Moi
Olen ollut parisuhteessa kohta noin 10 vuotta(hurja aika) ensiksi oli kihlaus joka purkautui ja sitten aloitettiinkin pienen tauvon jälkeen uudestaan. Koska siellä aidan takana ei ollutkan vihreämpää. Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa että kolmenkympin rajapyykki lähenee. Minä naisena tietenkin haluan jo niitä lapsia tai olen halunnut jo pidemmän ajan. Miehellä on taas ihan eri suunnitelmat. Ensiksi pitää olla sitä ja sitä ja sit vielä kyllä pitää olla sitä. Joudunko mä nyt alistumaan kaikkeen tähän ja viiskymppisenä huomaan että hups eihän niitä lapsia sit olekkaan. Ku aina piti olla ensiksi sitä ja sitä. Perkele ku välillä ottaa niin aivoon. Olen yrittänyt selittää et samoja juttuja voi hommata vaikka se lapsi siinä olisikin ja hyviä esimerkkejä on kyllä meidänkin lähipiirissä.
ÄÄÄÄÄH,kun ärsyttää.
Kohta mä alan kyllä kiristämään jollain.
Koska toi on mun melestä toisen haaveiden ja unelmien mollaamista kun toinen vaan joutuu odottaamn koska toiselle käy. Toki se lapsi pitää olla yhteinen projekti,mutta kun eio niin ei. ÄÄH, tuli aika sekavaa tekstiä,mutta onneksi sain vähän ajatuksia purkaa! kiitos
Olen ollut parisuhteessa kohta noin 10 vuotta(hurja aika) ensiksi oli kihlaus joka purkautui ja sitten aloitettiinkin pienen tauvon jälkeen uudestaan. Koska siellä aidan takana ei ollutkan vihreämpää. Nyt ollaan sitten siinä tilanteessa että kolmenkympin rajapyykki lähenee. Minä naisena tietenkin haluan jo niitä lapsia tai olen halunnut jo pidemmän ajan. Miehellä on taas ihan eri suunnitelmat. Ensiksi pitää olla sitä ja sitä ja sit vielä kyllä pitää olla sitä. Joudunko mä nyt alistumaan kaikkeen tähän ja viiskymppisenä huomaan että hups eihän niitä lapsia sit olekkaan. Ku aina piti olla ensiksi sitä ja sitä. Perkele ku välillä ottaa niin aivoon. Olen yrittänyt selittää et samoja juttuja voi hommata vaikka se lapsi siinä olisikin ja hyviä esimerkkejä on kyllä meidänkin lähipiirissä.
ÄÄÄÄÄH,kun ärsyttää.
Kohta mä alan kyllä kiristämään jollain.
Koska toi on mun melestä toisen haaveiden ja unelmien mollaamista kun toinen vaan joutuu odottaamn koska toiselle käy. Toki se lapsi pitää olla yhteinen projekti,mutta kun eio niin ei. ÄÄH, tuli aika sekavaa tekstiä,mutta onneksi sain vähän ajatuksia purkaa! kiitos
Vastaukset 3
Vanhimmat
huomauttaa miehelle ajankulusta; niitä lapsia ei välttämättä heti tule ollenkaan yrityksistä huolimatta. Samaan hengenvetoon voisi kysäistä, että pitääkö sinun alkaa etsiä toista miestä ihan tositarkoituksella. Juuri kolmenkympin tietämissä kun on läjäpäin miehiä, jotka myös haluaisivat perustaa perheen.
mie oon sitä mieltä ettei toista voi(okei,on vähemmän järkevää)kiristää millään..ehkä siun on aika miettiä elämääsi..haaveitasi ja sitä miten ne toteutuvat tän nykysen miehen kanssa..juttele..kerro toiveistasi..ole valmis myös antamaan periksi..ei kannata kiirehtiä mutta jos todella koet ettet ikinä voi tuossa suhteessa toteuttaa edes osaa haaveistasi niin miksi jatkaa...?miun ilmeisesti typerä kuvitelma parisuhteesta on se että kuljetaan samaan suuntaan,toista tukien,tilaa antaen,rakastaen.. kunnioittaen...voihan olla että tää on miun ruusunpunasta kuvitelmaa,mut toivottavasti joskus totta...;-)
Hei
Kiitos viesteistä. Tää onkin aika hankala aihe. Toki parisuhde on munkin mielestä samaan suuntaan kulkemista ja toista täytyy tukea. Mutta välillä tulee rajapyykkejä missä ei ollakkaa samaan mieltä ja ei mennäkkään samaan suuntaa. Ja olishan se aika luonnotonta jos kaikesta oltais aina samaa mieltä. Ollaan ukon kanssa hirveesti juteltu lapsi asiasta, ja pikku hiljaa aletaan ymmärtää toisen näkökulmia. Miestä kun pelottaa ne pikku-ihmiset. Hänellä kun ei lähipiirissä lapsuudessa ja nuoruudessa ole ollut pieniä. Mulla taas niitä on ollut ja paljon olen hoitanut lapsia. joten mähän osaan käsitellä niitä ja olen varmenpi. Mies taas pelkää "rikkovansa" ne ja miettii et mitä ihmettä niiden kanssa sit oikein tehdään!!!!(miehet vain voi kysyä tuon). Ja sit hänellä on se kun vihdoinkin on rahaa säästynyt et vois matkustella ja olla miten haluaa niin haluais nauttia siitä. Ymmärrän ton pointin ja tottahan se on. Mutta!voihan sen lapsen ottaa mukaan,toki vähän aiheuttaa reissun tarkempaa suunnittelua.