Mitä mieltä olette yksin tai omien ystävien kanssa ravitolassa käymisestä parisuhteen aikana. Eihän siellä edes kuule mitä se ystävä puhuu, kun musiikki jumputtaa useasti niin kovaa. Samat asiat tulee puhuttua ystävälle paljon paremmin kotona. Kysymys kuuluu, että mitä sieltä ravintolasta oikeasti haetaan.
Itse en koe mitään "tarvetta" pämpätä yksin tai ystävien varjolla ravintoloissa, sillä parisuhteeni toimii loistavasti. Uskon, että kaikki, jotka käyvät ravintoloissa yksinään tai ystäviensä kanssa hakevat todellisuudessa huomiota vastakkaiselta sukupuolelta, (miksei jossain tapauksessa saman sukupuolen esustajalta), jos ovat 100% rehellisiä itselleen.
Mitä mieltä sinä olet ajateltuasi asiaa rehellisesti ja tarkemmin.
Itse en koe mitään "tarvetta" pämpätä yksin tai ystävien varjolla ravintoloissa, sillä parisuhteeni toimii loistavasti. Uskon, että kaikki, jotka käyvät ravintoloissa yksinään tai ystäviensä kanssa hakevat todellisuudessa huomiota vastakkaiselta sukupuolelta, (miksei jossain tapauksessa saman sukupuolen esustajalta), jos ovat 100% rehellisiä itselleen.
Mitä mieltä sinä olet ajateltuasi asiaa rehellisesti ja tarkemmin.
Vastaukset 45
Vanhimmat
kanssa ravintolaan vaikka parisuhteessa kaikki olisi hyvin?????
Minun ja miehen suhteessa me ei voida mennä samaan paikkaan jos molemmat ovat juovuksissa, siitä seuraa väärinkäsityksiä ja mies saa ihme kohtauksia, että yritän näytellä itseäni kaikille ym...se ei tunnu kivalta.
on tietysti ollut sellaisiakin iltoja jotka on mennyt ihan nappiin..
ja mieheni käy usein kavereiden kanssa ulkona niinkuin minäkin.. eikä se muuta suhdetta mitenkään..
Koska luottamus on kohdallaan...
kanssa ravintolaan, jos parisuhteessa kaikki on hyvin?
Sama kysymys toisinpäin....
tuulettumassa, katselemassa ihmisiä, testaamassa saako katseita osakseen... nykyisin parisuhteessa eläessäni, en tosin valomerkkiin asti ravintolassa enää viihdy.. oman kullan kainalossa mieluummin...
löytyy monta selitystä..
minä ainakin henkilökohtaisesti haluan käydä ystävien kanssa ulkona, käydä tuulettumassa..koska edellisessä suhteessani kävii niin että kaverisuhteet tulehtui tosi pahasti kun olla nyhvötti kotona kullan kainalossa..
Hhaluan ylläpitää ystävyys suhteita..
Vai olenko ainoa jolla on tällain periaate????
Eik kaverita voi kutsua kotiin, käydä kuntosalilla kavereiden kanssa tai muuta sellasta. Miks just ravintolaan?
Toi oli jo tosi rehellinen vastaus, että testaamassa, että saako katseita osakseen. Sitäpä siellä.
Ehkä siksi, että puoliso ei pidä tanssimisesta ja itse sekä ystävät pitää. Ehkä siksi, ettei puoliso viihdy samoissa baareissa vaan käy omien kaverinsa kanssa toisessa baarissa? Ehkä siksi, ettei asia ole ongelma, parisuhteessakin saa olla omat kaverit, menot ja harrastukset.
En ymmärrä niitä, jotka käy yksin baarissa, seurustelivat tai ei. Mielestäni baarissa käyminen on sosiaalinen tapahtuma, joka on hauskin isossa porukassa.
