Olen seurustellut avomieheni kanssa kohta 2,5 vuotta ja vaikeiden aikojen (työttömyys,alkoholismi,lievä väkivalta) läpi on yhdessä menty osin omalla vahvuudella, osin ystävien avulla. Nyt elämme jotakuinkin tasapainoista aikaa, mieheni juo satunnaisesti, on saanut vakituisen työn eikä ole satuttanut minua vuoteen. Kuitenkin nyt on tullut se fiilis, että haluan pois tästä suhteesta.Asumme mieheni asunnossa, ja itse opiskelijana joutuisin lähtemään. En uskalla sanoa miehelleni haluavani erota, pelkään hänen satuttavan minua fyysisesti. Jotain olisi kuitenkin tehtävä. Kuinka ihmeessä hoidan asiani niin, että saan tavarani ja itseni ehjänä tästä vanhasta uuteen elämään?Mieheni rakastaa minua suuresti, mutta tiedän, että kuningas alkoholi vie hänet mitä suuremmalla todennäköisyydellä eromme jälkeen.Jotenkin myös säälin häntä, ja ehkä siksi viivyttelen.Olisin jo lähtenyt, jos tietäisin keinon miten. En viitsisi kertoa väkivallasta tai alkoholista perheelleni tms. joiden luona joutuisin alussa todennäköisesti olemaan. Neuvoista kiitollinen,...
kuinka ihmeessä..
sinna
5787
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
opiskelija.Ota yhteys hoas toimistoon ja selvitä tilanteesi yksityiskohtaisesti, luulenpa että sitä kautta asunto löytyy nopeastikin.Miehellesi sinun ei tarvitse kertoa mitään, vaan lähde vähin äänin kun hän ei ole sitä näkemässä,ihan terveytesikin takia. Sääli on sairautta, älä sairastuta itseäsi toisen takia.Jo se että mies on käynyt sinuun kiinni on sellainen asia jota ei voi sivuuttaa, se tulee jatkumaan ja myös luultavasti pahenemaan.Aloita ihmeessa oma elämä,tee päätös äläkä suostu edes harkitsemaaan paluuta lähtösi jälkeen vaikka mies kuinka ruikuttaisi,se on bnäillä tapana.
Kinkkinen tilanne. Itse olen ollut vastaavassa tilanteessa ja minullakin oli syytä pelätä miehen olevan väkivaltainen jos kasvotusten olisin erosta kertonut.
Aloita etsimällä itsellesi asunto tai sopimalla vanhempiesi tms. kanssa että voit asua heidän luonaan. Eron syyksi voi kertoa, että ette vain ole sopivat toisillenne / teillä on erilainen tulevaisuuden kuva tms. väkivallasta ym. ei tarvitse kenenkään tietää jos niin et halua.
Nimimerkillä kokemusta löytyy kertoisin, että pakkaa tavarasi silloin, kun mies on töissä. Ota itse tuo päivä kokonaan vapaaksi töistä/koulusta ja pakkaa tavarasi ja lähde hyvissä ajoin ennen miehen töiden loppumisaikaa. Jos jotain jää niin anna jäädä tai hae myöhemmin, itse en uskaltanut ottaa sitä riskiä että olisin enää kääntynyt ympäri. Niinpä leivänpaahdin sai jäädä :D
Hienoa että olet noin vahva että uskallat lähteä. Kaikki eivät uskaltaisi. Onnea matkaan ja toivottavasti kaikki lähtee menemään hyvin :)
Elämä on tässä ja nyt, Sinulla ei ole varaa otta vastuuta toisen elämästä vaan teet omat päätöksesi. Sinun tehtävänäsi on tehdä elämästäsi hyvä. jos et sitä halua, niin miksi kirjoittelet tänne? Jos haluat sen, tet niinkuin JÄRKI sanoo.
kiitos kannustavista viesteistänne, kyllähän itsekin tiedän tilanteeni ja että lähteminen on välttämätöntä. Jotenkin sitä vaan kyseenalaistaa omien päätösten oikeellisuuden ja pelkää muiden asiasta tietämättömien tuomitsevan. Aurinkoista kevättä kaikille, onneksi tiedän että niitä turvallisia ja kunnollisia miehiäkin on olemassa renttujen lisäksi.
Itse olen seurustellut 3 vuotta ja asunut 2 vuotta yhdessä miehen kanssa, joka juhlii kavereiden kanssa joka viikonloppu ja ihan tajuttomassa kännissä. Sen jälkeen tulee kotiin ja haastaa riitaa. Ja sitten pitäisi yrittää opiskella samaan aikaan kun kotona menee kaikki päin helvettiä, eikä saa viikonloppuisin nukkua kun herra örveltää kännissä. Itse en juo paljoakaan joten tollanen kännääminen ällöttää! Oon joutunu kuuntelemaan vaikka mitä haukkuja sen suusta. Mies elää yli varojen, tili miinuksella jatkuvasti. Hän on tilannut kotiin selkäni takana tavaroita ja valehtelee. Kaiken huippu on se että hänen mielestään hän ei tee mitään väärää. Pitkän aikaa tuntui siltä, etten pysty lähtemään. Reilu kuukausi sitten hain omaa asuntoa ja nyt sitten vaan odotellaan. Mä alotan uuden elämän, puhtaalta pöydältä! Enkä katso taakseni!