Hallituskumppani demarit ovat esittäneet, että kuntauudistusta lähdetään rakentamaan sellainen tavoite mielessä, että kunnista tulisi elinkelpoisia, omillaan toimeen tulevia yksiköitä. Tällä tavoin voitaisiin vähitellen päästä eroon valtionosuuksista. Kunnallinen itsehallinto vahvistuisi, kun kunnat olisivat myös taloudellisesti itsenäisiä.
Demarit uskovat myös, että järkevin tapa kehittää kuntia on ns. aluekeskusmalin mukainen. Siinä työssäkäyntikeskukset ja yrityskeskittymät määräisivät kuntakehityksen suuntaa. Ihmisten olisi viisasta hakeutua työpaikkojen läheisyyteen eikä odotella ikuisesti, että työpaikat tulevat heidän naapurikseen.
Kokoomus aivan selvästi on samoilla linjoilla näiden kuntauudistuksen peruslähtökohtien osalta kuin demarit. Mutta miksi ihmeessä Kepu haraa vastaan? Miksi se ei lähde mukaan rakentamaan toimivaa ja itsehallintoa vahvistavaa kuntarakennetta? Mikä saa Kepun suosimaan tehotonta, hevostalouden aikaista kuntajakoa ja haja-asutusmallia? Eikö Kepunkin olisi aika siirtyä jo nykyaikaan 2000-luvulle.
Kuntauudistus
27
853
Vastaukset
- Lyyli
Kuten täällä on yksimielisesti todettu, SDP:n "isä aurinkoinen", Eero Heinäluoma on hyvä käännyttelemään keskustalaisten mieliä demaripolitiikan taakse.
Siksi ehdotan, että Heinäluoma vierailee jokaisen Suomen kunnan kunnanvaltuuston kokouksessa kertomassa SDP:n kuntamallin autuudesta. Pari tuntia per kunnanvaltuusto riittänee. Sitten ollaan kaikki hymyssä suin SDP:n kuntamallin takana.
Tämä ehdotus sen vuoksi, että kuten täällä on myös todettu, keskusta on heikkouden tilassa, eikä pystyne viemään asiaa eteenpäin. - Jaba_43
Kuntauudistuksen puitelain valmistelu on jo alkanut repiä railoa keskustan ja demareiden väliin, ilmeisesti siksi, että demarit korostavat 20 000 asukkaan rajaa kuntien minimikokona ja keskusta katsoo tämän johtavan pakkoliitoksiin.
Keskustassa lienee vahvaa vastustusta kuntaliitoksiin, koska monessa nurkkakuntaisessa kepukunnassa on totuttu elämään isompien kuntien rahoilla eikä niissä haluta muuttaa tyyliä niin kauan kuin ilmaista rahaa on valtiolta saatavissa.
Nyt kuitenkin ollaan aivan pakkoraossa, kun peruspalvelujen kustannukset kasvavat 5% vuosivauhtia ja bkt vain keskimäärin 3%. Jokainen tajuaa, että ellei mitään tehdä nyt ja pian, niin paljon kipeämpiä päätöksiä joudutaan tekemään muutaman vuoden kuluttua.
Nyt sietää vain toivoa, että Matti Vanhasella olisi samanlaista kykyä johtaa keskusta järkevän puitelain taakse, mitä Esko Aho osoitti kääntäessään keskustan EU:n taakse.
Tämä hallitushan ei ratkaise asiaa ollenkaan kokonaan, vaan luo pelkät puitteet seuraaville hallituksille. Siksi olisikin hyvä, jos vaalien läheisyys painettaisi taustalle ja jätettäisi lyhytnäköinen politikointi sikseen, mikä merkitsisi kompromissihalukkuuden tarvetta sekä keskustan, että demareiden puolelta. Muuten vaikeudet siirtyvät vaalien jälkeiseen aikaan.En ole kommenttisi suhteen eri mieltä, mutta kysyisin, onko sinusta sellaiset puitteet, jotka edellä esitin demarien lähtökohdaksi sinusta ja noin niin kuin kokoomuslaisittain järkevät kuten olen erityisesti Kataisen puheista ymmärtänyt.