Onko niin, että mielestäsi baarissa on vaara, että toinen tulee isketyksi? Eikö hänellä itsellään ole mitään sanomista asiaan? Eikö se iskeminen voi tapahtua muuallakin kuin baarissa, esim siellä kuntosalilla? Minä ainakin saan erittäin kuumia katseita omalla salillani, eikä tulisi mieleenkään että se jotenkin vaikuttaa uskollisuuteeni. Vai pitäisikö salilla käyminenkin pistää parisuhteessa pannaan, kun joku voi nähdä hikisen, huohottavan naisen ja saada siitä salaisia, mukavia mielikuvia?
Outo ajatus, että jotkin määrätyt toimet pitäisi kieltää kumppanilta sen takia, että siihen toimintan liittyy elämä - siis elämä, jossa itse ei ole vahtimassa koko ajan. Luottamusta ja kunnioitusta pitää olla sen verran, että toinen saa säilyttää kaverinsa ja harrastuksensa. Monille naisille (ainakin) tanssiminen on kiva harrastus, ja samalla voi hengata kavereiden kanssa ja pitää hauskaa. Itselleni baarit eivät ikinä ole olleet miotään iskupaikkoja, oudolta tuntuu ajatus että joku voi nähdä ne vain sellaisina.
"tuulettumassa, katselemassa ihmisiä, testaamassa saako katseita osakseen... "
eli nämä kaikki ovat asioita joita eitarvitse tehdä mennäkseen ravintolaan.Yksin kapakkaa=lopun alkua
Nyt puhuit hemmetin hyvin! Ten points! =)
kanssaan ravintolaan, enkö saa mennä, koska olen itse parisuhteessa?
Jos meillä on ollut tyttöjen kanssa (myös muita varattuja) iät ja ajat tapana lähteä yhdessä tanssimaan, enkö voi enää mennä mukaan, koska asun avoliitossa?
Vai pitäisikö jokaisen mies olla aina mukana?
Ja käännetään nyt vielä vähän: Miksi ylipäänsä sitten käydä baarissa oman miehenkään kanssa? Miksi ei vain jäisi kotiin homehtumaan loppuelämäkseen?
Voi pyhä sylvi teidän kanssanne...
Minulla ja vanhoilla ystävilläni (tunnettu ala-asteelta saakka) on ollut jo yläasteesta lähtien tapana käydä pari kertaa vuodessa, kesäisin ja jouluna, syömässä ravintolassa sekä baarissa tanssimassa. Vaihdamme kuulumisia, syömme ja juomme hyvin, viihdymme ja pidämme hauskaa. Tottakai samaa voisi tehdä jonkun luona, mutta kuka haluaa laittaa ruokaa 10-12 hengelle, ja kenen luo tuommoinen porukka mahtuu? Yksikään meistä ei etsi näillä reissuilla miestä, eikä miesten huomiota haluta. Viihdymme toistemmes seurassa.
Lisäksi käyn ehkä kerran joka toinen-kolmas kuukausi baarissa opiskelupaikkakunnalla uusien ystävien ja kälyni kanssa. Liikumme aina isommassa porukassa, yleensä aloitamme syömällä ja saunomalla jonkun luona ja jatkamme baariin tanssimaan. Näilläkin reissulla tanssiminen on tärkein asia, viihdyn hyvin tanssilattialla kun taas mieheni ei siitä pidä. Yleensä hän siis käy "pystybaarissa" tai snookerilla omien kavereidensa kanssa ja minä tyttöjen kanssa tanssimassa. Onnelan tultua kaupunkiin molemmat viihdymme saman katon alla, sieltä kun löytyy niin rokkipuoli kuin discolattia.
Voin rehellisesti sanoa, etten käy baarissa etsimässä huomiota muilta miehiltä. En edes käy baarissa ryyppäämässä. Käyn siellä tanssimassa, pitämässä hauskaa ystävien kanssa ja viihtymässä. Aivan kuten miehenikin, hän käy snookerilla, pitämässä hauskaa ystävien kanssa ja viihtymässä.
