Useimmat miehet eivät jätä perhettään toisen naisen vuoksi. Sitäpaitsi harva mies haluaa luopua lapsistaan, kuten avioerossa pakkaa käymään.
Silloin mies on onnellisimmillaan kun perusasiat ovat kunnossa (vaimo,lapset ja jakamaton omaisuus)ja siinä sivussa voi törkkiä jotain rakastunutta naisihmistä, tai vaikka useampaa. Hivelee egoa! Tätä tilannetta sitten pitkitetään niin kauan kuin suinkin, lupaillaan tälle toiselle naiselle vaikka mitä, mutta kotia ei kyllä jätetä.
Eli jos haluat vain seksiä, ukkomies on hyvä vaihtoehto: taattu työ, ja varma vaitiolo. Mutta kiinni ei saa jäädä, siitä se helvetti nousee. Miksi mies vaihtaisi sinut vaimoonsa, kun voi saada teidät molemmat?
Silloin mies on onnellisimmillaan kun perusasiat ovat kunnossa (vaimo,lapset ja jakamaton omaisuus)ja siinä sivussa voi törkkiä jotain rakastunutta naisihmistä, tai vaikka useampaa. Hivelee egoa! Tätä tilannetta sitten pitkitetään niin kauan kuin suinkin, lupaillaan tälle toiselle naiselle vaikka mitä, mutta kotia ei kyllä jätetä.
Eli jos haluat vain seksiä, ukkomies on hyvä vaihtoehto: taattu työ, ja varma vaitiolo. Mutta kiinni ei saa jäädä, siitä se helvetti nousee. Miksi mies vaihtaisi sinut vaimoonsa, kun voi saada teidät molemmat?
Vastaukset 24
Vanhimmat
puhut juuri niin kuin asia monen kohdalla on ,eli tärkein pointti tässä on se varovaisuus että ei vaan kärähdä että helvetti ei pääse valloilleen,kyllä se on mukava elää perheen kanssa,kun on lapset siinä ympärillä ja vaimo laittaa ruuan ja pitää huolta kodin puhtaudesta ja vaatteista,mutta sitten se toinen puoli kun seksi ei ole riittävän hyvää siellä kotona niin sitä on tosi mukava käydä nauttimassa "ulkona"
Tähän tosikot nyt vastaa että jos asiat muuten on hyvin niin keskustelemalla saadaan ne seksiasiatkin kuntoon ,mutta se ei kaikkien kohdalla päde esim. meillä minä kaipaan seksiä melkein jokapäivä ja vaimo taasen noin kahdenviikon välein ,niin kylä siinä on niin suuri ero tarpeilla että ei ne tasoitu pelkällä puhumisella ja hiusten silityksellä,mutta jos toinen ei halua niin en minä voi alkaa naimaan jos toinen ei ole mukana vaan sanoo siinä on reikä sen kun panet.
PAVIAANI banaani ja lopeta tuo lässytys.
oothan sinä vielä hengissä,mikset ole vastaillut tuolla aiemmin kun kyselin kamua
ja miski jättää siinä ei ole mitään järkee jos kaikki muuten on hyvin ja yleensä se toinennainen on naimisissa eikä hänkään halua erota, pidetään vaan vähän hauskaa. Miksi turhaan satuttaa ketään.
Joillakin on tuo seksi ja helleyys jota ne eivät saa kotona tarpeeksi ja joilakin joku muu asia minkä vuoksi huvitellaan vieraissa. Ja olisiko sekin että sille vieraalle voi kertoo niistä omista kiperistä jutuista joita oma puoliso ei viitti alkaa selvimään kun ne on niin "selvää" pässinlihaa.
ja jos eroaa ja menee sen uuden kanssa yksiin edessä on taas sama kun se nykyinen oma tulee niin tavalliseksi, jännitys katoaa ja taas mennään.
olet elsi niitä harvoja ihmisiä jotka ymmärtävät tai tahtovat ymärtää nää elämän realiteetit,mutta kyllä elämä aikapitkälle näin on
ja "elsillä" tuo kirjoitustaito on vähän hakusassa.
Onneksi kuitenkin "elämän realiteetit" ovat hallussa.
Voi voi.
Itselläsi sama vika.... =)
Hakusessa varmaan...?
.jätä miestään, toisen naisen vuoksi.
Kiva olla marttyyri, mitä väliä sillä on vaikka mies harrastaa seksiä jonkun muun kanssa.
Pääasia, että kulissit pysyy pystyssä, mies elättää vaimon ja lapset ja on fyysisesti paikalla. Aivan sama missä on henkisesti.