Jos Kokoomuksella on asiassa intressiä, niin eikö näin tärkeässä asiassa myös oppositopuolueen tulisi vahvasti yrittää kannattaa sen hallituspuolueen näkemystä, joka on lähinnä - ja ei vaan lähinnä, vaan myös hyvin lähellä sen omia näkemyksiä.- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
En ole kommenttisi suhteen eri mieltä, mutta kysyisin, onko sinusta sellaiset puitteet, jotka edellä esitin demarien lähtökohdaksi sinusta ja noin niin kuin kokoomuslaisittain järkevät kuten olen erityisesti Kataisen puheista ymmärtänyt.
Jos Kokoomuksella on asiassa intressiä, niin eikö näin tärkeässä asiassa myös oppositopuolueen tulisi vahvasti yrittää kannattaa sen hallituspuolueen näkemystä, joka on lähinnä - ja ei vaan lähinnä, vaan myös hyvin lähellä sen omia näkemyksiä.Minusta kokoomuksen tulee pääoppositiopuolueena esittää oma vaihtoehtonsa kuntarakenteen puitteista, kun tavoitteena ei ole kuntien vähentäminen eikä säästöt julkisissa menoissa, vaan tavoitteena on peruspalvelujen turvaaminen tulevaisuudessa, eli hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan murenemisen estäminen.
Odotan siis kokoomukselta omaa, itsenäistä ja perusteltua ohjelmaa, ja olisin erittäin pettynyt, jos kokoomus asettuisi pelkästään tukemaan jomman kumman erimielisen hallituspuolueen linjaa.
Niillä vähillä tiedoilla, joita minulla on, olen kuitenkin saanut sen mielikuvan, että kokoomuksen ajatukset ovat lähempänä SDP:n kuin keskustan mallia. Tätähän koetit minut saada sanomaan, eikö? ;-) - Ökyisäntä
Eihän tuossa ole taas mitään järkeä. Tehokkaimmat kunnat ovat noin 10 000 asukkaan kokoisia. Helsinki kuuluu tehottomimpaan neljännekseen. Äläkä sotke tuota valtionosuusasiaa tähän tehokkuuteen. Se on huomoioitu siinä tutkimuksessa, josta olen jo sinulle aiemmin yrittänyt opettaa perusasioita.
- Jaba_43
Ökyisäntä kirjoitti:
Eihän tuossa ole taas mitään järkeä. Tehokkaimmat kunnat ovat noin 10 000 asukkaan kokoisia. Helsinki kuuluu tehottomimpaan neljännekseen. Äläkä sotke tuota valtionosuusasiaa tähän tehokkuuteen. Se on huomoioitu siinä tutkimuksessa, josta olen jo sinulle aiemmin yrittänyt opettaa perusasioita.
Aikuiskouluttajana voisit hieman tutoroida, miten saan asioista paremmmin selvää kuin mediaa seuraamalla.
- Kuin läänijaosta.
Demarit tahtoo jakaa alueet vaalipiireihin, missä demarit ovat enemmistönä.
- Jaba_43
Lähestyvät vaalit kuumentavat varmasti tunteita siihen suuntaan, että oltiin kepuja tai demuja, niin "vastapuolen" tavoitteista esitetään mitä kummallisimpia arveluja.
- ja muut
Jaba_43 kirjoitti:
Lähestyvät vaalit kuumentavat varmasti tunteita siihen suuntaan, että oltiin kepuja tai demuja, niin "vastapuolen" tavoitteista esitetään mitä kummallisimpia arveluja.
demariohranan kuristavat kädet kansalaisen kurkussa.
- OYAB
Perustietoa kuntuudistusta vastustavalla tietämättömälle demarille.
Vaalipiirit ovat maakuntapohjaisia.
Eli kuntaliitoksilla esim. työsskäyntialueitten mukaan ei olisi yhtään mitään vaikutuksia vaalipiireihin.
