttöystäväni on ystävystynyt uuden miehen kanssa. Tunnen miehen ja hän on todella rento ja mukava tyyppi. Hän on ilmiselvästi ihastunut häneen, sen näkee ihan kaikesta. Sanoin eilen, että rakastan häntä enemmän kuin ketään muuta, ja että ketään toista ei ole koskaan ollut. Oikeesti ei ole ollut. Hän sanoi, että hänkin rakastaa minua, selvällä varauksella. Sitä kuitenkin oppii tuntemaan ihmisen kun on asunut useamman vuoden yhdessä. Minulla vain särkyy sydän ja joka hetki sattuu kuin joku vääntäisi puukolla sydäntä. Työnteosta ei tule mitään, ajatukset karkailevat joka hetki, koska ajattelen vain, että miksei hän voi kertoa. Kunnioittaisi edes sen verran, olen mielestäni sen ansainnut. Kuitenkin haluan vain hänen parastaan, ja jos hän on toisen kanssa onnellinen, niin hyvä hänelle. Olin vaan jo odottamassa yhteistä tulevaisuutta ja kesähäitä. Olen kuitenkin nyt niin kaukana ystävistä ja omasta perheestä uudella paikkakunnalla, etten edes tiedä kenelle voisin purkautua. Itken itsekseni.
Rakastan, mutta ei ilmeisesti riitä
Omena
4959
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiedän että nämä ovat sulle vain sanahelinää, mutta ansaitset varmasti parempaa.
Kerroinkin tuossa aiemmin omasta tapauksestani. Avomieheni reilun kolmen yhteisen vuoden jälkeen päätti, että hänen rakkaudentunteensa minua kohtaan ovat aika kuolleita ja hän haluaa ainakin muuttaa erilleen jos ei sitten lopulta erota kokonaan. Tällä hetkellä asutaan vielä saman katon alla.
Koko ajan on kyllä alakuloinen ja surullinen tunne päällä, vaikka kuinka yrittää olla toiveikas. Sitä tajuaa vasta sitten mitä on ollut kun on toisen menettämässä. Ois niin helppoa jos mun tunteet ois myös yhtä kuolleet, mutta ne tuntuu vaan vahvistuvan koko ajan. Olen myös muuttanut mieheni perässä pois kotipaikkakunnaltani eikä minullakaan ole täällä ketään kenelle voisin purkautua asiasta. Koulunkäynti on todella pakkopullaa kun haluaisi vain jäädä sänkyyn koko päiväksi eikä tehdä mitään.
Eiköhän tästä kuitenkin päivät pikkuhiljaa kirkastu meillä molemmilla kun ensin itkee itkemisensä ja käsittelee menetyksen tunteensa. Paljon jaksamista ja voimia sinulle.
Voimia sinulle! Tiedän liiankin hyvin, miltä susta tuntuu. Olen itse kokenut suunnilleen saman. Nyt on vaikea enää luottaa toiseen sukupuoleen ja luulen, että suren vielä pitkän aikaa rakkaani menetystä. Se on hirveää! Ajattelen kuitenkin, että muutkin ovat selvinneet tällaisesta, joten toivon jonakin päivänä olevani taas edes puoliksi onnellinen. Yritä jaksella!
Mitä tehdä, jos toinen ei halua seksiä, eikä suostu puhumaan siitä.
Herää vain kysymys, että jos seksi ei ole hyvää, niin onko toivo menetetty. Me olemme muuten erittäin hyvin keskenään toimeen tulevia ihmisiä minä ja tyttöystäväni, arki sujuu hyvin, mutta seksin suhteen meillä on eri mieltymyksiä. Tahtoisin hitaasti ja rauhallisesti asitillisesti rakastella pitkään, mutta tyttöystäväni haluaisi mieluiten 5 min pikahomman ja sillä hyvä.
Kuitenkin muuttaessamme toiselle paikkakunnalle, tyttöystäväni on tavannut uuden miestuttavuuden, johon on ystävänsä mukaan pahasti ihastunut. Seksiä hän ei ole halunnut 2 kuukauden ajan ollenkaan. Aluksi annoin asian mennä ohi, koska en halua painostaa mitenkään, mutta on ne tarpeet minullakin. Olen yrittänyt kynttilänvaloa, mukavaa musiikkia, hierontaa, eli ihan normaaleja arjestakin tuttuja juttuja, mutta ei. Sanon, että rakastan häntä ja osoitan sen myös usein.
Kysyin häneltä, että tarvitseeko minun jotenkin olla huolissani meidän suhteen, mutta hän sanoi, että ei. Mainitsi vain, että naisilla on "näitä kausia" enkä voisi ymmärtää, koska en lue naisten lehtiä.
Ostaako tyttöystäväni nyt suhteestamme aikaa katsoakseen, tuleeko hänen ihastuksestaan totta vai kuinka näkisitte asian.
Alkaa sydän olla minun takia riekaleina asian suhteen, eikä mistään oikein tahdo tulla mitään. Tuli myös selväksi, että jos olisi taloudellisesti mahdollista, niin hän haluaisi, että muuttaisin muualle. En nyt ole mikään ammattitulkitsija, mutta tämän pitäisi kyllä kertoa jo jotain, mutta ehkä minun on vain vaikea sitä uskoa.
itkettää edelleen.