Meidän parisuhteemme ei kärsi siitä, että vietämme välissä illan erillämme. Sen verran luja on suhde, että pystyy välissä pitämään hauskaa ja käymään viihteellä ilman toista. Ei se oma elämä lopu vakiintumisen myötä, vaan niitä omia kavereita ja omia harrastuksia saa - ja pitää - edelleen olla. Tottakai meillä vietetään nykyään koti-iltoja useammin kuin sinkkuna ollessa, mutta sehän on vain luonnollista. Luonnollista on myös käydä silloin tällöin ystävien kanssa baarissa tai ravintolassa, varsinkin jos sitä on harrastanut ennen parisuhdetta. En ole koskaan käynyt baarissa mieheniskutarkoituksessa, en ennen enkä jälkeen parisuhdetta, joku, joka on ehtinyt viettää vuosia baarissa iskuhommissa saattaa tietysti vaipua "vanhoihin tapoihin" uudestaan. Minä taas olen ollut varattu siitä asti kun olin 17-vuotias, eli en ole edes ehtinyt kokeilla baarissa iskemistä.
Tätä mieltä minä olen.
tarkasti...niin tykkään tanssimisesta ja kavereiden kanssa hengaamisesta. Usein onkin niin, että ne kavereista, jotka ovat sinkkuja illan aikana ravintolaan lähtemistä ehdottavat ja me varatut sitten menemme seuraksi. Voin aivan tosissani sanoa, ettei mua muut miehet kiinnosta, tyttöporukassa bilettämisessä on vain sitä jotakin ja myös siinä, dj soittaa hyvää musiikkia kovaa, koska samalla fiiliksellä ei voi kotona musiikkia kuunnella. Itseäni ei myöskään häiritse, jos mies käy ravintolassa, niin kauan kun ei siellä jatkuvasti ramppaa. Meistä kumpikaan ei kuitenkaan ole mitään aktiivisia baarissa kävijöitä vaan ainoastaan muutaman kerran vuodessa tulee käytyä.
Entinen tyttöystäväni ei halunnut lähteä bileisiin tai baariin minun kanssa. Ei osannut olla, kun tuntuu että vahdin tms. Ollessamme muutaman kerran samassa baarissa, en todellakaan vahtinut, vaikka kävin välillä moikkaamassa. Mistä asia voisi johtua?
Mä en ymmärrä, kun mun mielestä on ihaninta mennä baariin oman kullan kanssa. Olen toki ollu yksinkin ystävien kanssa todella harvoin, mutta joka kerta on ollu tosi tylsää. Se oma kulta vaan on se mailman paras. Onneks tunne on molemminpuolinen, ku ois tosi tylsää jos mun kumppani syystä tai toisesta viihtyis kapakoissa iltamyöhään ja mul taas ei ois sinne mitään hinkua.
Jos sun entinen kumppani sano, et sille tulee sellanen tunne et vahdit, niin kait siin oli sit jotain vahtimisen aihetta. Ei yleensä savua ilman tulta.
Musiikin jumputukseen viitaten tarkoitat ilmeisesti yökerhoja..
No, toiset kuten vaikka itsekin, tykkäävät käydä tanssimassa yökerhoissa. Minulle on yökerhossa ihan sama, onko mies mukana vai ei. Ehkä hän on työmatkalla, töissä tai harrastusten parissa illan tai sitten vain kotona nukkumassa. Tai sitten omien kavereittensa kanssa pubissa tai samassa yökerhossa. Yökerhoon hän voi toki tulla mukaan, mutta tietää sen että olen suurimman osan ajasta tanssilattialla (eli ei hän yleensä yksin sinne mukaani lähde, ilman omia kavereitaan). Toki on kivaa huomata, jos jotkut muut miehet katselevat - tietääpähän ettei ole ihan rupsahtanut :P
Ai niin ja ehkä se on tottumuskysymys, kuuleeko vai ei, jos istuu kajarien vieressä niin voi ollakin vaikeuksia kuulla toista mutta itse pystyn kyllä juttelemaankin yökerhossa.
Ensinnäkin itse nautin paljon enemmän mieheni seurasta, jos saan välillä viettää aikaa ystävien kanssa tanssien ja muuten hauskaa pitäen. Ja baarista/yökerhosta riippuen voi aikaa viettää jutellen tai tanssien.