Nyt voit sitten kehitellä "jonkun toisen syyn" vastustaa kuntauudistusta. - jos on tahtoa
OYAB kirjoitti:
Perustietoa kuntuudistusta vastustavalla tietämättömälle demarille.
Vaalipiirit ovat maakuntapohjaisia.
Eli kuntaliitoksilla esim. työsskäyntialueitten mukaan ei olisi yhtään mitään vaikutuksia vaalipiireihin.
Nyt voit sitten kehitellä "jonkun toisen syyn" vastustaa kuntauudistusta.Muutoshalukkuutta olisi eduskunnassa, mutta koska kyseessä on äänestettävä asia, niin jotkut edustajat, jotka pelkäävät valintansa puolesta, eivät kannata vaalipiiriuudistusta.
- kasvatti kustannuksia
paitsi että lääniuudistus kasvatti valtion aluehallinnon kustannuksia, se heikensi läänien asemaa aluekehitysvastuullisena viranomaisena.
Ehkäpä kuntauudistus a la sdp johtaa samaan.
Sen sijaan keskusta ei vaalipoliittisista syistä vastusta kuntaliitoksia. Tuolliane puhe on mielipuolen keksintöä. Liittämllä useita, joskus vain yksikin keskustaenemmistöinen kunta suurempaan kaupunkiin, on saatu merkittävästi vahvistetuksi keskustan asemaa ao. kaupungissa. Hyviä esimerkkejä ovat pienen Kangasniemen liittäminen punaiseen Varkauteen ja pinen Vehmersalmen liittäminen Kuopioon. Tutkikoot halukkaat vaalitilastoja. - Rollari
kasvatti kustannuksia kirjoitti:
paitsi että lääniuudistus kasvatti valtion aluehallinnon kustannuksia, se heikensi läänien asemaa aluekehitysvastuullisena viranomaisena.
Ehkäpä kuntauudistus a la sdp johtaa samaan.
Sen sijaan keskusta ei vaalipoliittisista syistä vastusta kuntaliitoksia. Tuolliane puhe on mielipuolen keksintöä. Liittämllä useita, joskus vain yksikin keskustaenemmistöinen kunta suurempaan kaupunkiin, on saatu merkittävästi vahvistetuksi keskustan asemaa ao. kaupungissa. Hyviä esimerkkejä ovat pienen Kangasniemen liittäminen punaiseen Varkauteen ja pinen Vehmersalmen liittäminen Kuopioon. Tutkikoot halukkaat vaalitilastoja.Kuntaliitokset ovat yleensä vahvistaneet keskustan asemaa. Se todellakin nähdään vaalitilastoista.
Monissa kaupungeissa nimenomaan demarit ja kokoomuslaiset vastustavat tuosta syystä maalaiskuntien liittämistä itseensä.
Ihmisten halu turvata oman kylän edustus suurkunnan valtuustossa on johtanut siihen, että myös kepukuntien keskinäisissä kuntaliitoksissa keskustan kannatus on kasvanut. Aiemmin muiden puolueiden ehdokkaita äänestäneet tukevat kuntaliitoksen jälkeen keskustan ehdokasta, koska puoluekantaa tärkeämmäksi tulee kylän edustuksen turvaaminen keskittämällä ääni ehdokkaalle, jonka läpimeno on realistista. - kirotusvirhe
kasvatti kustannuksia kirjoitti:
paitsi että lääniuudistus kasvatti valtion aluehallinnon kustannuksia, se heikensi läänien asemaa aluekehitysvastuullisena viranomaisena.
Ehkäpä kuntauudistus a la sdp johtaa samaan.
Sen sijaan keskusta ei vaalipoliittisista syistä vastusta kuntaliitoksia. Tuolliane puhe on mielipuolen keksintöä. Liittämllä useita, joskus vain yksikin keskustaenemmistöinen kunta suurempaan kaupunkiin, on saatu merkittävästi vahvistetuksi keskustan asemaa ao. kaupungissa. Hyviä esimerkkejä ovat pienen Kangasniemen liittäminen punaiseen Varkauteen ja pinen Vehmersalmen liittäminen Kuopioon. Tutkikoot halukkaat vaalitilastoja.Kangasniemi ei ole liittynyt toistaiseksi mihinkään muuhun kuntaan. Varkauteen liittynyt kunta on Kangaslampi.
