Mieheni ei rakasta minua enää, mutta välittää kuulemma kaverina (jee, hienoa..). Olen tietysti aivan murtunut, kun aika yllärinä vielä tuli tämä tieto rakkauden loppumisesta.
Kuinkahan kaukana välittäminen on rakkaudesta ja onko se yleistä, että välittäminen kuitenkin jää suhteen loputtua? Itselläni on edelleen perusrakkaus miestäni kohtaan, josta yksi iso osa on nimenomaan välittäminen. Kun ollaan kymmenen vuotta yhdessä oltu on se rakkauden huuma ja hekuma muuttunut enempi sellaiseksi välittämiseksi.
Kuinkahan kaukana välittäminen on rakkaudesta ja onko se yleistä, että välittäminen kuitenkin jää suhteen loputtua? Itselläni on edelleen perusrakkaus miestäni kohtaan, josta yksi iso osa on nimenomaan välittäminen. Kun ollaan kymmenen vuotta yhdessä oltu on se rakkauden huuma ja hekuma muuttunut enempi sellaiseksi välittämiseksi.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Aito rakkaus on nimenomaa sitä välittämistä. Sekstailut on asia erikseen.
yhdistää käsittämään intohimoa ja huumaa, niin suossa ollaan. Kyllä rakkaus on nimen omaan kokonaisvaltaista välittämistä, huolehtimista, huomioontottamista ja vastuuta. Rakkauteen kuuluu myös jollakin tasolla intohimo ja huuma, mutta ei läheskään joka hetki tai koko ajan.
Vain tyhmä luulee, että rakkaus tulee ja pysyy jonakin huumana lopun elämää. Rakkautta täytyy vaalia, sen eteen tehdä töitä ja sitä täytyy hoitaa, muuten se on kuin ruusu maljakossa, ilman vettä.
Itsekin ilmoitin miehelleni pari viikkoa sitten, että en rakasta häntä, mutta pidän kyllä hänestä. En halua riitaisaa eroa, mutta eron kuitenkin jossain vaiheessa. Pystyn elämään hänen kanssaan, mutta olen jo pitkään huomannut vilkuilevani muita miehiä. Taidan olla tilanteessa "ennen pettämistä", ellen eroa.
Mietin kanssa tuota rakastamisen ja välittämisen eroa. Mielestäni rakastaminen olisi kokonaisvaltaista huolehtimista ja auttamista ehdoitta. Siinä en laskisi mitä itse annan ja saan, vaan antaisin ilolla.
Pidän kuitenkin miehestäni edelleen. Hän ei ole paras kaverini, mutta ihan mukava tyyppi ja lasteni isä. En halua loukata häntä, mutta senhän tein jo tällä ilmoituksellani. Eikä tuota ilmoitusta oikein voi tehdä kuin "yllätyksenä", kun mitään muuta ei ole ollut pahasti pielessä.
En vielä tiedä tulenko toimimaan eron suhteen vai en. Voi hyvin olla että en vaan jaksa, ja jään odottamaan sitä että rakastun johonkin toiseen. Mutta silloin loukkaus tulee olemaan paljon isompi...
Olen jo ollut pitkään aviossa. Oikeastaan mulle voisi antaa työn sankarin arvomerkin tästä, kun vuosia on näin paljon takana :)
Ymmärrän sinua nimetön. Minä olen tehnyt asiat toisinpäin...päästäny itseni rakastumaan...avioliittoni on jonkinlaisessa kriisissä, mutta kai se tästä jatkuu, kun on tähän saakkakin jatkunut. Rakastuminen on jo muuttunut kaipaukseksi, sillä suhteemme on ohi. Se kaatui omaan mahdottomuuteensa. Hän halusi pisteen, koska olisi halunnut mut kokonaan, ja tajusi, että niin ei tulisi käymään ainakaan ihan heti.
Mikäkö mua pitää liitossani. En minä rakkaudesta tiedä - suhtaudun siihen lievän kyynisesti - mutta en vain voi loukata vaimoani niin pahasti, että jättäisin hänet oman itseni vuoksi. Lähtöni hajottaisi hänet. En vain voi tehdä sitä. Niinpä yritän sopeutua. Tutkaimeni ovat kuitenkin jollain tavalla ulkona. Voi olla, että enää en päästäisi rakastumiseni kohteesta irti. Toisaalta ... no en minä tiedä. Elämä on vaikea laji. Välillä lähes ylivoimainen.
Nimetön, jos haluat vaihtaa asiasta ajatuksia kokeneen kanssa, niin seuraavassa viestissäni on mailiosoitteeni. Kerro. Mutta ennen kaikkea tsemppiä. Ei toi helppoa ole.
Itsekin olen ollut rakastunut toiseen ja samalla oppinut jotain elämästä. Ihminen voi rakastua ja rakastaa muita kuin kumppaniaan, mutta viimekädessä nuo suhteet kääntyvät aina itseä vastaan. Ihan järjellä ajateltuna kerjää vain hankaluuksia kaikille osapuolille mitä pidemmälle sivusuhteen vie. Näin siinäkin tapauksessa, että oma liitto olisi lähestulkoon lopussa. Kuten sinullakin, niin minunkin rakastumisen kohde halusi pisteen suhteelle melko äkkiä. Hulluinta on, että juuri näin tekemällä hän osoitti välittävänsä (=rakastavansa) minusta. Ei halunnut sotkea elämääni eikä perheeni elämää.