Voi herranjestas, enpä haluaisi kyseinen vaimo olla, taitaa olla joku uusi sairaus jolle ei ole vielä nimeä keksitty.
on ollut varmaankin jo ajanlaskun alussa samaa tautia liikkeellä
otan kantaa kyseiseen asiaan "puhumalla sen puolesta"....minä nimittäin tunnen olevani,tai olen,se toinen nainen....."sekaannuin"toisen naisen mieheen puoli vuotta sitten ja alusta asti olin tietoinen että teen väärin sillä olen tuntenut kyseisen miehen jo vuosia sillä hän on tuttuni avopuoliso......heillä on kaksi pientä lasta ja erota he eivät aio...nainen ei tiedä miehensä tekosista mitään,eikä tarvitse tietääkkään....minä olen rakastunut tähän mieheen enkä pysty lopettamaan "suhdettamme".... tilanne on vaarallinen ja väärin mutta ihmiset ovat inhimmillisiä ja mutkikkaita olentoja..... olisin onnellinen jos mies olisi kokonaan minun mutta kaikkea ei voi saada.....mies on minua reilun kymmemenen vuotta vanhempi mutta ihanin ihminen jonka tiedän...en ole ylpeä,mutta olen onnellinen.....
PASKA!
elä muuta mitään, elä vaan ala mankua sitä ukkoa itellesi sehän voi pian vaikka muuttaa mielensä ja tulla sinun luo, minä tein niin ja nyt saan kärsiä tuosta köriläästä mietin miten saan sen ajettua pois. Siitä sitten katoa se jännitys ja elämän huuma ja kaipuu.
Ensin olin niin onnellinen suhteen alussa kun sitä tehtiin salaa ja pikaisesti tavttiin, no vauhti kiihtyi loppua kohti, tavattiin tiheämpään ja reissattiin ja oltiin "rakastuneita" MUTTA, sitten ukko päätti erota ja muuttaa minun luo. Siitä päivästä lähtien elämästä on tullut yhtä helvettiä. Entinen vaimo soittele jatkuvasti lapsilla on sitä ja tätä, tappelevat niistä koko ajan ja jos ne paviaanit tulee minun huusholliin ne hajottaa ja sotkee joka paikan ja se niiden äiti on käskeny sanomaan minua vaikka millä haukkuma nimillä, no en välitä niistä vaan sanon että teillä on viisas äiti kun opettaa lapsia oikealle tielle. No sekään ei kelvannut ne paviaanit oli sanonu sen kotona niin se muija soitti minulle ja sanoi että ne on oppinut sen naapurilta, valehteli, no minä sanoin hänelle että ajttele lapsia eläkä itees.
No nyt ollaan siinäpisteessä että äijä saa käydä tapaamassa lapsia niiden kotona ja olla jopa viikonlopun niillä ja toivon hartaasti milloin se sanoo että muuttaa takasi kotia jos ei sano minä ehdotan sitä pikapuoliin.
Niin että tässä vähän esimakua siitä mitä on tulossa jos otat sen itelles, voihan sitä leikkiä jonkun aikaa mutta elä hyvä ihminen mene pidemmälle.
se PAVIAANI olet.
sinä olet PASKA PAVIAANI, eikös ole kiva.
tuntui hyvältä saada palautetta asiaan vaikka ei se mieltä piristänytkään.....on hyvä tietää että asiassa voi olla myös toinen puoli.....en minä aiokkaan "mankua"tätä miestä itselleni tai pyytää valitsemaan minun ja nykyisen naisensa välillä mutta on vain ajan kysymys milloin ja miten tämä juttu saa loppunsa.......jos mies itse vapaaehtoisesti olisi lähdössä lätkimään nykyisestä suhteestaan,ei minulla olisi siihen mitään sanomista puolesta eikä vastaan.....jos hän kuitenkin haluaisi minut olisin 100% valmis yrittämään yhdessä...minä kuitenkin rakastan tätä miestä.....ongelma olisi kuitenkin todellakin ne pienet lapset jotka varmasti tarvitsevat isäänsä....en olisi koskaan halunnut joutua tähän tilanteeseen,mutta elämällä näyttää olevan tapana järjestellä yllätyksiä meille ihmisille...........joka tapauksessa nautin suunnattomasti niistä pienistä hetkistä jotka saan olla rakkaani kanssa ja pelkään sitä hetkeä jolloin tajuan menettäväni hänet........... ja haluaisin palautetta vielä siitä mitä vaikutusta ikä erolla on suhteeseen? (tässä tapauksesssahan sitä on 11 vuotta...minä 18 ja hän 29....)
sinä olet noin nuori, löudät kyllä itsellesi uuden kummppanin sitten kun teillä tulee loppu tuon kaverisi kanssa. Ja ehkä ei ole vielä elämänkokemusta ei ollut minullakaan vaan nyt sitä on roppakaupalla, tiedän että jos olen ukkomiesten kanssa jätän heti jos pyrkivät saman katon alle vaikka olisi kuinka rakastunut.
SITÄ ON SOKEA JA KUURO KUN RAKASTUU. Mutta ota silmä käteen ja katso tarkaan.