- kepututkija
Mielipidepankin alustuksessa näkee selvästi, että niin kepulla kuin demareillakin on lähtökohtaisesti lukkiutuneet mallit joita kumpikin yrittää ajaa lopulliseksi ratkaisuksi.
Oleellisinta koko kuntakeskustelussa on palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen, ei kuntakoko tai hallintomalli.
Kepulle luonnollisesti on vaikeaa luopua niistä tuhansista valtuusto ja hallituspaikoista joiden varaan se on voinut rakentaa koko kuulun kenttäorganisaationsa ja vahvan kannatuksensa maakunnissa. Demareille on yhtä vaikeaa tehostaa palvelujen tuottamista mahdollisten työpaikkojen menetysten pelossa.- asiassa
näyttää demareilla ainakin Kuntaliiton äänestyksen perusteella olevan se pieni etu, että kaikki muut puolueet ovat demarian kannalla.
- oivahärkönen
... ovat löytäneet toisensa.
Tässä maassa ei ole mitenkään mahdollista, että kaikki kunnat, olkoon ne miten suuria hyvänsä, aluekeskusmallin, työssäkäyntikeskusten tai yrityskeskittymien mukaisia, eläisivät omillaan. Vaikka koko Pohjois-Karjala olisi yksi ainut kunta, on sen tulotaso niin paljon pienempi kuin Espoossa, että tasausta tarvitaan varmistamaan edes lähellekään samantasoiset perustuslainkin määräämät peruspalvelut. Näiden peruspalvelujen tuottaminen on vain käytännön syistä määrätty paikallisviranomaisina kuntien tehtäväksi, mutta alunperinkin on ollut tarkoituksena valtion rahoittaa niistä huomattava osan.
Ihannoimasi Heinäluomakin puhuessaan verotuksen siirtämistä valtiolta kunnille mainitsee ohimennen lopuksi, että tasausjärjestelmää tarvitaan. Hän vain ei ole koskaan sanonut minkälainen tuo järjestelmä sitten olisi. Veronmaksajan kannalta on ykslysti, kerääkö verot valtio vai kunta. Valtionosuusjärjestelmän puitteissa suoritetaan vv-ministeriössä tuo kuntien kantokyvyn mukainen tasaus niin, että rikkaat kunnat saavat vähemmän kuin köyhät. Mitäpä siihen on tarvetta alkaa rakentamaan jotain muuta järjestelmää, mikä vain toisi uuden byrokraattisen elimen lisää.
On naiivia puhua kuntien itsehallinnon vahvistamisesta siinä yhteydessä, jossa kuntien verotusoikeuden lisäämisestä puhutaan. Se ei paljon auta sossujen keskittämispolitiikan köyhdyttämien alueiden kuntia, joissa ei kertakaikkiaan ole mistä verottaa. Sossuilla onkin koko hankkeessa takana ajatus, että vauraat keskukset, joissa puolueen kannatuskin on, voisivat edelleen rikastua ja antaa maakuntien surkastua edelleen.
Tämä kuntajuttu on suurusluokaltaan toinen kuin äskeinen kiista unionin vähentämien maataloustukiaisten korvaamisesta. Jos siinä ei Heinäluoma palaa päiväjärjestykseen niin kuin teki tuossa edellisessä, hallitus kaatuu keväällä.- Jaba_43
Se, että verotuksen painopistettä siirretään sinne, missä rahaa tarvitaan, eli valtiolta kunnille, kuntien tuottamien peruspalvelujen rahoitukseen lisää minun mielestäni kuntien itsenäisyyttä ja päätösvaltaa omista asioistaan.