Itsellä into baareissa käymiseen on laskenut reippaasti parin viimeisen vuoden aikana. Työ ja opiskelu verottavat sen verran aikaa ja energiaa, että nautin enemmän miehen kanssa kahdestaan vietetyistä rauhallisista viikonlopuista kuin meluisissa ja savuisissa baareissa istumisesta.
Toisaalta joskus haluaa päästä kotoa ulos tuulettumaan ja silloin lähden tyttökavereiden kanssa tanssimaan. Osa kavereista on sinkkuja, suurimmalla osalla pitempi seurustelusuhde takana. Kukaan varatuista ei näiden vuosien aikana ole edes tanssinut hitaita vieraiden miesten kanssa, mistään "syntisemmästä" toiminnasta puhumattakaan. Viinaa otetaan kohtuudella, suurin osa ajasta vietetään tanssilattialla pitämässä hauskaa.
Mies lähtee harvemmin baariin seuraksi vaikka pyytäisinkin mukaan. Tietää, että tykkään tanssia eikä itse siitä juurikaan välitä. Toisaalta on mukavaa lähteä ulos pelkästään tyttöporukalla. Laittaudutaan yhdessä, rupatellaan kaikenlaista (juoruillaan...) ja muuta sellaista, joka ei miehiä niin kiinnosta. Baareilu on siis omalla kohdallani puhtaasti sosiaalista toimintaa.
Sitten kun palailee yöllä oman kullan kainaloon jalat kipeänä tanssimisesta, vaatteet ja hiukset tupakalta löyhkäten ja korvat soiden, arvostaa taas kummasti niitä rauhallisia koti-iltoja kahden sohvalla löhöillen :)
..ainakin minun kohdallani.
Minä käyn kyllä ihan mielelläni baarissa tanssimassa - mielellään kavereiden kanssa. Yksin tulee harvemmin lähdettyä.
Mitä haen baarista? Hikeä ja hauskanpitoa (alkoholiakin vain sopivasti).
Taitaa olla syntiä sisimmässä itselläsi vain ja siitä pikkasen huono omatunto? Sellaisestahan tuommoiset ajatukset ja kieltäminen yleensä kumpuaa. Ihminen on erikoinen otus. ;)
tanssimisesta. Meillä ei vain tanssihalut mene yksiin. Minä haluan aina enemmän. Siksi kun miehellä on jotain muuta niin minä tyttö se menen tanssimaan. En muuten.
No suurin osa täällä tuntuu tykkäävän, että se on ok käydä baarissa "yksin". Olen onneksi sit kohdannu kumppanin kenen kanssa menee ajatukset siinä yksiin, että viihdytään aina yhdessä ja ystävien kanssa voidaan olla ihan omissa porukoissa. Ei olla oltu yhdessä ku runsaan 4 vuotta ja mutta siinä ajassa toki jo oppii toista tuntemaan. Minä en nauti kapakkailloista ilman omaa rakasta, mutta meitä on toki niin erilaisia ihmisä ja suurin osa tuntuu viihtyvän "yksinään" ilman omaa kumppaniaan näissä kapakoissa. Niin minäkin toisaalta viihdyin aiemmin kunnes tapasin nykyisen mieheni.
Yksin en kyllä jaksaisi ravintolassa / baarissa istua, mutta kavereiden ja sisarusten kanssa tulee joskus käytyä. Mies saa tulla mukaan tai olla tulematta, miten hän itse asian haluaa. Vain muutaman kerran on ollut ehdoton tyttöjen ilta, ja se on sitten myös ollut tyttöjen ilta, ei vieraiden miesten vilkuiluilta =)
Minulla on tarve pämpätä ravintoloissa ystävien kanssa (ei varjolla), vaikka parisuhteeni toimii loistavasti. En näe asioilla kovin kiinteää yhteyttä. Kävin viime perjantaina ulkona sisareni, veljeni ja hänen avovaimonsa kanssa, oma mieheni ei jaksanut lähteä mukaan. Baarissa kiinnitin huomiota neljään mieheen; veljeeni, portsariin, narikan työntekijään ja YUP:n laulajaan. Veljeeni, koska keskustelin hänen kanssaan; portsariin ja narikan työntekijään koska, koska asiakastilanne edellyttää jonkinlaista vuorovaikutusta; sekä YUP:n laulajaan vain siksi, että hän oli YUP:n laulaja ja mielestäni yllättävässä paikassa. Ei mitään seksuaalista, olisin kiinnittänyt huomiota Anita Hirvoseenkin.