Kyllä rakastaminen on välittämistä aidoimmillaan.
Sonya, sekotatko nyt rakkauteen muita hyveitä?? Suoraselkäisyys, lupausten pitäminen, rehellisyys, mitä niitä onkaan. Itse sain rukoilla kolme kertaa, että kaveri ottaisi askeleen taaksepäin niinkuin oli luvannut ja pelastaisi yhden perheen elämän!
Vitun harlekiini-rakkaus ja välittäminen. Onko naisille tullut samanlainen klisee *mä en rakasta enäästä* pettämiseen kuin miehillä humalatilasta.
Jos olet vielä kuulolla, niin ilmoittaudu! Kirjoittelen mielelläni itseäni "viisamman" kanssa. Haluaisin tehdä oikean ratkaisun, mikä se sitten onkin, mutta en hätiköiden.
Kyllä rakkauteen mielestäni kuuluu koko joukko hyveitä. Tai siis ainakin minun rakkauteeni kuuluu - mene ja tiedä muista... Jos vaikka joku väittää rakastavansa minua, muttei välitä yhtään miten päin elämäni sujuu, valehtelee jatkuvasti ymym., niin siinähän rakastaa; ei tunnu missään. En pysty antamaan vastarakkautta ko. henkilölle ja siitä olen iloinen :D. Rakkaus on kokonaisuus, ei vain pelkkä "rakkaus".
Uskoisin, että "mä en rakasta enää" on vain hyvä lause päättää suhde, mitä ikinä se pitääkään sisällään. Suhde vetelee myös viimeisiään, jos toinen sanoo "olet niin tylsä". Sensijaan pettäminen, joka "johtuu humalatilasta" ei välttämättä kerro ollenkaan suhteen olevan päätepisteessä. Siitä on vielä mahdollisuus nousta...
Rakkaus on asia jota on monenlaista,kaikki se perustuu tunteisiin.
Olen itse kokenut aikoinani karvaasti vastaavan tilanteen ja elämässäni huomioinut rakkauden eri muotoja parisuhteessa.
Ihastuminen johtaa vakavampaan seurusteluun,sitä ruvetaan kutsumaan rakkaudeksi.
Yleensä kun ihastumisen jälkeen toinen huomaakin ettei rakasta toista sanotaan että välitän sinusta edelleen mutten rakasta oikealla tavalla.
Se toinen osapuoli on aina yhtä shokissa koska hänen puoleltaan rakkaus on aitoa ja vaan vahvistunut.
Yleensä vuosia yhdessä olleille pareille muodostuu tunne side koska se toinen on ollut siinä lähellä jo pitkään.
Kaikki onkin hyvin jos mukana on rakkautta.
Tunnen useita pareja jotka elävät kuin sisko ja veli,heillä on vuosien mittaan muodustunut tuttu ja turvallinen olotila,toinen on ns.läheinen jota rakastetaan muttei oikealla tavalla,rakastavathan sisko ja velikin toisiaan koska ovat sisaruksia.
Mikä erottaa nämä kaksi rakkaus tyyppiä toisistaan on seksuaalisuus.
Miehen ja naisen täytyy tuntea seksuaalista kiintymystä toisiinsa tuon rakkauden ja turvallisuuden lisäksi.
Sisko ja veli tyyppinen suhde on tavallaan kulissien ylläpitämistä,ei uskalleta tunnustaa asioita kuinka ne ovat,tyydytään tilanteeseen vaikkei kumpikaan ole onnellinen.
Harvoin parisuhde päättyy niin että se rakkaus loppuu molemmilta yhtä aikaa,aina se toinen osapuoli jää kärsimään suhteen loppuessa eikä voi ymmärtää miksei se enää rakastakkaan minua vaikka sanoi silloin niin ja teki näin.
Myös oikeaan rakkauteen ajan myötä tulee lisänä toisesta välittäminen ym.
Kannattaa siis ottaa selvää onko miehellesi selvinnyt ettei hän rakasta sinua oikealla tavalla vai onko tuo välittäminen tullut lisänä suhteeseenne.
Jos miehesi vain välittää sinusta,muttei rakasta kuten naistaan kuuluu rakastaa on parempi erota mahdollisimman nopeasti vaikka se pahalta tuntuukin!!
Pitkittäessäsi suhdettanne paha olosi vaan kasvaa,kiintymyksesi vahvistuu ja menettämisen pelko tilat voimistuvat,miehellesi ei käy niin.
Miehesi saattaa haluta jatkaa ainoastaan siitä syystä että vanhaa tuttua turvallista elämän tapaa ei haluta vielä lopettaa.
Mutta sen aika tulee ,se on varma ,ja silloin olet jo paljon syvemmällä suossa kuin nyt.