Kunnat nimittäin ovat ainoita, jotka voivat demokraattisesti päättää, mitä palveluja tuotetaan. Silloin on hyvä, että kunnat myös hankkivat niihin rahoituksen mahdollisimman pitlkälle itse.
Lakisääteisten palvelujen suhteen pitää tietysti samalla tarkistaa uusien suurempien kuntien osalta, missä raja kulkee, koska siinä olet oikeassa, että heikoimpia kuntia on edelleen tuettava.
Suomi on maantieteellisesti suuri suhteessa pieneen asukaslukuumme, joten kuntauudistuksessa ei todennäköisesti voi mennä yhdellä mallilla läpi valtakunnan. Tästä syystä nyt ajankohtainen puitelaki onkin tärkeä, koska siinä määritellään reunaehdot ja puitteet, joiden sisällä seuraava eduskunta ja hallitus jatkavat.
Nyt meidän siis pitää ajatella vain tavoitetta: palvelujen laadukasta turvaamista ja niiden rahoituksen turvaamista, koska palvelujen tuottamisen kustannusten 5% kasvu ja bkt:n 3% kasvu on mahdoton yhtälö pitkän päälle, sen tiedät itsekin.
Nyt ei siis pidä riidella eri puolue3iden mallien eroista, vaan katsoa yhdessä, miten tavoite voidaan saavuttaa. Keinothan eivät ole koskaan tavoitteita. - oivahärkönen
Jaba_43 kirjoitti:
Se, että verotuksen painopistettä siirretään sinne, missä rahaa tarvitaan, eli valtiolta kunnille, kuntien tuottamien peruspalvelujen rahoitukseen lisää minun mielestäni kuntien itsenäisyyttä ja päätösvaltaa omista asioistaan.
Kunnat nimittäin ovat ainoita, jotka voivat demokraattisesti päättää, mitä palveluja tuotetaan. Silloin on hyvä, että kunnat myös hankkivat niihin rahoituksen mahdollisimman pitlkälle itse.
Lakisääteisten palvelujen suhteen pitää tietysti samalla tarkistaa uusien suurempien kuntien osalta, missä raja kulkee, koska siinä olet oikeassa, että heikoimpia kuntia on edelleen tuettava.
Suomi on maantieteellisesti suuri suhteessa pieneen asukaslukuumme, joten kuntauudistuksessa ei todennäköisesti voi mennä yhdellä mallilla läpi valtakunnan. Tästä syystä nyt ajankohtainen puitelaki onkin tärkeä, koska siinä määritellään reunaehdot ja puitteet, joiden sisällä seuraava eduskunta ja hallitus jatkavat.
Nyt meidän siis pitää ajatella vain tavoitetta: palvelujen laadukasta turvaamista ja niiden rahoituksen turvaamista, koska palvelujen tuottamisen kustannusten 5% kasvu ja bkt:n 3% kasvu on mahdoton yhtälö pitkän päälle, sen tiedät itsekin.
Nyt ei siis pidä riidella eri puolue3iden mallien eroista, vaan katsoa yhdessä, miten tavoite voidaan saavuttaa. Keinothan eivät ole koskaan tavoitteita.... valtiolta kunnille ei mitenkään lisää kuntien itsenäisyyttä eikä päätösvaltaa omista aioistaan. Sen rahan, minkä kunta saa valtionosuuksina, on aivan samalla tapaa kunnan päätösvallan piirissä samalla tavalla kuin omilla kunnallisveroilla perityt varat. Nykyisessä järjestelmässä on vielä se etu, että se pitää sisällään yksinkertaisen tasausjärjestelmän.
Tässä siitrohankkeessa on vain kysymys, että sossut ja kokkarit yrittävät suosia jo ennestään veronmaksukykyisiä kuntia ja jättää koklipien keskittämispolitiikan köyhdyttävät alueet edelleen kurjistumaan. - se köyhyys
oivahärkönen kirjoitti:
... valtiolta kunnille ei mitenkään lisää kuntien itsenäisyyttä eikä päätösvaltaa omista aioistaan. Sen rahan, minkä kunta saa valtionosuuksina, on aivan samalla tapaa kunnan päätösvallan piirissä samalla tavalla kuin omilla kunnallisveroilla perityt varat. Nykyisessä järjestelmässä on vielä se etu, että se pitää sisällään yksinkertaisen tasausjärjestelmän.