100% rehellisenä itselleni en etsinyt baarista yhtään mitään mikä olisi jotenkin ristiriidassa tai loukkaavaa parisuhdettani ajatellen.
Jos ajattelet asiaa rehellisesti ja tarkemmin, niin myönnät varmasti olevanne molemmat mustasukkaisia. Mikäpä siinä jos siis molemmat osapuolet ovat samalla "aaltopituudella". Minäpä siis uskon että kaikki, jotka ajattelevat samoin kuin sinä tuosta baarittelusta, ovat mustasukkaisia ja takertuvia ihmisiä. Eri asia sitten on se, jos pitää joka viikonloppu bailata kavereidensa kanssa.. Miten sinä suhtaudut esimerkiksi polttareihin, jotka yleensä vietetään nais/miesporukalla ja jossain vaiheessa iltaa käydään baarissa? Päästätkö miehesi semmoiseen? Tungetko kenties itsesi mukaan?
Melko hurjan ja eläimellisen kuvan tuo sinun teoriasi antaa ihmisluonteesta. Lihan himo on kova, heti kun pääsee irti (yksin baariin). mhh..taitaa olla suhteessa aikamoinen luottamuspula, mikäli ilman kumppania baariin meno aiheuttaa noin voimakkaita reaktioita.
Kaveriporukassa järjestämme muutaman kerran vuodessa tyttöjen iltoja. Hauskinta näissä illoissa on aina ollut aloittelu, että istutaan jonkun luona viinilasin äärellä ja syödään jotain hyvää vaihtaen kuulumisia. Mikäli sitten päätämme mennä baariin, laittaudumme yhdessä bilekuntoon. Ainahan emme edes lähde baariin.
Kultani lähinnä kannustaa minua pitämään välillä tyttöjen iltoja. Eihän se ole kuin yksi tapa viettää aikaa kavereiden kanssa, sitten on erikseen urheilut, leffassakäynnit, kahvittelut yms. Kyllä minusta kannattaa panostaa myös muihin suhteisiin kun pelkästään seurustelusuhteeseen, onhan sekin sitten paljon tasapainoisempi. Huomaan ainakin itse, että silloin olen paljon onnellisempi ja pystyn myös antamaan enemmän suhteessa.
Yleensä käymme yhdessä poikaystäväni kanssa ulkona joko ihan kahdestaan tai suuremmassa kaveriporukassa.
Toinen ääripää asiasta sitten on mikäli haluaa usein käydä ulkona, eikä koskaan oman kullan kanssa. Sitten voi miettiä onko siinäkään suhteessa kaikki kohdallaan...
sairaalloisen mustasukkaisia, epävarmoja itsestänne ja haluatte kahlita toisen ja sulkea kotiin, koska kuvittelette kumppaninne löytävän paremman heti kun se menee baariin..No varmaan löytääkin, kun tollanen käy ahdistamaan, ennemmin tai myöhemmin.
Minua tökki pahasti tuo ap:n viestin ensimmäinen lause: "Mitä mieltä olette yksin tai omien ystävien kanssa ravintolassa käymisestä parisuhteen aikana?". Siis etenkin tuo "aikana".
Parisuhde on siis jotain joka alkaa ja loppuu, eli väliaikainen tila, jonka aikana tulee käyttäytyä jotenkin normaalitilasta poiketen? (saivartelijoille: on totta että kaikki suhteet alkavat joskus, ja aika useat loppuvatkin, viimeistän kuolemaan). Kuitenkin ap:n lause kertoo mielestäni jo aika paljon asenteesta parisuhteeseen ja kenties myös kirjoittajan iästä (nuori?).