Minäkin olin alussa hullunlailla rakastunut tähän mieheen ja hän minuuun mutta niin ne vaan tunteet sitten viileni kun hän muutti minun luo. Tuli vasta sitten niinkuin järki käteen että mitä helvettiä olen mennyt tekemään. Kun harvoin näkee ikävä on suurempi ja silloin ei kyllä riidellä mutta kun asuu yhdessä arki on heti vastassa ja tässä tapauksesssa se tuli niinkuin nyrkki silmään. Yrittää aina voi mutta sitten pitää olla valmis hyväksymään myös se että siitä ei välttämättä tulekkaan mitään.
Kunhan toivottavasti joskus päset eroon tästä kumppanista, naurat asialle vielä.
Mäkin oon "toinen nainen" ja ikäeroa meillä on 17v. Lähinnä ton takia epäröin lähtee mukaan tähän juttuun vaikka tässä on tosi monta muutaki asiaa jotka vaikutti. Molemmat jouduttu tekemään uhrauksia ja ottamaa tosi isoja riskejä tän "suhteen" eteen. Jännä juttu kyllä että vaikka tää mies on melkein kaks kertaa mun ikänen meillä on tosi paljon yhteisiä kiinnostuksia ja muutenki tultii heti alusta asti tosi hyvin juttuun... niinku ois tunnettu toisemme jo valmiiks...
jo noin nuorena?
Minä ymmärrän sinua paremmin kuin hyvin.... sinulla siis on suhde("salainen" vaiko "julkinen"?) itseäsi 17 vuotta vanhemman miehen kanssa? Haluaisin kovasti kuulla miten tilanteeseen jouduit,oliko/onko miehelläsi vaimoa tai tyttöystävää,lapsia jne...? Itse olen todellakin ns.suhteessa miehen kanssa joka oln juuri sellainen kuin miehen minun mielestäni täytyykin olla......olemme tunteneet(tai tienneet)toisemme jo reilun kymmenen vuotta mutta nyt reilu puoli vuotta sitten yhden illan sekoilusta alkoi suhde joka on minulle totisinta totta..... mies on siis naapurini avomies ja heillä on 2 pientä lasta,jotka ovat kuitenkin miehelle kaikki kaikessa.....en tiedä miten tämä tilanne jatkuu tai päättyy,mutta rakkauteni ei häviä,sen minä tiedän.....
Ja uskomatonta oli todellakin huomata se että ikäerosta huolimatta ajatuksemme käyvät niin luonnollisesti yksiin........pidämme samoista asioista,haaveilemme samoja asioita ja ruumillisesti tämä mies on kuin tehty minulle.....miksi siis heittäisin sen kaikien menemään?
Nii-in :) Eihän varattu mies voi mitenkään saada nuorempaa naista ilman että nainen on huora :) Varsin hauskaa :) Just tän takia mä en ota vastaan tältäkään mieheltä mitään lahjoja tms. Niinku en oo ottanu aikasemmiltakaan poikaystäviltä. Maksan ite omat kuluni ja ravintolalaskutkin maksetaan puokkiin. Mun rahat tulee jostain AIVAN muualta kuin perseen myymisestä. Ja muutenki tää juttu menee mun ehdoilla, että pidäpäs Aviomies suuta supummalla kun et asiasta mitään tiedä :)
Meijän jutussa molemmat pisti aluksi vastaan kovasti, mutta veto oli liian kova. Mä en väitä että mä haluaisin viettää loppuelämäni tän miehen kanssa, mutta on se kuitenki sellanen ihminen etten halua sitä kokonaan päästää käsistäni. Me ollaan aivan samalla aaltopituudella joka suhteessa ja meillä on aina tosi mukavaa yhessä. Tähän liittyy kuitenki niin paljon muita ihmisiä ja kaikkea muutakin ettei tästä koskaan voi tulla "normaalia" suhdetta. Mä en halua vaikuttaa mitenkään sen päätöksiin avioeron tai minkään muunkaan suhteen ja mä oon sanonu sille myös, että vaikka se jättäis perheensä, meistä ei luultavasti koskaan tuu "kunnon paria". Mutta tarkotus on pitää hauskaa niin kauan kuin se on mahdollista :) Senkin jälkeen me luultavasti tullaan olemaan ystäviä vielä pitkään. Koska molemmat haluaa toisilleen pelkkää hyvää :)
Useimmat naisetkaan eivät jätä perhettään toisen miehen vuoksi. Useiden toisten naisten aviomiehetkään eivät jätä vaimoaan, vaikka tietävät tämän suhteesta.
Monessa rinnakkaissuhteessa ei edes keskustella omien puolisoiden jättämisestä! Ei edes pönkitetä toisen egoa. Halutaan seksiä, mutta ei aina toteuteta sitäkään. Ollaan vaan, keskustellaan ja rakastetaan.