Tässä siitrohankkeessa on vain kysymys, että sossut ja kokkarit yrittävät suosia jo ennestään veronmaksukykyisiä kuntia ja jättää koklipien keskittämispolitiikan köyhdyttävät alueet edelleen kurjistumaan.olla paljon vanhempaa perua. Mutta Oivallahan on tämä koklip-mantra ja ei hän taida enää itsekään sille voida mitään.
- Jaba_43
oivahärkönen kirjoitti:
... valtiolta kunnille ei mitenkään lisää kuntien itsenäisyyttä eikä päätösvaltaa omista aioistaan. Sen rahan, minkä kunta saa valtionosuuksina, on aivan samalla tapaa kunnan päätösvallan piirissä samalla tavalla kuin omilla kunnallisveroilla perityt varat. Nykyisessä järjestelmässä on vielä se etu, että se pitää sisällään yksinkertaisen tasausjärjestelmän.
Tässä siitrohankkeessa on vain kysymys, että sossut ja kokkarit yrittävät suosia jo ennestään veronmaksukykyisiä kuntia ja jättää koklipien keskittämispolitiikan köyhdyttävät alueet edelleen kurjistumaan.On itsestään selvää, että sen, joka päättää kustannuksista (kunnat palveluntuottajina), on päätettävä mahdollisimman pitkälle myös varainhankinnasta (kunnat verottajina).
Tämä ei ole pelkästään järkevää, vaan myös oikeudenmukaista. Se estää kustannusten holtittoman kasvattamisen, kun rahoista suuri osa on kerättävä itse.
- demareista
Käsityksesi demareiden kuntauudistusmallista on väärä ja epälooginen.
Ei nimittäin Suomessa ole maakuntakeskusten lisäksi riittävästi eikä varsinkaan kattavasti sellaisia työssäkäynti- ja yrityskeskittymiä, että kuntauudistus voitaisiin niiden varaan perustaa. Jos lähdetään siitä, että nuo yrityskeskittymät olisivat järkevä perusta kuntauudistukselle, oltaisiin jo ainakin puoliksi Hannes Mannisen noin vuosi sitten esille ottamassa maakuntamallissa, koska maakuntakeskukset kaikki ovat poikkeuksetta tuollaisia keskittymiä.
Pienemmät yrityskeskukset työllistävät tavallisesti vain oman kuntansa väkeä, joten mitään luonnollisia asiointikeskuksia ne eivät naapurikuntalaisille ole. Uusia työpaikkoja niissä sijaitseviin yrityksiin ei kuntaliitoksen avulla tulisi.
Kunnat eivät myöskään pysty määräämään alueelleen työpaikkoja tuovia yrityksiä, joten unelma valtionosuuksien poistumisesta on turha. Kuntatalous perustuu yksityistalouteen, ja ellei tuo yksityinen sektori ole kunnossa, myös kuntatalous on kuralla.
Kunnat eivät pysty myöskään pakottamaan asukkaitaan muuttamaan työpaikkansa läheisyyteen. Siihen ei pysty edes valtio kommunistista komentotalousjärjestelmää lukuun ottamatta.
Kun mennään paikallistasolle, asenne kuntaliitoksiin ei noudata puoluekantoja. On jo ilmennyt, etteivät taloudeltaan hyvien kuntien poliitikot ole puoluekannastaan riippumatta halukkaita ottamaan tämän palstan sanontoja mukailleen "elätettäväkseen naapurikuntien pankolla makaajia". - Ökyisäntä
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitos ja kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisivat vuoden 2005 lopulla pitkäaikaisen ja laajaan aineistoon pohjaavan tutkimuksen "Paljonko verorahoilla saa?".