Tulkitsen niin, että ap:n mielestä on ok käydä "ennen" tai "jälkeen" parisuhteen "yksin" baarissa, mutta ne päivät/viikot/kuukaudet vuodesta kun ollaan parisuhteessa (=seukataan tmv.), kiehnätään toisen kyljessä.
Niinhän se on että sitä toista sukupuolta siellä raflassa kumminkin katellaan ja eiku vanha vaihtoon kun uusi löytyy! Näin meillä...
Sama vanha virsi kaikilla "kavereiden kaa vaan puhutaan ja otetaan vähän kaljaa" taustalla kyllä muut syyt.
ja se on tanssimínen...
Itse aikoinani aloin kulkea yksin (kavereiden kaa) baareissa ja niin siinä kävi, että avioero tuli 15 vuoden jälkeen. Enkä omasta mielestäni alunperin edes lähtenyt parempaa etsimään. Siinä vain sitten kävi niin, että alkoi miellyttämään sen tyyppinen vapaus. En toki väitä, että kaikille kävisi niin, mutta hemmetin suuri vaara siinä on niin käydä. Voihan sitäkavereiden kaa muutenkin aikaa viettää kuin baareissa. Baareissa kannattaa käydä sen oman rakkaan kanssa, sanon minä.
...saattaa baarissa käynnin taustalla olla muut syyt, se ei silti tarkoita, että KAIKILLA olisi samoin.
Henk. koht. ainakin ajattelen, etten parempaa voisi löytää (on niin mulle sopiva kaikinpuolin), että turha enää on etsiä. Voin käyttää sen ajan ja energian parisuhteeseeni, ystäviin ja vaikkapa baarissa tanssimiseen.
Vai niin se on!? Onpa hyvä että kerroit. mä olenkin miettinyt että miksihän mäkin siellä käyn ;)
Joo, mää olen kans kuullu niin monta tarinaa ja jopa omaan "ystävä" piiriin kuuluu hekilöitä, jotka käy rvintolassa testaamassa vaan ja ainoastaan oma viehätysvoimansa. Aina ei se itsehillintä sit olekkaan riittäny. Samanlainen selittelijä, että kyllä me käydään kumpikin ulkona omilla tahoillamme ja ei meidän parisuhde kärsi... Aikaa meni ja kärsi kuitenkin. Ihan uskomatonta lässytystä.
No hei tästä tulee mieleen mustasukkainen nainen (mies?:) joka istuu kotona ja ajattelee
---> et miks se haluaa ravintolaan ilman mua?! mitä (ketä?) se etsii? parisuhde toimii niin miksei se istu kotona tai menee vaikkapa teelle koska en kestä tätä?
Siinäpäs se. Ei se voi oikeasti olla mikään ongelma jos teillä menee hyvin ja luotatte toisiinne. Ei tartte keksiä ongelmia.
Jotkut viihtyy esim. baareissa ja menee ystävien kanssa syömään ja siiderille, jotkut käy kahviloissa ja sit juo teeta himas. Jotkut antaa tilaa ja jotkut taas haluaa muuttaa toista, kertoa mitä saa ja ei saa tehdä, epäillä jne
Itse olen seurustellut aika pitkään ja minulla on jopa miespuolisia lapsuuden ystäviä (ajattele!!!:)
Mutta voin ihan rauhassa mennä jopa kahdestaan sellaisen kanssa oluelle jos siltä tuntuu ja vaikkapa jäädä vieraspatjalle nukkumaan jos muuten ei pääse kotiin. Eikä se haita mun poikaystävää yhtään: se tietää että rakastan ainoastaan häntä ja olen hänelle uskollinen. Minäkin luotan häneen täysiin. :)
Jos sanoisin miehelleni ettei se saa mennä kavereiden kanssa baariin/oluelle/kattomaan jääkiekkoa ja sitten oluelle... ei se kestäis näin
kotrolloivaa akkaa. Ja olisi täysin oikeassa.
Olin joskus niinkuin sinä, mutta kyllä siitä oppii. Tee jotain kivaa omien ystävien kanssa ja älä epäile turhaan. Luottamusta peliin!
Miks pitäis sanoa toiselle ettei se saa mennä tai paapoa muutenkaan. Mitäs jos se toinen ei viihdy vaan ravintolassa, vaan tekee mielummin asioita sun kanssa. Ei oo varmaan käyny mieles, ku et ole kokenu. Mä alan pikkuhiljaa tajuta kuinka onnekas mä olen.
Mä en käy baareissa yksin, mutta kavereiden tai siskojen kanssa tulee joskus käytyä. Se on vaihtelua. Mä vietän myös koti-iltoja siskojeni/kavereitteni kanssa, käydään kahvilla, lenkillä tai ulkoiluttamassa koiria tms. Eli siis kaikkea kivaa tulee yhdessä tehtyä. Myös siis käytyä baarissa.
Minulla on hyvä avomies, naimisiin ollaan menossa ja vauvaa yritetään. Ei tulisi mieleenikään etsiä äijiä baareista. En oikeastaan edes pidä ko. paikoista, mutta ystävien seuran vuoksi niissä on kuitenkin hauska käydä, koska tykkään tanssimisesta. Eli hytkytään tanssilattialla ja hihitellään pöydässä. Meistä kukaan ei ole mikään siiderin/kaljan ryystäjä, joten ylilyöntejä ei tarvitse pelätä.
Kyllä mä ainakin olen ollut sellaisissa saluunoissa, joissa pystyy puhumaan ja kuuntelemaan toisten vastauksi eikä musiikki ole soinut liian kovaa. Ehkä kannattaa ensi kerralla etsiä sopiva jutustelupaikka eikä yrittää esim. tanssilattialla puhua!
En ole koskaan edes tullut ajatelleeksi, että joku voi ajatella noin mustavalkoisesti baarissa käymisestä. Ihan hullua! Mutta toisaalta - meitä ihmisiähän on niin moneen junaan.
Meille on sopinut tämä käytäntö ja sitä tulemme jatkamaan. Sulle, ap, sopii toi juttu ja se siitä. Ei kait tuosta sun tartte ittelles ongelmaa tehdä, että joku tykkää tanssia ja nähdä kavereita baarissa.
Ei se ole mikään ongelma, mun mielestä se on vaan niin IHANAA, että olen löytänyt upean elinkumppanin. Halusin vaan tietää miten muut käyttäytyy ja kokee asian parisuhteessa. Olen kuitenkin hypännyt nuorempana kapakoissa, mut nyt en millään jaksais kuluttaa aikaani siellä. Mä en kyllä muutenkaan viihdy savuisissa paikoissa, toki en tiedä onko tämä uusi laki muuttanut tilannetta pelikentillä. Mä toivon kaikille vaan kaikkea hyvää. Olen nähnyt niin monta ikävää tapausta tällasista "tyttöjen" illoista, mut onneks just tänne palstalle on kertyny ne kaikki uskolliset ja parisuhteeseensa tyytyväiset. Siis oikein hyvä!
Loppukommenttiisi haluasin kysäistä, että etkö sinä koskaa vertaile mitään asioita, Meillä on näin ja tykkätään tällätavalla asioista, miten teillä on. Mistä te mahdatte keskustella, jos ei mitään voi kysyä ilman, että asia onkin yks kaks ongelma.
Siis mikä asia on meille ongelma? En oikein hiffannut.
Minä en vertaile ihmisten eloa omaani, vaan elän omalla tavallani. En pohdi tai analysoi, että miten se naapuri nyt noin asian teki, kun me tehtiin se näin ja näin se on paremmin. Omasta jutustasi kun paistaa ajatus, että ihmettelet, miten jotkut käyvät baareissa, kun SINÄ et käy. Eli omasta mielestäsi olet ilmeisesti sitten enemmän oikeassa kuin ne, jotka käyvät. Että haetaanko sieltä jotain ylimääräistä seuraa tai jotain.
Jollekin käy hyvin se, että ei käy baareissa, kun on löytänyt sen omansa siihen vierelle. Senkus, ei minua oikeastaan se kiinnosta enkä ajattele, että miten ne nyt noin tekevät. Jos ovat tyytyväisiä, niin siitä vaan. Minä toimin näin ja olemme mieheni kanssa vallan onnellisia. Kaitpa jokaisella saa olla oma mielipide ja jokaisen mielipide on yhtä oikea. En jaksa jankuttaa selvästä asiasta.