Tämä tutkimus osoittaa kiistatta, että kunnallisten palvelujen tuotantotehokkuus on parhaimmillaan noin 10 000 asukkaan yksikössä (tai yhteistoiminta-alueella): Esiemrkiksi Helsinki kuuluu tehottomimpaan neljännekseen.
Sen sijaan niin Sisäministeriön rakennemuutoskatsauksen kuin tuon tutkimuksenkin mukaan suuri osa pahoissa talous- ym. vaikeuksissa olevista kunnista on juuri mielipidepankin haikailemia "aluekeskuksia" - näitä ovat mm. Varkaus (vasemmistoveto), Raahe (vasemmistolla vahva asema), Savonlinna (sd kok yhdessä enemmistössä) ja iisalmi (vasemmisto heiluttanut kauan hallituksen pj-nuijaa).
Miksi se ei tutkittu tieto kelpaa mielipidepankille. Eikö se tähän saakka ole taistellut "sokeaa kepu-uskoa" vastaan... Taitaa olla oma sokea viha niin syvä, että estää tosiasioiden näkemisen.
Keskustan kunta-maakunta-malli on parempi kuin aleukeskusmalli. Aluekeskusmallissa näet yksiköt ovat joka tapauksessa liian pieniä vastaamaan mm. 2. asteen koulutuksesta, erikoissairaanhoidosta tai sosiaalipuoleen erityispalveluista. - vastaus...........
...."Mutta miksi ihmeessä Kepu haraa vastaan? Miksi se ei lähde mukaan rakentamaan toimivaa ja itsehallintoa vahvistavaa kuntarakennetta? "
Yhtä hyvät perusteet on esittää kysymys:Miksi ihmeessä sossut vastustavat keskustan pyrkimyksiä rakentaa maahan vapaaehtoisuuden pohjalta toimiva vahva kunta verkosto? Vain poikkeustapauksessa pakkoliitokseen. - JormaKKorhonen
Tässäkin olet avannut keskustelua asiasta, josta myös minä olen joskus jotakin sanonut, mutta nyt ei ole tarvetta muuhun kuin ilmoittautua taas samaan kelkkaan, jossa Jaban kanssa menette oikeaan suuntaan.
Hertta Kuusista mukaillen sanoisin, että "viitoittamanne tie tulee olemaan Suomen tie", ja Oiva joutuu jälleen sivusta katsomaan, kun juna menee ohitse.- Kotkotuksesta, kaakatukseen
"Täällähän on nyt mielenkiintoista!
JormaKKorhonen 23.3.2006 klo 18.17"
Kyllä kepulikorhosen mukaan tulo laskee väistämättömästi keskustelun tason sinne huusipapereiden luokkaan.
Eihän se pudotus ole suuri kahdesta kanasta kolmeen. - Ökyisäntä
kun kerran öyhäät olevasi samalla linjalla mainitsemiesi kanssa. te jäitte jo ennen matkojasi sanattomiksi, kun toin viimeaikaisen tutkimstiedon faktaa esille. Samoin tulee käymään nyt!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1101104
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait82824Nostetaanpas kissa pöydälle: Onko Kuhmossa työpaikkakiusaamista?
Kuka uskaltaa puhua? Vai uskaltaako kukaan? Naisvaltaisella alalla on kuulemma Kuhmossa ruma tilanne. Mitä aikuiset ede18659Tuleeko Martinasta rouva Muhis
Saako vihdoinkin ne haaveilemansa prinsessa häät Hajjin entinen Muhammad kanssa, 😂 yhteistä heillä on se, että molemmat271631- 77598
- 104574
- 54547
- 26522
Oletko miettinyt sitä
Että jos meidän persoonat ei sovi yhtään yhteen ;) No onneksi kumpikin on fiksu eikä halua toiselle mitään pahaa.49513Eipä oo näkyny montakkasn etelänvetelää vielä kylällä.
Liekkö tuo pensanhinta vetelille liian kallista, kun ovat jeäneet kesäksi kottiinsa vetelehtimmään. Pärjätään iliman vet88438