Ja ei kai kukaan sanonut, että baareissa hilluttaisiin viikosta toiseen. Jos muutaman kerran vuodessa käy kavereiden kanssa, niin tuskin se kenenkään maata kaataa.
Siis sinä ihmettelit miksi teen ongelmaa ja siiksi ajattelin, että ajatusmaailmasi taitaa olla sellainen, että kaikissa asioissa, jos niitä ottaa esille on välittömästi oltava ongelma.
Kuten olen sanonut minusta on kivaa jos teillä menee hyvin vaikka käyttekin erikseen ravintolassa, joten älä nyt tee taas ongelmaa asiasta jossa ei ole ongelmaa.
Kuinka kauan ootte ollu parisuhteessa, kaikki jotka tykkää et on ihan Yes käydä vähän tuulettuu kaveriporukalla sillon sun tällön/joka viikonloppu.
Meillä tulee kohta 6 vuotta täyteen. Mielestäni on ok käydä kaveriporukalla tyttöjen/poikien iltoja viettämässä silloin tällöin, näitä tulee vietettyä jotain 4-6 vuodessa joista yksi tapaaminen on pidempi, yleensä viikonlopun verran (esim. mökkireissu). Miehellä ja hänen kavereillaan on tapana käydä Levillä ennen joulua, minä ja lapsuuden ystäväni taas kokoonnumme kotipaikkakunnallemme pikkujouluja varten.
Yleensä minun ja tyttöjen yhteisiin iltoihin kuuluu ruoanlaittoa, saunomista, viinien maistelua ja baarissa tanssimista, mieheni ja hänen ystävänsä taas grillaavat, saunovat, juovat kaljaa ja käyvät baarissa pelaamassa snookeria. Ja näitä tulee tasaisen epätasaisesti pitkin vuotta, ehkä kerran kolmessa kuukaudessa.
Että näin :)
Yhdessä ollaan oltu reilu neljä vuotta (Mies 28, minä 23). Itse käyn baarissa useammin kuin mies, joka lähtee vain jos on joku erityinen tapahtuma, esim. kaverin varpajaiset, synttärit tai muu vastaava tilaisuus joka juhlitaan baarissa. Itse käyn tyttöjen kanssa kerran kahdessa/kolmessa kuukaudessa.
Itse asiassa baareilu ei hirveästi houkuta, mutta monet kaverit tykkäävät käydä ja pyytävät usein mukaan. Ei viitsi aina kieltäytyäkään. Ja onhan se toisaalta ihan mukavaa päästä välillä tuulettumaan, kun ei ikääkään vielä niin mahdottomasti ole tai lapsia pyörimässä jaloissa. Silti pidän enemmän jonkun kotona vietetyistä tyttöjen illoista, joissa laitetaan yhdessä hyvää ruokaa, jutustellaan, katsellaan vaikka valokuvia ja kuunnellaan musiikkia sopivalla volyymillä.
Kävisin miellelläni joskus yhdessä miehenkin kanssa, mutta kun sitä ei huvita, niin ei huvita. Terassille sen saa joskus kesäisin muutamalle.
20 vuoteen ole ollut mitään ongelmia mennä itse tai "päästää" toinen viihteelle ravintoloihin kavereineen, silloin kun inspis iskee. Kun luottamus on täydellinen, voidaan vaihtaa kokemuksia ja nauraa kommelluksille, joita on tapahtunut tyttö - ja poikaporukassa.
Kun ikää tullut enemmän, tarve päästä viihteellekin on kyllä vähentyny ihan luonnostaan.
olla totta... **ttu mitä ajatuksia!!!
Minusta tossa on oikein hyvä esimerkki, miten sattumalta vaan ihastuu johonkin baarissa ja pla pla pla, lukekaa. Tollasia tarinoita on laatikot tulvillaan. Yks kaks huomaakin, että sieltä baarista tulikin heila mukaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=708&posting=22000000015197203